Muistisairaiden määrä kasvaa ja lisää hoitajia tarvitaan ”tuhansia jo lähivuosien aikana” – Hyväkuntoiset eläkeläiset vapaaehtoistöihin auttamaan vanhempia, pohtii ministeriö

Muistisairaita on Suomessa noin 200 000.

Se on lähes yhtä paljon kuin Oulussa on asukkaita.

Maailmalla muistisairaiden määrän on arvioitu tuplaantuvan joka 20. vuosi. Sama pätee Suomeen.

Vuonna 2038 Suomessa voisi siis olla jopa 400 000 muistisairasta.

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistisairaista sitä potee noin 70 prosenttia ja suurin osa sairastuvista on yli 80-vuotiaita.

Muistisairaudet yleistyvät, koska väestö ikääntyy, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Jenni Kulmala.

”Muita sairauksia pystytään aika lailla hoitamaan ja ennaltaehkäisemään. Iäkkäässä väestössä jäävät näkyviin ne muistisairaudet.”

Entä miten kasvavasta määrästä ikääntyneitä ja muistisairaita aiotaan tulevaisuudessa pitää huoli?

Syrjäseutujen rekrytointihaaste

Seura kysyi asiaa neljältä terveys- ja hoiva-alan yritykseltä, jotka tuottavat vanhusten hoivapalveluita. Sähköpostikyselyyn vastasivat Attendo, Esperi, Mehiläinen ja Pihlajalinna.

Vastauksissa toistuu toteamus siitä, että tulevaisuudessa alalle tarvitaan lisää hoitajia. Mehiläisen mukaan jopa ”tuhansia jo lähivuosien aikana”.

”Tarvitsemme vuosittain useita satoja uusia hoitajia”, kirjoittaa puolestaan Esperi.

Nykyisellään tällä nelikolla on yhteensä liki 11 000 hoitajaa, jotka työskentelevät vanhusten parissa.

Pätevän hoitohenkilökunnan rekrytoinnissa uumoillaan vastaisuudessa olevan haasteita. Erityisesti ”maakuntakeskusten ulkopuolella”, korostaa Pihlajalinna.

Osa kokee alan työmarkkinat pulmallisiksi jo nyt alueellisen jakautumisen vuoksi. Joillakin alueilla tekijöitä riittää, mutta kaikilla ei.

”Väestö ikääntyy erityisesti syrjäisillä seuduilla, jonne on usein vaikea saada koulutettua työvoimaa”, kerrotaan Attendosta.

Mitä terveys- ja hoivayritykset sitten tarjoavat lääkkeeksi?

Pihlajalinna ehdottaa muun muassa tiivistä yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja Mehiläinen panostamista hyvään työnantajabrändiin.

Esperi puolestaan esimerkiksi hoitotyön kuormittavuuden vähentämistä ja Attendo työvoiman hankkimista ulkomailta ja hoivateknologiaa.

Kukaan ei mainitse rekrytointiporkkanaksi palkkausta.

Hoivateknologian hyödyntämistä väläyttää kuitenkin myös neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomen pulmana ikärakenteen muutos

”En nyt niin pitkälle menisi, että olisi hoitajarobotteja. Mutta kyllä teknologiaa pitää hyödyntää sekä asiakkaan että henkilökunnan tukena”, Karppanen sanoo.

Jo nykyisellään kone hoitaa muun muassa työvuorosuunnittelua ja lääkkeiden annosjakelua.

Eli rutiininomaisia töitä, joihin kuluisi muuten hoitajien työaikaa, Karppanen summaa. Tulevaisuudessa koneiden pitäisi tehdä sitä vieläkin laajemmin.

Yksi muistisairauksilta suojaava tekijä on kognitiivinen aktiivisuus eli aivojen käyttö. Esimerkiksi lukemiseen tai uusien asioiden opettelemiseen. © MIRVA KAKKO / KUVARYHMÄ SKOY

Ulkomaisen työvoiman suhteen Suomi on Karppasen mukaan jo myöhässä. Tai ainakaan ulkomaisella työvoimalla hoitajavajetta ei ratkaista.

Vaikka juuri hoitajavaje on ongelman ydin.

”Ikääntyvien määrä lisääntyy, hoitajien ei. Haaste on tämä ikärakenteen muutos.”

Ihannetilanteessa hoitajia voitaisiin kouluttaa niin paljon kuin tarve vaatisi.

Nykytilanteessa niin ei kuitenkaan voida tehdä, koska yli 80-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin nousee liiaksi.

”Meillä ei ole käytettävissä sellaista työntekijäreserviä, jotta voitaisiin ajatella, että vain rekrytoisimme saman määrän hoitajia iäkkäitä kohti kuin meillä tällä hetkellä on. Sitä potentiaalia ei siellä ole.”

Sosiaali- ja terveysministeriö kääntää katseensa Karppasen mukaan sote-uudistukseen.

Nuorempien eläkeläisten potentiaali

Kun sote-uudistus yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut saman järjestäjän alle, palveluketjut saadaan Karppasen mukaan kuntoon.

Se tehostaa toimintaa.

Työn alla on myös järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan lisääminen.

”Sen lisäksi, että hyvin vanhojen, paljon palveluita tarvitsevien määrä kasvaa, niin myös nuorien, hyväkuntoisten eläkeläisten määrä lisääntyy. Siellä on potentiaalia vapaaehtoistyöhön ja läheishoivaan.”

Ammatillista henkilökuntaa tulisi Karppasen mukaan kohdentaa vain niihin tehtäviin, jotka edellyttävät ammattiosaamista.

Muussa toiminnassa, kuten ulkoilutuksissa ja harrastustoiminnassa, esimerkiksi nuoremmat eläkeläiset voisivat auttaa iäkkäämpiä eläkeläisiä.

”Vapaaehtoistahan se on, mutta osa aivan varmasti on sellaisia, jotka haluavat tehdä jotain hyödyllistä eläkkeellä.”

Erityisesti tulisi kuitenkin nipistää palvelujen tarvetta nykyistä pienemmäksi. Olisi siis hyvä, jos palveluita tarvittaisiin vasta nykyistä vanhempina.

Jos ennalta ehkäisevään työhön pistetään paukkuja, Alzheimeriin sairastumisen ikää voidaan saada hilattua ylemmäs, sanoo THL:n Jenni Kulmala.

Lääkkeeksi ennaltaehkäisyä

Suomessa vuonna 2009 aloitettu Finger-tutkimushanke on osoittanut, että elintapamuutoksilla voidaan tukea iäkkäiden muistitoimintojen säilymistä.

Se tarkoittaa, että muun muassa lisäämällä liikuntaa, vähentämällä alkoholin käyttöä ja syömällä terveellisemmin, voi sairastua vasta vanhempana.

”Kuka tahansa ottaisi jopa sen vuoden, kaksi tai kolme lisää tervettä elämää. Sillä on tietysti todella isot inhimilliset ja myös kustannukselliset vaikutukset”, Kulmala toteaa.

Jo nykyisellään kone voi hoitaa muun muassa lääkkeiden annosjakelua. Siis sellaisia rutiininomaisia tehtäviä, joihin muutoin kuluisi hoitohenkilökunnan aikaa.  © PEKKA NIEMINEN / KUVARYHMÄ SKOY

Jos muistisairauden puhkeamista saataisiin lykättyä vuodella, vuoteen 2050 mennessä voitaisiin vähentää yhdeksän miljoonaa Alzheimerin tautitapausta.

”Viimeiseen pariin kymmeneen vuoteen ei ole tullut uusia Alzheimer-lääkkeitä mutta muistisairaiden määrä kasvaa. Jos ennaltaehkäisemällä pystytään vähentämään tätä taakkaa, siihen pitää tarttua.”

”Kaikki muu on vähän sellaista, että katsotaan, mitä tapahtuu.”

Syksyllä 2018 THL:ltä on tulossa terveydenhuoltoon tukimateriaaleja muistisairauksien riskitekijöiden tunnistamiseksi.

Tavoitteena on, että muistisairauksia alettaisiin kartoittaa samalla kun etsitään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ohjeet niiden ehkäisyyn ovat pitkälti samat.

”Vaikka sydän- ja verisuonitaudeista ja diabeteksesta puhutaan, ne eivät välttämättä enää pelota ihmisiä. Alzheimerin taudin riski taas pelottaa vähän enemmän.”

Myös Muistiliitossa ollaan sitä mieltä, että nyt pitäisi satsata ennaltaehkäisyyn.

Muistisairauksiin varautuminen paranemassa

Miten arki muuttuu muistisairauden myötä? Miten löytää hyvä hoitopaikka? Entä pitäisikö tehdä hoitotahto tai edunvalvontavaltuutus?

Nämä ovat esimerkkejä kysymyksiä siitä, mikä suomalaisia muistisairauksissa mietityttää. Niitä myös kysytään ja niihin saadaan vastauksia Muistiliitosta.

”Ihmisten sellainen varautumisen ajattelu on pikkuhiljaa lisääntymässä”, tiivistää liiton järjestöjohtaja Anna Tamminen.

Ennaltaehkäisyn lisäksi Muistiliitto haluaisi panostaa kotihoitoon ja kotiin saataviin tukitoimiin.

Yksin muistisairauden kanssa ei jaksa pitkään, Tamminen lisää.

Lopulta pitäisi vielä varmistaa se, että loppuvaiheen hoito on inhimillistä ja muistisairauksien hoito henkilökunnalle tuttua.

”Se on kuitenkin aina ihmiselle uusi tilanne, kun perheeseen tulee muistisairaus. Itselle tai läheiselle. Joka kerta se on aivan yhtä suuri asia ja aina aloitetaan alusta sen sairauden kanssa eläminen.”