Muotibisnes pistää päästöjä kuriin – Vaatelainaamoiden suosio kasvaa, kun kuluttajien suhde omistamiseen muuttuu
Muotibisneksessäkin vaaditaan yhä enemmän ympäristötekoja, kun kuluttajien muuttavat suhtautumistaan omistamiseen. Seuraako ilmiöstä vaatteiden lainausbuumi ja alalle oma ”Netflix”?
Olisitko valmis maksamaan kuukausimaksua vaatelainaamolle, jotta saisit pitää viikon edustavia toimistovaatteita tai kaunista iltapukua yhden illan?
Muotiteollisuuden ja erityisesti pikamuodin vaikutus maailman kasvihuonepäästöihin on suuri. Ympäristöasioihin perehtynyt Environmental Audit Select Committee selvitti, että vuonna 2017 pelkästään Britanniassa päätyi 235 miljoonaa vaatekappaletta kaatopaikalle.
Suomalainen käyttää rahaa vaatteisiin keskimäärin 740 euroa vuodessa, kun keskimääräisesti kaikissa EU-maissa vaatteisiin käytetään 610 euroa.
Vaatelainaamoista muotibisneksen Netflixin kaltainen menestystarina?
Vaatteiden lainaaminen ostamisen sijaan on yksi ratkaisu muotiteollisuuden päästöjen laskemiselle. Jäsenmaksua vastaan asiakas ostaa oikeuden käyttää vaatelainaamon tuotteita sovittuna aikana.
Kulutuksen nousukautta elävä Kiina on myös kantamassa korteansa kekoon. Kiinalaisessa YCloset-vaatelainaamossa uskotaan, että vaatelainaamoista tulee tulevaisuudessa yhtä suosittuja kuin suoratoistopalveluista Spotifysta tai Netflixistä.
Tähän uskotaan myös suomalaisessa vaatelainaamossa Vaaterekissä.
”Vaatelainaamojen palveluita voi hyvin verrata muihin kuukausimaksullisiin palveluihin”, Vaaterekin toinen perustaja Emmi Malmström sanoo.
Suosion kasvu ja lainaamisen yleistyminen näkyy yrityksessä. Kasvua vaatelainaamossa on ollut erityisesti parin viime vuoden aikana. Syiksi suosion nousuun Emmi Malmström arvelee ihmisten ilmastoahdistusta, shoppailuun kyllästymistä ja toisaalta myös ihmisten tarvetta kokea yhteisöllisyyttä.
”Monelle vaatteiden lainaamisesta on tullut harrastus ja sen ympärille on muodostunut yhteisöjä, jotka käyvät liikkeessä yhdessä”, Malmström kertoo.
Lainaamojen valikoimat vaihtelevat ja ne voivat erikoistua esimerkiksi kotimaisiin design-vaatteisiin tai kansainvälisiin luksusbrändeihin.
Esimerkiksi Minttu Räikkönen on kertonut antaneensa kerran käytettyjä design-asujaan helsinkiläiselle Hush Hush -vaatelainaamon valikoimiin.
Kierrätys lisääntyy, kun suhde omistamiseen muuttuu
Yksi asia on kuitenkin varmaa, myös vaateteollisuuden on kehitettävä kestävämpiä ratkaisuja tuotteilleen. Asiakkaiden pohtiessa omaa kestävämpää kuluttamista, suhde omistamiseen on muuttumassa.
”Tekstiiliteollisuudessakin yritykset ovat huomanneet, että jatkuvaan uuden ostamiseen ja määrällisesti mahdollisimman suureen kuluttamiseen ohjaaminen ei ole kilpailustrategia, jolla tulevaisuudessa pärjää”, Muotikaupan liiton viestintäpäällikkö Meri Karppanen sanoo.
Osa brändeistä on ryhtynyt omien kierrätettyjen tuotteiden myyntiin toisen yrityksen kautta. Esimerkiksi Marimekko on aktiivisesti pyrkinyt ohjaamaan asiakkaitaan myymään vaatteita eteenpäin second hand-markkinoilla ja We Started This -verkkokaupan keräystapahtumien kautta.
”Second hand-myyntiin kannustavat yritykset viestivät kuluttajille, että tuotteet ovat laadukkaita ja kestävät useampiakin käyttäjiä”, Meri Karppanen korostaa.