Museokortti viuhuu ja vie entistä useamman elämysten pariin Ahvenanmaalta Inariin – Kuukausiennätys rikottiin heinäkuussa

Museokortti oikeuttaa sisäänpääsyyn yli 300 museoon Suomessa Ahvenanmaalta Inariin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Voimassa olevia Museokortteja on jo noin 240 000.

Museokortti oikeuttaa sisäänpääsyyn yli 300 museoon Suomessa Ahvenanmaalta Inariin.
Teksti:
Nina Lindén

Suomalaiset ovat kulttuurikansaa ja löytäneet tiensä takaisin museoihin koronavuosien jälkeen. Näin voi todeta, kun katsoo lukuja, miten usein museokortti viuhuu.

Museokorttia on käytetty tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin: huimat 1,2 miljoonaa museovierailua elokuun loppuun mennessä.

Heinäkuussa rikottiin kuukausiennätys, kun kortilla vierailtiin museoissa 330 000 kertaa.

Kesän 2022 suosituimpien Museokortti-kohteiden listalla on monta mielenkiintoista kohdetta, kuten Ratsuväkimuseo Lappeenrannassa, Langinkoski Kotkassa, Kultamuseo Tankavaarassa ja Wasa Graffitilandia Vaasassa.

Myös syksyllä museoissa on uusia mielenkiintoisia näyttelyitä. Olisivatko seuraavat museokohteet Eila Hiltunen 100 vuotta Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä tai Erik Bruun, luonnollisesti Lahden Malvassa? Tai Minun ajassani, sinun paikassasi Saamelaismuseo Siidassa Inarissa?

Museokortti on voimassa vuoden

Vaihtoehtoja varmasti löytyy, sillä museokortti oikeuttaa sisäänpääsyyn yli 300 museoon Suomessa Ahvenanmaalta Inariin. Kortilla pääsee myös näyttelyihin ja tapahtumiin.

Ostettu kortti on voimassa vuoden. Voimassaolo alkaa ensimmäisestä käyntikerrasta.

Monessa museossa on myös museokauppa, joista voi löytyä ihania, hauskoja ja persoonallisia tuotteita. Itse löysin museovierailun yhteydessä nostalgisen kalenterin ystävälle joululahjaksi.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/22.

Lue myös: Tuusulanjärven taitelijakodit huokuvat taiteen kultakauden arkea – Koe upea Halosenniemi, Sibeliuksen Ainola ja vieraile Aleksis Kiven kuolinmökissä

Vuonna 1902 valmistunut Pekka ja Maija Halosen ateljeekoti Halosenniemi huokuu jo julkisivullaan 1900-luvun alun kansallis­romantiikkaa. © Susa Junnola

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X