Moni haluaa nyt eräoppaaksi – Lamavuosien ilmiö toistuu koronakriisissäkin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Oma persoona on eräoppaan tärkeimpiä työkaluja: siksi ala sopii jo elämänkokemusta saaneille aikuisille ihmisille. Leena Idman tietää, miten luonnosta haetaan lohtua vaikeisiin aikoihin.
Oma persoona on eräoppaan tärkeimpiä työkaluja: siksi ala sopii jo elämänkokemusta saaneille aikuisille ihmisille. Leena Idman tietää, miten luonnosta haetaan lohtua vaikeisiin aikoihin. Kuva: Anne Heimberg
Korona lisää ulkoilma-ammattien suosiota. Monet etsivät nyt uutta alaa, vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana. Eräoppaaksi ryhtymisestä haaveilee moni.

Vihtiläinen Leena Idman, 48, vastaa puhelimeen kotikulmiltaan Nummelan harjulta, jonne hän on tullut ulkoilemaan. Taustalta kuuluu linnunlaulua. Hän on varsin tyypillinen alanvaihtaja. Erä­oppaaksi opiskeleva Idman on ehtinyt työskennellä eri tehtävissä sairaanhoitajasta sisustussuunnittelijaan, mutta päätyö oli viljatilan emännyys.

Kun Idman erosi puolisostaan pari vuotta sitten, urasuunnitelmatkin menivät uusiksi.

Ajatus eräoppaaksi ryhtymisestä syntyi hänen mukaansa vähän kuin varkain.

”Olen koko elämäni asunut maalla, peltojen ja metsän ympäröimänä. Ne ovat olleet tärkeitä paikkoja elämäni tiukoissa taitekohdissa. Vasta jälkeenpäin ymmärrän, että olen kuin huomaamattani hakeutunut luontoon hakemaan lohdutusta ja hyvää oloa”, Leena Idman kertoo.

Eräoppaaksi valmistuminen venyy

Ovet luonto- ja eräopaskoulutukseen Hyria-ammattiopistoon aukesivat huhtikuussa 2019. Leena Idmanin oli tarkoitus valmistua kuluvana kesänä, mutta koronaepidemian vuoksi tutkintoon vaadittavia näyttöjä on jouduttu siirtämään tulevaan syksyyn.

Kun ystävät ja tuttavat saivat kuulla Idmanin suunnitelmista, kukaan ei ihmetellyt eikä arvostellut.

”Päinvastoin, monet haikailivat itsekin voivansa reissata ympäri Suomea ja tehdä luontoretkiä.”

Koiranohjaaja­koulutus on oppilaitosten mukaan yksi tämän kevään suosikeista.

Koiranohjaaja­koulutus on oppilaitosten mukaan yksi tämän kevään suosikeista. Kuva: istockphoto

Kuulemma ystävät tiedustelevat häneltä ajoittain vinkkejä luonnossa retkeilyyn – esimerkiksi kuinka teltta pystytettiinkään oikeaoppisesti.

Leena Idmanin haaveet siitä, mitä haluaisi toteuttaa erä­oppaan työssä ovat alkaneet opiskelukuukausien aikana kirkastua: melontaa saaristossa ja talvilajeja Lapissa – näitä elämyksiä hän haluaa tulevaisuudessa tarjota omille asiakkailleen.

Saaristo kiehtoo Idmania itseään niin paljon, että kolmas haave liittyy majoituspalvelujen perustamiseen vesistön äärelle.

Mikään ei silti ole kiveen hakattua.

”Luulen, että me eräoppaat olemme hiukan kulkureita sielultamme. Katsotaan rauhassa, mihin polku vie.”

Etäisyyttä tunturista

Lapissa hiihtovaelluskausi päättyi maaliskuussa laskettelukeskusten koronalinko-juhlintaan, mikä ymmärrettävästi harmittaa vaellusoppaita joiden perusasiakkaat etsivät tunturista hieman toisenlaista ajanvietettä.

Pohjoisessa luotetaan siihen, että epidemian jälkeen turistit osaavat arvostaa tilaa ja avaruutta: tunturissa ryhmätkin pystyvät noudattamaan turvaetäisyyksiä.

Muoniolaisen Mikael Heikkilän, 33, rakkaus ja intohimo Lapin koskemattomaan luontoon syttyivät jo nuorena miehenä pohjoisen reissuilla.

Lopulta Heikkilä päätti muuttaa Lappiin kokonaan 2000-luvun puolivälissä.

Eräoppaaksi valmistunut Mikael Heikkilä luottaa, että koronan jälkeen ruuhkia arastelevat matkailijat löytävät tiensä Lappiin.

Eräoppaaksi valmistunut Mikael Heikkilä luottaa, että koronan jälkeen ruuhkia arastelevat matkailijat löytävät tiensä Lappiin. Kuva: Karri Kivi

”Ystävät ja perhe suhtautuivat ratkaisuuni ymmärtäväisesti ja kannustaen, mutta moni saattoi vähän ihmetellä sitä. Itsestänikin muutto tuntui verrattain radikaalilta askeleelta. Tunturi-Lappi voi tuntua ulkopuolisista syrjäiseltä paikalta, mutta koen olevani täällä ennemminkin keskellä kaikkea kuin keskellä ei-mitään.”

Mikael Heikkilä kävi eräopaskurssin vuonna 2006, jonka jälkeen hän on työskennellyt sesonkiluontoisesti muun muassa opaspalvelu- ja safariyrityksissä. Muutama vuosi sitten hän perusti yritystoimintaa varten oman toiminimen ja on siirtynyt lähes kokonaan yrittäjäksi.

Lisäksi Heikkilä kouluttaa tulevia eräoppaita ammattiopisto Lappian Muonion toimipisteessä.

”Eräoppaan työssä ei tule koskaan valmiiksi, mikä tekee ammatista kiinnostavan.”

Työn parhaiksi puoliksi hän laskee mahdollisuuden olla läsnä luonnossa – sekä yksin että ihmisten kanssa.

”Näen eräoppaan kanssakulkijana; saan olla saattamassa ihmisiä paitsi elämyksiin ja kokemuksiin, myös uusiin oivalluksiin ja sitä kautta henkiseen kasvuun.”

Taustalla

1. Eräoppaaksi voi opiskella esimerkiksi luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon kautta.

2. Koulutusta järjestävät ammatilliset oppilaitokset. Valmistuneet voivat käyttää luonto-ohjaajan tai luonto- ja ympäristöneuvojan ammatti-nimikettä. Moni ottaa myös itselleen vapaamuotoisemman retki-, seikkailu-, saaristo-, vaellus- tai safariopas-tittelin.

3. Oppaiksi ovat viime vuosina hakeneet yhtä lailla miehet kuin naiset. Opiskelijoiden ikähaarukka on laaja, 20 – 60 vuotta.

4. Nopeimmillaan opaskoulutuksen voi läpäistä vuodessa, jos takana on ennestään alan opintoja. Tavallisesti siihen pitää harjoittelujaksoineen varata puolitoista vuotta.

5. Eräoppaan keskipalkka oli vuonna 2018 runsaat 2400 euroa.

6. Näihin ammatillisiin koulutuksiin oli maalis-toukokuussa eniten hakijoita: Koirien koulutusohjaaja, koodaaja, ammattilentäjä, lähihoitaja, lääketeknikko, eläintenhoidon ammattitutkinto sekä puutarhatalouden koulutus.

Lähteet: Hyria, Ahlman, Lappia, Stadin ammattiopisto, Duunitori.fi

Lue myös: Nauti luonnosta – etsi, keräile ja kisaile! Kokosimme 8 inspiroivaa ja virkistävää vinkkiä

Lue myös: Luonto-opas ja maailmanparantaja – Osma Naukkarinen haluaa meidän löytävän kadottamamme yhteyden luontoon

X