Sama koronavirus jyllää epidemia-alueilla – Muuntuminen ei ole tyypillistä uudelle koronavirukselle

Jaa kaverilleTilaa Seura
Koronavirukselle muuntuminen ei ole tyypillistä. Sama virus jyllää epidemia-alueilla.
Koronavirukselle muuntuminen ei ole tyypillistä. Sama virus jyllää epidemia-alueilla. © iStock
Uusi koronavirus COVID-19 ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan muuntele, kuten kausi-influenssaa aiheuttavat virukset. Se on SARS-viruksen lähisukulainen.

Muuntuminen ei ole uudelle koronavirukselle (COVID-19) tyypillistä.

”Tämänhetkisen tiedon perusteella viruksen rakenne on pysynyt lähes muuttumattomana”, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Infektiotautien torjunta ja rokotukset -osastolta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Influenssaviruksilla kyky muuntua – koronavirukselle tämä ei ole ominaista

Näin ollen eri epidemia-alueilla jyllää sama virus, eivät viruksen erilaiset muodot. Jos viruksen on kerran sairastanut, se ei todennäköisesti iske yhtä helposti uudelleen.

Muuntuminen on asia, jonka rokotekehittäjät joutuvat myös ottamaan työssään huomioon. Viruksen muuntumattomuus voi helpottaa hieman heidän työtään.

Kausi-influenssaa aiheuttavat influenssavirukset sen sijaan muuntuvat jatkuvasti. Koronavirus ei ole ainakaan vielä valinnut samaa selviytymisstrategiaa. Virus on uusi, se siirtyi viime vuoden lopussa ensi kertaa eläimestä ihmiseen (tartuntareitti on voinut olla hedelmälepakosta muurahaiskäpyyn ja siitä ihmiseen).

Lue myös: ”Ambulanssimiehistö ujutti maskin postiluukusta” – Näin koronasta epäiltyjä testataan

Korona-virus on SARS-viruksen lähisukulainen

Virus on tyypiltään erilainen kuin A, B, C tai D-tyypin influenssavirukset. Se on koronavirus, ja koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä yleisiä koronaviruksia ovat 229E, HKU1, NL63 ja OC43 -virukset. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion.

Vakavia tautitapauksia ovat aiemmin aiheuttaneet SARS ja MERS -koronavirukset. SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome) oli sekin lähtöisin eläinkontaktista. SARS aiheutti korkeaa kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja. Osalla potilaista tauti paheni keuhkokuumeeksi, joka vaati hengityskonehoitoa.

Ensimmäiset tapaukset ajoittuivat loppuvuoteen 2002 ja Kiinan Guangdongin maakuntaan. Virusepidemia levisi eri puolille maailmaa; kaikkiaan 8500 henkeä sairastui, ja noin joka kymmenes kuoli. Epidemia kuivui kasaan vuonna 2003, eikä virusta ole enää tavattu ihmisillä.

Koronavirukselle altistuneiden oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa hengitysteiden virusinfektion oireita.  

Koronavirukselle altistuneiden oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa hengitysteiden virusinfektion oireita.  © iStock

MERS lähti kameleista

MERS (Middle East Respiratory Syndrome) on puolestaan aiheuttanut vakavia, kuolemaan johtavia infektioita. MERS-koronavirus todettiin ensi kertaa syyskuussa 2012 Saudi-Arabiassa potilaalla, joka menehtyi vakavaan hengitystieinfektioon.

MERS-koronavirusta esiintyy dromedaareissa eli yksikyttyräisissä kameleissa, ja ihminen saa tartunnan kameleista suoraan tai epäsuoraan. Virus tarttuu myös ihmisestä toiseen, mutta tartunta vaatii läheisen kosketuksen sairastuneen henkilön kanssa.

Taudin oireita ovat kuume, yskä ja hengenahdistus sekä ripuli ja munuaisten vajaatoiminta. Yksikään MERS-rokote ei ole saanut myyntilupaa.

Vaikeaan tautimuotoon HIV-lääkkeitä

Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia hoidetaan oireenmukaisesti, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Siihen on kokeiltu ainakin Kiinassa ja Thaimaassa muun muassa influenssa- ja HIV-lääkkeitä.

Suomen tautitapaukset ovat olleet toistaiseksi lieviä, eikä HIV-lääkkeitä ole tarvittu.

Epidemia voi siirtyä uuteen vaiheeseen

Jos virus alkaa leviä nopeammin, sen hallinta on entistä vaikeampaa;  vielä Suomessa ei olla tässä vaiheessa, mutta tilanne voi THL:n mukaan muuttua jo lähipäivinä.

Tällä hetkellä ohjeistus on se, että uusi koronavirus on mahdollinen, jos 14 vuorokauden kuluessa riskialueelta palaamisen jälkeen alkaa tulla hengitystieinfektion oireita, kuten yskää, kurkkukipua, kuumetta, lihaskipuja ja päänsärkyä sekä hengenahdistusta. Tartunta on mahdollinen myös, jos on ollut 15 minuuttia lähikontaktissa koronaviruspotilaan kanssa.

Koronavirusepäilyssä tulee olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon. Testissä otetaan nenänielusta näyte, ja geeninmonistustekniikan avulla tulos saadaan vuorokauden sisään.

Jos on edes epäilys tartunnasta, ei pidä mennä katsomaan vanhusta hoitokotiin tai olla vakavaa sairautta potevan kanssa suoraan tekemisissä.

Lue myös: Viisi faktaa, jotka nyt uudesta koronaviruksesta kannattaa tietää

Tositarinoita koronasta - Vinkkaa meille oma tarinasi

  • Jätäthän yhteystietosi, jos haluat antaa tarkempia tietoja. Voit kertoa tarinasi myös anonyymisti. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti.
X