Muoviseen pakkaushihnaan hirttäytynyt lohi järkyttää somessa – Luken tutkimusmestari: ”Tämä oli ensimmäinen tapaus, joka on 20 vuoden aikana tullut vastaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kalat voivat takertua muovijätteeseen.
© Ruutukaappaus
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspyydykseen jäi Tornionjoen suulla lohi, jonka kyljet muoviremmi oli nirhannut auki pahannäköisesti upoten syvälle lihaan asti.

Mikko ”Peltsi” Peltola julkaisi heinäkuun alussa Instagram-tilillään järkyttävän kuvan pakkaushihnaan hirttäytyneestä lohesta ja kuvailee näkyä surulliseksi.

Muoviroskan ohella Mikko Peltola on intohimoisena kalastajana huolissaan liikakalastuksesta ja vesivoiman haitallisuudesta muun muassa lohille, taimenille ja ankeriaille.

Selkeästi muoviroskan aiheuttama kuolintapaus

Kuvan ottanut Luken tutkimusmestari Kari Pulkkinen kertoo tapauksen olevan hänelle ensimmäinen laatuaan.

”Tämä oli ensimmäinen selkeästi muoviroskan aiheuttama kuolintapaus, joka on 20 vuoden aikana tullut vastaan”, Pulkkinen sanoo.

Pahoin vaurioitunut lohi löydettiin Tornionjoen suulta rysäpyydyksestä.

Muoviroskat voivat aiheuttaa pahaa vahinkoa kaloille ja muille eläimille.

 Ruutukaappaus

Vahingoittuneet ja väsyneet kalat jäävät tutkimuspyydyksiin

Tornionjoen lohien vaelluspoikasmääriä lasketaan tutkimuspyynnillä, mikä ei vahingoita kaloja.

”Meillä on Tornion jokisuulla poikasrysä, millä pyydetään joessa ylävirrasta alavirtaan eli merelle meneviä poikasia. Aika ajoin tällaisia, jollakin tavoin vaurioituneita tai väsyneitä kaloja kulkeutuu alavirtaan”, Kari Pulkkinen kertoo.

Nämä kalat ovat jo kerenneet nousta joessa ylävirtaan ja ylittää rysäpyydyksen, mutta kulkeutuvat sittenkin virran mukana alaspäin ja joutuvat rysään.

”Siellä on jonkin verran sellaisia ehkä merellä rysästä vapautuneita kaloja tai sitten uistinmiesten väsyttämiä ja vahingoittamia kaloja, joita jää meidän rysään kuolleena tai välillä elävänäkin.”

Kari Pulkkisen mukaan Tornion-Muonionjoen lohikanta voi pääsääntöisesti muuten hyvin. Suomessa lohikantaa myös seurataan aktiivisesti muun muassa tarttuvien tautien varalta toimittamalla näytteitä Ruokavirastolle.

Mikko "Peltsi" Peltola julkaisi Instagram-tilillään järkyttävän kuvan pakkaushihnaan takertuneesta lohesta.

 Ruutukaappaus

Muoviroskaa päätyy eläinten ravinnoksi

Muoviroskat aiheuttavat kuitenkin huomattavasti enemmän ongelmia merellä. Varsinkin suurikokoiset kalat, kuten lohet, voivat erehtyä luulemaan muoviroskaa myös ravinnoksi.

”Tietysti se mahdollista on, että muovia päätyy kalojen elimistöön ravintoketjun kautta mikromuovina ja suoraan, jos suurempikokoiset kalat erehtyvät luulemaan muoviroskaa ravinnoksi ja syövät sitä.”

Pulkkinen muistuttaa myös tapauksista, joissa delfiini, valas tai muu suurempi eläin on nielaissut muovipussin tai muun suuremman muoviroskan, joka on tukkinut eläimen suoliston ja aiheuttanut siten eläimen kuoleman. Pulkkisen mukaan myös lohelle tai muille suurille kaloille voi käydä vastaavasti.

Haamuverkot keräävät sivusaalista ja kasvattavat mikromuoviongelmaa

Ongelmia aiheuttavat myös merenpohjaan hylätyt haamuverkot, joista muodostuu suurin osan merten muovijätteestä.

Mikromuoviksi hajottuaan verkkomateriaalit säilyvät luonnossa jopa satoja vuosia.

Kun kalat syövät ravintonsa mukana pieniä muovihiukkasia, niistä liukenee ruoansulatuselimistössä myrkkyjä, jotka kasautuvat ravintoketjussa ylempänä olevien petojen elimistöön – ja lopulta ihmisiin.

Haamuverkot kalastavat myös ylimääräistä sivusaalista ja vahingoittavat niihin takertuvia merilintuja ja eläimiä, kuten hylkeitä.

”Haamuverkot kalastavat ylimääräistä sivusaalista ja se on ongelma, vaikkei se olekaan niin suuri Suomessa kuin ehkä jossain muualla maailmassa. Haamuverkkojen kertyminen on kuitenkin sellainen ongelma, minkä voisi helposti poistaa pelkällä tietoisuuden nostollakin”, WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo painottaa.

X