Näin ekologinen puutarha pistää puutarhanhoidon säännöt uusiksi – Lue kuusi vinkkiä ekotekoihin!
Rikkaruohojen kanssa pärjää rennolla otteella, ja nurmikkokin saa välillä rehottaa. Runsaat kerrokset ja monivuotiset kasvit sitovat hiilidioksidia ja vettä. Näin syntyy oikea ekopuutarha.
Kevät innostaa kotipuutarhurin laittamaan pihansa kuntoon, mutta kuntoon laittaminen voi tarkoittaa myös vanhojen sääntöjen heittämistä romukoppaan. Näiden vinkkien avulla syntyy ekologinen puutarha. Voit myös muokata jo olemassa olevaa puutarhaasi ympäristöä suosivaan suuntaan.
Oheiskasvit eli tutummin rikkakasvit eivät ole puutarhurin pahin vihollinen, ja hieman pidempi nurmikko sitoo sadevettä ja haihduttaa sitä takaisin ilmakehään. Tiesitkö, että rehevä piha suojelee vesistöä, ja villiintynyt nurkkaus puutarhassa suosii hyönteisiä ja pieneliöitä?
Myös omassa kotipuutarhassa voi tehdä mikrokokoisia ekotekoja, joilla on suuri vaikutus rakennetussa kaupunkiympäristössä.
1. Nurmikko saa hiukan rehottaa
Siisti ja taajaan ajettu nurmikko on puutarhanhoidon perussääntö, johon moni takertuu turhaan. Pidempi nurmikko sitoo paremmin vettä ja estää maaperää kuivumasta, joten nurmialueen voi hyvin ajaa hieman harvemmin.
Sitä paitsi lyhyt nurmikko palaa herkästi, kun pidempi rehottaa kauniin vihreänä läpi kesän.
Puutarhaan voi varata oman nurkkauksen, jonka antaa rehottaa luonnontilassa. Samalla pääsee seuraamaan luonnonvaraisten kasvien elinkaarta kasvukauden alusta loppuun. Ekologinen puutarha on paikka, jossa hyönteiset pörräävät, silmä lepää ja puutarhu pääsee hiukan helpommalla.
2. Peitä paljaat pinnat
Avoin maa on herkkä kuivumiselle. Monivuotisilla kasveilla peitetty maaperä on taas otollinen paikka maan pieneliöstön möyrittäväksi. Myös orgaaninen kate estää maaperän kuivumista ja köyhtymistä tehokkaasti. Samalla se lisää hajotessaan maaperän humuspitoisuutta, mistä lierot ja muut maaperän pieneliöt nauttivat.
Samalla puutarhuri pääsee rikkakasvien kanssa helpommalla, koska peittävä kasvillisuus ei tarjoa rikoille niin monia otollisia paikkoja siementää.
3. Pidä ravinteet omalla tontilla
Sadevesien huuhtomat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Siksi ekopuutarhuri pitää veden ja ravinteet omalla tontillaan. Jo pelkkä kasvien runsaus tukee tavoitetta, koska kasvien juuret ja runsaasti humusta sisältävä maaperä sitovat sadevettä tehokkaasti.
Jos puutarharakentamisen taito on jo hyppysissä tai uskaltaa lähteä kokeilemaan hiukan vaativampia pihahommia, erilaisten valumaesteiden rakentaminen onnistuu muokkaamalla pihan muotoja. Ojat, lammet ja karkeasta maa-aineksesta rakennetut imeytysalueet ohjaavat veden kulkua tontilla.
Myös vanhat konstit kannattaa pitää mielessä: kerää sadevesi suureen saaviin ja käytä pihan kastelussa.
4. Kerrosta kasvillisuus
Runsas ja monikerroksinen kasvillisuus viilentää ja luo pihaan miellyttävän mikroilmaston. Varjoisat paikat lisääntyvät ja kasvillisuus haihduttaa ylimääräisen sadeveden takaisin ilmakehään. Juuret sitovat ravinteikkaan maa-ainekset paikalleen, eikä se huuhtoudu sadeveden mukana rehevöittämään vesistöjä.
Ekopuutarhan selkäranka muodostuu monivuotisista puista, pensaista ja perennoista, joiden kasvukausi kestää varhaisesta keväästä syksyyn saakka. Kerrosta kasvillisuutta, niin että isompien kasvien, pensaiden ja puiden juurella kasvaa pienempiä. Muista kuitenkin harventaa liian tiheitä kasvustoja, jotta herkemmätkin kasvit pääsevät kukoistamaan.
5. Ota rennosti rikkojen kanssa
Oheiskasvit, tutummin rikkakasvit, ovat oikeastaan vain kasveja väärässä paikassa. Kannattaakin miettiä, missä rikkakasveista on oikeasti haittaa. Hyötykasvien juurella ne syövät ravinteet ja pienentävät satoa, mutta monet rikkakasvit voivat olla myös hyödyllinen osa ekopuutarhaa.
Monet rikkakasvit tarjoavat piilopaikan hyönteisille ja ovat linnuille tärkeitä siemenkasveja. Hiekkakäytävällä tai kivetyksen reunassa ne parantavat köyhää maata ja voivat näyttää hauskoilta.
Nokkosen taas voi kitkemisen sijaan leikata talteen jo pienenä ja antaa sen kasvaa takaisin. Pienet nokkosenversot voi kuivattaa ja leipoa leivän sisään tai hurauttaa smoothien joukkoon. Varsin yleinen vuohenputki on sekin nuorena versona hyvä pohja villisalaatille.
Ota siis rennosti rikkojen kanssa, ja kitke valikoiden! Ekologinen puutarha ei ole harmaaksi huoliteltu.
6. Perusta komposti
Komposti on pihan ravinnekierron kulmakivi. Nurmikon leikkaustähteet ja harvennetut kasvinosan luovuttavat ravinteensa takaisin puutarhurin käyttöön. Kompostin ravinteikas multa hoitaa oman pihan kasveja jatkossakin. Jos pihallasi on jo komposti, nyt on hyvä aika herätellä komposti kääntämällä se.
Pienellä kaupunkipihalla ei kompostin perustaminen välttämättä onnistu, mutta vaihtoehtoisia keinoja on onneksi tarjolla. Esimerkiksi rivitalon pihalla voi kokeilla minikokoista bokashi-kompostia, joka soveltuu myös biojätteiden kompostointiin.
Bokashi-menetelmä perustuu fermentointiin: jätteet hajoavat ilmatiiviissä ämpärissä mikrobien avustuksella.
Lue myös: Moni haluaa nyt eräoppaaksi – Lamavuosien ilmiö toistuu koronakriisissäkin