Mökkien vuosikulut vertailussa: Erot satoja euroja – Halvinta on hankkia loma-asunto näiltä suosituilta paikkakunnilta
Mökkiä hankkiessa kannattaa tuijottaa kiinteistöveroa ja sähkömaksuja. Kustannus voi halvimman ja kalleimman kunnan välillä olla kaksinkertainen.
Vertailun halvimmassa kunnassa, Oulussa, selviää noin 450 euron vuotuisilla maksuilla. Kalleimmassa kunnassa, Savonlinnassa, mökkien kulut olivat liki 1200 euroa. © iStock
Suomen suosituimmat mökkikunnat ovat omistajalleen vuodesta toiseen myös kaikkein kalleimpia. Vuosittaisessa ylläpitokustannuksessa voi kuitenkin säästää jopa puolet hankkimalla mökin vaikkapa Oulusta, Porista, Kouvolasta tai Rovaniemeltä.
”Kiinteistöverolla on iso vaikutus mökkiläisten kustannuksiin. Vertailussamme näkyy, että kuntarajan ylitys voi tarkoittaa yli parin sadan euron vuosittaista lisää maksuihin”, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.
Omakotiliitto vertaili 20 suosituimmat mökkikunnan kustannuksia mökin omistajille. Kiinteistövero oli sähkömaksujen jälkeen mökkiläisten suurin kustannus.
Edullisessa Porissa 50 neliön mökkiä verotetaan vuosittain hieman alle 200 eurolla. Vertailun kalleimmassa kunnassa Savonlinnassa veroihin menee samankokoisessa mökissä 470 euroa.
Kokonaiskustannukset halvimmassa kunnassa, Oulussa, olivat noin 450 euroa vuodessa. Hintaero on melkoinen: kalleimmassa kunnassa, Savonlinnassa, vuotuisia kustannuksia kertyi kiinteistöverosta, sähkömaksusta ja jätehuollosta liki 1 200 euroa.
”Vertailun kustannukset eivät tietenkään ole ainut asia, jota mökkiläiset miettivät, mutta kyllä niillä on väliä. Mökin valintaan vaikuttaa kulujen lisäksi etenkin mökin sijainti. Jos mökille pääsee lämmittämään saunan nopeasti, se on paljon houkuttelevampi kohde kuin jos sinne pitää ajaa kuusi tuntia.”
Sähkömaksut mökkiläisen suurin kuluerä
Selvästi suurin kuluerä mökkiläisille ovat sähkömaksut. Ne muodostavat keskimäärin 56 prosenttia mökkien juoksevista kustannuksista. Sähkönsiirron perusmaksut peritään vuoden jokaiselta kuukaudelta riippumatta siitä, käyttääkö sähköä vai ei.
Sähkömaksut noudattivat vertailussa samaa trendiä kuin kiinteistöverokin – korkean veroprosentin kunnissa myös sähköstä maksetaan enemmän. Varsinaisen energian hinnassa erot olivat pieniä, mutta siirrosta perittävät maksuissa erot olivat selviä: korkein maksu oli matalimpaan verrattuna nelinkertainen.
Siirtomaksut ylittivät 350 euroa Mikkelissä, Mäntyharjulla, Savonlinnassa ja Kuopiossa. Halvimmalla sähkönsiirrosta pääsee Oulussa, jossa vuosikustannus jäi selvästi alle sadan euron. Myös Naantali, Pori ja Kouvola ovat energiakustannuksiltaan huokeita kuntia.
Sähkömaksujen ja kiinteistöveron lisäksi säännöllisiä kuluja koituu jätehuoltomaksuista, mutta niiden osuus kokonaisuudessa on verrattain pieni: keskimäärin 4 prosenttia.
Vaikka koronapandemia on innostanut mökin hankintaan, lupia mökkien muuttamiseen talviasuttavaksi haetaan edelleen maltillisesti. © iStock
Kuntapäättäjä voi vaikuttaa mökkien houkuttelevuuteen
Mökkien houkuttelevuuteen kannattaisi Omakotiliiton Janne Tähtikunnaksen mukaan kiinnittää kunnissa huomiota. Tärkein asia, johon kuntapäättäjät voivat vaikuttaa, on kiinteistöveroprosentti.
Veron suuruuteen vaikuttaa myös se, kuinka tontteja arvotetaan, mutta siihen ohjeet tulevat verottajalta. Kiinteistöverosta kunnat päättävät sen sijaan itse: se saa loma-asuntojen tapauksessa vaihdella lain mukaan 0,93–2 prosentin välillä.
”Saamme usein palautetta kuntapäättäjiltä, että he eivät tiedä itsekään, miksi verottajan ohjeet tonttien arvostamiseen ovat naapurikunnassa erilaiset. Veroprosenttiin kuntapäättäjät sen sijaan voivat vaikuttaa. Loma-asuntojen verotus on usein kovempaa kuin vakituisten asuntojen.”
Myös energiayhtiöt ovat useimmiten kunnan omistuksessa, mutta aina näin ei ole. Esimerkiksi Carunan tapauksessa suurien sähkösiirtomaksujen takana on yksityinen yritys. Monessa kunnassa mökkiläisten houkutteluun voitaisiin kuitenkin yhä vaikuttaa.