Muistisairaan testamentin manipulointi voi kannattaa – ei tehokkaita keinoja estää sitä
Miten estetään se, jos joku haluaa manipuloida muistisairasta testamentin laatijaa? Sairaus ei sinänsä estä testamentin tekemistä, mutta väärinkäytösten selvittäminen on vaikeaa.
Jos testamenttaat järjestölle, yksilöi kohde tarkasti. Muuten perintösi saattaa mennä järjestöjohdon juhliin.
Suomessa on enemmän muistisairaita kuin Turussa asukkaita, melkein 200 000. Eikä tämä vielä mitään. Ennustetaan, että heidän lukumääränsä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.
Yhä useampi muistisairas asuu kotona ja heistä kaksi kolmesta yksin. Tilanne saattaa luoda otolliset olosuhteet sille, joka haluaa vaikuttaa muistisairaan testamenttiin. Ainakin se näkyy selkeästi testamenttiriitoja 40 vuotta hoitaneen laamanni Harri Kontturin työssä.
”Muistisairaudet ovat ehdottomasti yleisin testamentin moitekanteen peruste.”
Moitekanne tarkoittaa sitä, että jos perilliset eivät hyväksy testamenttia, he voivat moittia sitä käräjäoikeudessa. Oikeus julistaa testamentin pätemättömäksi, jos sille löytyy tarpeeksi vankat perusteet.
Tyypillinen riitatilanne on sellainen, että testamentin sisältö tulee osalle perillisistä puun takaa. He saattavat olla sitä mieltä, että perittävä ei ole voinut muistisairautensa takia olla oikeustoimikelpoinen silloin kuin testamentti on laadittu.
”Palaneen käryä haistetaan erityisesti silloin, jos hiukan ennen kuolemaa tehty testamentti löytyy sen perillisen hallusta, joka näyttää saavan koko omaisuuden.”
Lääkärintodistus ratkaisee
Kun testamenttiriitaa ratkotaan oikeudessa, yksi paperi on ratkaiseva: lääkärintodistus testamentintekokelpoisuudesta.
”Tämä todistus kannattaa hankkia jo siinä vaiheessa, kun testamenttia lähdetään laatimaan. Jos oikeuteen joudutaan, todistuksella on suuri paino.”
Kontturi neuvoo hankkimaan lausunnon neurologilta tai geriatrian erikoislääkäriltä, ei yleislääkäriltä. Suuremmat natsat painavat oikeudessa enemmän. Tosin tämäkään ei automaattisesti ratkaise.
”Jos oma terveyskeskuslääkäri on tuttu, muistisairas rentoutuu. Saadaan todellinen kuva hänen tilanteestaan. Sen sijaan vanhus saattaa jännittää vierasta erikoislääkäriä niin, että onnistuu näyttelemään skarppia tai jähmettyy tyystin. Molemmissa tapauksissa kuva vääristyy.”
Todistuksen voi hankkia kuoleman jälkeenkin. Silloin lääkäri arvioi tilannetta olemassa olevien taudinkuvausten pohjalta. Oikeudenkäynnissä kuullaan tavallisesti todistajina kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat olleet tekemisissä muistisairaan kanssa.
”Senioritalossa alkaa ralli, kun hoitopaikan henkilökuntaa käydään jututtamassa.”
Huoli-ilmoitus
Myös maistraattiin on saattanut kertyä todisteita muistisairaudesta. Maistraatti ottaa vastaan huoli-ilmoituksia muistisairaan kyvystä huolehtia itsestään. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa maistraattien verkkosivulla kohdassa Ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä. Eniten ilmoituksia tulee sosiaalityöntekijöiltä ja omaisilta. Maistraatilla on velvollisuus tutkia, tarvitseeko muistisairas edunvalvojan. Selvittäminen aloitetaan sillä, että lääkäri tutkii henkilön ja antaa asiasta lausuntonsa.
Vaikka edunvalvonnan kriteerit eivät täyttyisikään, huolesta jää merkintä.
”Edunvalvontaan joutuminen ei kuitenkaan ole este testamentin laatimiselle”, Uudenmaan maistraatin henkikirjoittaja Pirjo Halonen muistuttaa.
On ollut hätätilanteita, joissa maistraatti on saanut edunvalvontapäätöksen käräjäoikeudesta vuorokaudessa ja sillä vanhuksen rahankäytön hallintaan.
”Tällöin on ollut kyse todella törkeästä hyväksikäytöstä. Vanhus on saattanut antaa tiliensä käyttöoikeudet jollekin, joka on nostanut suuria summia.”
Testamentin laatimiselle muistisairaana on käytännössä vain vähän esteitä. Kyvyttömyys vapaaseen tahdonmuodostukseen on sellainen este – ja sitä rajaa juuri puidaan oikeudessa.
Pahaa ei saa pois
Eikö testamentin manipulointia voi estää pomminvarmasti etukäteen?
”Sellaista keinoa ei ole olemassa. Testamentin pätevyys arvioidaan aina perittävän kuoleman jälkeen. Lakeja säätämällä ei saada pahaa maailmasta pois”, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas sanoo.
Testamentin rekisteröinti ennen sen voimaantuloa auttaisi ainakin siinä, että paperin olemassaolo ei olisi yllätys jälkeenjääville. Tässä kuitenkin estyisi testamentin perusolemus: se on tekijänsä viimeinen tahto, eikä sen ilmaiseminen voi olla kiinni virka-ajasta.
Testamentteja rekisteröidään muutamissa maissa. Joitain vuosia sitten harkittiin EU:n laajuista testamenttirekisteriä. Hanke kaatui, koska sen hyödyt eivät olleet kiistattomia.
Esimerkiksi Tanskassa 80 prosenttia testamenteista tehdään julkisen notaarin edessä ja rekisteröidään.
”Rekisteröidyt testamentit julistetaan harvemmin pätemättömiksi. Jos testamentin laatimisprosessi kestää päivänvalon, silloin se helposti rekisteröidään. Epäilyt manipuloinnista ja painostuksesta liittyvät juuri näihin muihin tilanteisiin”, Kangas sanoo.
Lue myös:
Tee näin, kun epäilet olevasi muistisairas
Testamentin tekijä, muista nämä
1 Muistisairaan kannattaa laatia testamentti lakimiehen kanssa, joka varmistaa myös oikeustoimikelpoisuuden. Tämän hän tekee tapaamalla testamentin tekijän vähintään kahdesti ja kysymyksillä, joista ilmenee aikaan ja paikkaan orientoituminen.
2 Jos testamenttaa omaisuutta jollekin järjestölle, kannattaa yksilöidä tarkasti, mitä sen toiminnassa haluaa tukea. ”Kysyn aina testamentin laatijalta, että haluatko perintösi menevän järjestöjohdon pikkujoulumatkaan vai sydäntäsi lähellä olevaan ydintoimintaan”, Harri Kontturi sanoo.
3 Eedunvalvonnassa olo ei estä testamentin tekoa, jos olet oikeustoimikelpoinen. Geriatrilta tai neurologilta kannattaa hankkia lääkärintodistus oikeustoimikelpoisuudestasi testamentintekohetkellä.
4 Tallenna testamentti alioikeuteen. Näin voi tehdä, vaikka se ei ole yleinen käytäntö. Suomessa tehdään vuosittain 15 000–20 000 testamenttia, mutta näistä alioikeuteen tallennetaan sata. ”Tallennus ei estä testamentin peruuttamista myöhemmin”, Urpo Kangas sanoo.
5 Kuoleman jälkeen perilliset saavat tiedonannon testamentista. Jos sen sisältö herättää epäilyksiä, sitä ei kannata hyväksyä. Jos hyväksyy testamentin, kantaa ei voi enää muuttaa, vaikka siitä heräisi myöhemmin epäilyksiä.