Miten työasioista jatkossa sovitaan? Tutkija: ”Hallitus vain uhkailee”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Lakkolaisten kulkue marssii Senaatintorille yleislakon aikana maaliskuussa 1956. © U.A. SAARINEN/om-arkisto
Lisiä leikkaava ja lomapäiville ylärajan asettava lainsäädäntö muuttaa suomalaista työmarkkinakulttuuria. Mitä siitä seuraa?

1. Vahva instituutio

Juha Sipilän (kesk) hallituksen halu puuttua työmarkkina-asioihin pakottavalla lainsäädännöllä on ennakkotapaus. Muutos ei kuitenkaan riitä kuoppaamaan työnantajien, palkansaajien ja hallituksen perinteistä kolmikantayhteistyötä, uskoo työelämän tutkija Mika Helander Åbo Akademista.

”Kyseessä on institutionalisoitunut järjestelmä, joka vaatisi huomattavasti enemmän toimia murtuakseen.”

2. Näpäytys

Helander ei usko hallituksen todellisuudessa haluavan järjestelmää, jossa työmarkkinaratkaisuista ei sovittaisi neuvottelemalla.

”Nykyinen työmarkkinajärjestelmä työehtosopimuksineen on ollut kaikkien kannalta toimivampi ja helpompi järjestelmä verrattuna siihen, että mitään systeemiä ei olisi.”

Tutkijasta palkanlisiin ja lomapäiviin puuttuva lainsäädäntö kielii hallituksen työmarkkinakokemuksen puutteesta ja insinööriajattelusta.

”Ei pitäisi kuitenkaan olla vaikea ymmärtää, että työmarkkinasopimukset hoidetaan työnantajien ja palkansaajien kesken, ei lainsäädäntöasiana.”

3. Paikallinen sopiminen?

Hallitus ja elinkeinoelämä ovat huudelleet paikallisen sopimisen perään. Nyt pöytään lyöty lakiehdotus on sen täydellinen vastakohta. Miten tähän on päädytty?

”Korporaatioiden ja ammattijärjestöjen valta hiertää hallitusta.”

Vaikka paikallista sopimista on perusteltu yrittäjien edulla, kaikki yrittäjät eivät ole sen kannalla. Joka firmasta ei löydy työoikeuden osaamista. Siksi sopimuksista neuvotteleville työmarkkinajärjestöille on yhä tarvetta.

4. Keskusjärjestöjen asema

Tulopoliittisista kokonaisratkaisuista luopuminen on vähentänyt keskusjärjestöjen valtaa. Helanderista niillä on kuitenkin yhä merkitystä.

”Keskusjärjestöjen neuvottelemilla kokonaisratkaisuilla, on ollut Suomen kilpailukyvyn kannalta myönteinen vaikutus.”

Tutkija uskoo, että isoihin raamiratkaisuihin turvaudutaan vielä, koska ne ovat myös elinkeinoelämälle edullisia.

5. Ay-liikkeen tulevaisuus.

Jos työehtoja rajoittava laki astuu voimaan, ay-liikkeen valta kaventuu pysyvästi.

”Epäilen, että sitä ei oikeasti haluta tehdä. Nyt asialla vain uhataan.”

X