Muovijätteen poistamiseksi on kaksi toimivaa työkalua – Niiden ansiosta autoteollisuus on maailman paras muovinkerrättäjä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tämä muovijäte huuhtoo rantoja Balilla. Saarella aiotaan ottaa käyttöön turisteille suunnattu vero muovijäteongelman hanskaamiseksi. Bali on jo aiemmin kieltänyt muovipussit ja mehupillit.
Tämä muovijäte huuhtoo rantoja Balilla. Saarella aiotaan ottaa käyttöön turisteille suunnattu vero muovijäteongelman hanskaamiseksi. Bali on jo aiemmin kieltänyt muovipussit ja mehupillit. © iStock
Muovi on liian halpaa, koska sen hinnassa ei ole huomioitu koko elinkaaren aiheuttamia kustannuksia. Kun ne huomioidaan, alkavat muovin jätehuolto, kierrätys ja uusiokäyttö kiinnostaa.

Maailman ei tarvitse hukkua muovijätteeseen. Keinot sen estämiseksi ovat tiedossa.

Keinoja on kolme. Tärkein on vähentää muovin käyttämistä. Toinen on kerätä kaikki muovijäte talteen. Kolmas keino on valmistaa muovi tästä kerran jo käytetystä muovista.

Helppoa kuin heinän teko. Miksi niin ei siis jo toimita?

”Muovia ei ole pidetty saasteena, mutta nyt ollaan herätty siihen, että se ei hajoa luonnossa. Ajattelu on alkanut muuttua”, WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo.

Muovi on saavuttanut valta-asemansa, koska se on halpa, kevyt ja helposti muotoiltava raaka-aine. Uutta muovia tuotetaan koko maailmassa yhden vuoden aikana 400 miljoonaa tonnia. Se on yhtä paljon kuin kaikkien 5,5 miljoonan suomalaisen yhteenlaskettu paino.

Siitä kolmannes päätyy sotkemaan ympäristöä. Se kuljetetaan avoimille kaatopaikoille, joista se päätyy luontoon, tai kipataan suoraan luontoon tai vesistöihin.

Maailman merissä uiskentelee 150 miljoonaa tonnia muovisaastetta.

”Suurin haaste on se, että kehitysmaissa muovijäte ei päädy roskienkeräykseen vaan luontoon, koska toimivaa jätehuoltoa ei ole. Tai jos niitä onkin, jäteauto saattaa viedä jätteen kaatopaikalle joko maastoon tai joenpenkalle, josta se huuhtoutuu veteen.”

Tähän tarvitaan avuksi kansainvälistä sopimusta.

Autoteollisuus paras muovin kierrättäjä

Kehittyneissäkään maissa muovi ei kierrä läheskään optimaalisesti.

Suomessa on runsaat kaksi vuotta kerätty erikseen kotitalouksien muovijäte. Silti 80 prosenttia kotitalousmuovista päätyy jätevoimalaitoksiin poltettavaksi.

Siitä muovijätteestä, joka päätyy muovinkeräysastioihin, neljäsosa hylätään muovijätteenkäsittelylaitoksessa. Syynä on se, että muoviroskan seassa on sinne kuulumatonta materiaalia.

Parhaiten Suomessa kierrättyvät pullot ja ruokateollisuuden muoviset kuljetuslavat.

”Ne ovat panttijärjestelmän piirissä. Panttijärjestelmä on tehokas ja sitä haluaisimme laajentaa muihinkin teollisuudessa käytettäviin muovilajeihin.”

Maailmanlaajuisesti kaikkein parhaiten muovijätettä kierrättää autoteollisuus. Tämä johtuu siitä, että autoteollisuudessa koko kierrätyskaari on kaikkein tarkimmin säädelty.

”Teollisuus on itse taloudellisesti vastuussa kierrätyksen järjestämisestä. Tämän periaatteen haluaisimme kaikelle muoville.”

Pakko saa kierrättämään muovijätteen

Muovin keräämisellä on kaksi tarkoitusta: yhtäältä saada muovijäte pois ympäristöstä, jossa sen hajoaminen kestää satoja vuosia, ja toisaalta valmistaa uudet muoviesineet tästä kerätystä muovista.

Tilanteen saavuttamiseksi on kaksi tehokasta keinoa: laki ja verot.

Autoteollisuuden tapaus on osoittanut, että saastuttaja maksaa -periaate on tehokas.

Haitta- ja ympäristöverot ovat myös tehokkaita kannustimia vähentää muovin käyttämistä.

”Vero pakottaa tuottajan harkitsemaan, voiko muovin käyttöä vähentää tai vaihtaa se materiaaliin, jota ei veroteta.”

Se puree myös turhien muoviesineiden valmistukseen. Jos muovia verotetaan, on taloudellisesti järkevämpää valmistaa esimerkiksi kertakäyttöastiat jostain muusta, aidosti biohajoavasta materiaalista.

Se hillitsisi myös ylipakkaamista.

Valmistajat siirtäisivät epäilemättä muoviveron kuluttajahintoihin, mikä omalta osaltaan ohjaisi kuluttajien valintoja muovittomiin vaihtoehtoihin.

Muovi ei vain paha

Muovi ei ole yksiselitteisen paha asia, eikä muovin korvaaminen biopohjaisella muovilla tai jollain muulla materiaalilla ole aina ekologisesti viisasta.

”Muovin ekologinen jalanjälki on kohtalaisen pieni per yksikkö”, Soirinsuo sanoo.

Biomuovien valmistuksessa on sama ongelma kuin biopolttoaneiden tuotannossa.

”Jos muovia korvaavien tuotteiden valmistamiseksi hakataan metsää, se kuormittaa luontoa per yksikkö enemmän kuin muovin tuottaminen.”

Myös autoteollisuudessa muovin käyttö on usein ekologisesti hyvä ratkaisu. Muovi pitkälti korvaa metalleja.

”Kaivosteollisuuden lisääminen ei ole ympäristön kannalta viisasta. Sitä paitsi muovi on kevyttä, mikä vähentää autoissa polttoaineen tai sähkön kulutusta.”

Muovilla on järkeviä ja vaikeasti korvattavia käyttökohteita.

”Muovissa ei ole suurta ongelmaa, jos se kerätään ja kierrätetään tarkasti.”

Yhdessä ymmärretty haitta

Ollaanko maailmassa valmiita tarttumaan verotuksen ja lakien kaltaisin tehokkaisiin keinoihin?

Soirinsuolla on näppituntumaa aiheeseen, koska hän on vuoden ajan tehnyt Maailman luonnonsäätiön kampanjaa kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi merten muovisaasteongelman hillitsemiseksi.

Vetoomuksen sopimuksen aikaansaamiseksi voi allekirjoittaa tässä.

Kansainväliseen lailla sanktioituun sopimukseen ollaan Soirinsuon mukaan valmiita EU-maissa, mutta myös joissain Afrikan ja Aasian maissa. Tosin näissä kahdessa maanosassa on myös maita, joissa ei ole minkäänlaista tahtoa. Myös Yhdysvallat on kiikunkaakun.

Monet maat, joissa muovisaasteet haittaavat turismia, ovat edistyksellisiä muovijätesopimuksen suhteen.

Toivoa muovijäteongelmaan tarttumisesta antaa sekin, että muovikassikielto leviää maailmalla. Yli puolet Afrikan maista on viime vuosina kieltänyt muovipussit.

Intia, jossa on maailman toiseksi suurin väestö, lupasi viime vuonna, että se kieltää kaiken kertakäyttömuovin vuoteen 2022 mennessä.

Piskuinen Costa Rica aikoo olla maailman ensimmäinen kertakäyttömuovit kieltänyt maa jo vuotta aiemmin, 2021.

X