Näin aivojen puhdistusjärjestelmän sykintä eroaa Alzheimer-potilailla – Oulun yliopiston löydöksestä on suuri apu tutkimukselle

Oulun yliopiston tutkijat saivat tarkkaa kuvamateriaalia siitä, kuinka aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävä aivovaltimoiden sykintä eli pulsaatio eroaa Alzheimer-potilailla.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pulsaatioiden eteneminen aivoalueesta riippuen on nopeampaa (punainen nuoli), hitaampaa (sininen nuoli) tai jopa vastakkaissuuntaista (vihreä nuoli) Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa.

Oulun yliopiston tutkijat saivat tarkkaa kuvamateriaalia siitä, kuinka aivojen puhdistusjärjestelmää ylläpitävä aivovaltimoiden sykintä eli pulsaatio eroaa Alzheimer-potilailla.
Teksti:
Anastasia Ranta

Aivojen sykintä muuttui erityisen paljon muistitoimintoihin liittyvillä aivoalueilla. Tulokset julkaistiin arvostetussa Brain-tiedejulkaisussa.

”Sekä pulssiaaltojen etenemisnopeus että niiden suunta eroavat Alzheimer-potilailla verrattuna terveisiin verrokkeihin. Osassa aivoja, muun muassa hippokampuksen ja päälaenlohkojen alueella, pulssiaallot kulkivat vastakkaiseen suuntaan kuin terveillä. Näillä aivojen osilla on tärkeä rooli muistitoiminnoissa”, kertoo päätutkijana toiminut Zalán Rajna Oulun yliopiston tiedotteessa.

Glymfaattinen järjestelmä toimii sydämen lyöntien, hengityksen liikkeen ja verisuonten sykinnän eli pulsaation seurauksena. Sitä mitataan nopealla toiminnallisella magneettikuvantamismenetelmällä.

Sykintä aktivoituu syvän unen aikana

Kuona-aineita puhdistava glymfaattinen järjestelmä toimii aivoissa syvän unen aikana. Puhdistusjärjestelmän häiriö kerryttää aivoihin kuonaa, joka aiheuttaa aivojen ennenaikaista rappeutumista.

Alzheimerin tautiin liitttyviä kuona-aineita ovat esimerkiksi beeta-amyloidi ja tau-proteiini, jotka heikentävät muistia ja tiedonkäsittelyä. Tutkimustiedon mukaan  amyloidiplakkia muodostuu sekä aivokudoksen että aivoverisuonten ympärille, tämä jäykistää suonta.

”Havaitsimme, että sykäyspulssien saapuessa pulssit etenevät Alzheimer-potilailla epätasaisesti: pienissä suonissa liian nopeasti ja suurissa suonissa liian hitaasti”, Rajna sanoo.

Ei voida vielä sanoa varmaksi, johtuuko amyloidiplakin kertyminen Alzheimer-potilaan aivoihin poikkeavasta sykinnästä, vai onko syynä verisuonten ympärille kertyvä plakki.

Uusi menetelmä lisää ymmärrystä

Oulun yliopiston tutkimusryhmän viime vuonna julkaiseman uuden menetelmän avulla voidaan magneettikuvantaa glymfaattisen järjestelmän toimintaa.

Menetelmä auttaa ymmärtämään Alzheimerin tautiin johtavia muutoksia ja poikkeavuuksia hyvin tarkasti. Uudesta menetelmästä on myös hyötyä taudin hoidon kehittämisessä.

Alzheimerin tautia ei vielä nykyhoidoilla pystytä parantamaan, eikä pysäyttämään. Tautia voi kuitenkin ennaltaehkäistä huolehtimalla hyvästä verisuoniterveydestä sekä riittävästä unesta.

Lue myös: Totta vai tarua: Kannattaako Alzheimerin tautia sairastavan laihduttaa?

Lue myös: Alzheimer-tutkimus: Keski-iän lihavuudella on yhteys muistisairauteen

X