Näin ikävästi ilmastonmuutos vaikuttaa juuri suomalaisten terveyteen: Sisäilmaongelmat pahentuvat, siitepölykausi pitkittyy, helteet kuormittavat kehoa, eläimet levittävät tauteja...

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa suoraan suomalaisten terveyden tilaan monella tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tunnistanut suomalaisiin kohdistuvat terveysriskit.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa suoraan suomalaisten terveyden tilaan monella tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tunnistanut suomalaisiin kohdistuvat terveysriskit.
(Päivitetty: )
Teksti:
Katariina Taleva

Suomessa kansalaisten terveysriskit liittyvät eniten helteen vaikutuksiin, vesiepidemioihin, vektorivälitteisiin sairauksiin, liukastumistapaturmiin sekä rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin sisäilmaongelmiin.

Liukastumistapaturmat lisääntyvät

Talvella lämpötilan vaihdellessa plussan ja pakkasen välillä, liukastumistapaturmat tulevat lisääntymään koko maassa.

© iStock

”Jo nyt kymmeniä tuhansia suomalaisia hakeutuu liukastumistapaturmien takia sairaalaan. Liukastustapaturmat ovat jo nyt todella yleisiä, ja jos määrä tästä vielä tulevaisuudessa kasvaa, sillä tulee olemaan todella iso merkitys”, kertoo THL:n tutkija Päivi Meriläinen.

Siitepölykausi pitkittyy ja vieraslajit lisääntyvät

Kasvilajien siitepölykausi aikaistuu sekä Suomessa että alueilla, joista siitepöly kulkeutuu meille. Siitepölykausi voi myös pidentyä ja siitepölyn määrä voi kasvaa.

Siitepölykausi pitkittyy. © iStock

Tämän vuoden ensimmäiset siitepölytiedotteet julkaistiin jo helmikuun lopussa.

”Suomessa esimerkiksi koivun siitepölykauden on havaittu aikaistuneen ja sen määrän lisääntyneen. Suomeen voi myös levitä vieraslajeja, jotka ovat siitepölyallergian kannalta merkittäviä. Marunatuoksukki on yksi esimerkki allergisoivista vieraslajeista, joka on jo levinnyt Suomeen.”

Myös muut vieraslajien aiheuttamat terveyshaitat voivat lisääntyä. Suomeen on jo levinnyt jättiputki, joka voi aiheuttaa pahoja palovamman kaltaisia iho-oireita.

Helteet kuormittavat kehoa

Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomessa keskilämpötila tulee nousemaan nopeammin ja enemmän kuin muuaalla maailmassa keskimäärin ja hellejaksot tulevat pidentymään. Kesällä 2018 oli ilmatieteenlaitoksen mukaan peräti 64 hellepäivää.

Kuumuus kuormittaa voimakkaasti verenkiertoa ja hengityselimistöä. Kuumuus aiheuttaa monelle väsymystä, keskittymiskyvyn laskua ja eri asteisia lämpösairauksia.

Auringon pistos, huimaus, pyörtyminen, lihaskrampit, ihottuma, alaraajojen turvotus ovat lämpösairauksista yleisimpiä.

Hengenvaarallisin on lämpöhalvaus, joka voi johtaa kuolemaan. Lämpöhalvauskuolemat ovat kuitenkin harvinaisia Suomessa.

Erityisesti ikääntyneet, pitkäaikaissairaat ja pienet lapset altistuvat helteen vaikutuksille eniten.

© iStock

Lämpökuormitus lisää pitkäaikaissairaiden oireita, ja samalla sairaudet ja niiden hoitamiseen käytetyt lääkkeet voivat heikentää kehon omaa lämmönsäätelyä ja altistaa lämpösairauksille.

”Suomessa helteessä aiheutuvat haitat liittyvät ennen kaikkea pitkäaikaissairauksiin. Tämä näkyy jo nyt tilastoissa lisääntyneenä kuolleisuutena”, sanoo Päivi Meriläinen.

Erityisesti ihmiset, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia, kroonisia hengityselinsairauksia, diabetesta, munuaissairauksia, dementiaa, depressiota, päihderiippuvuutta, alzheimeria ja Parkinsonin tautia ovat riskiryhmässä.

Riskiä lisää myös sosiaaliset tekijät. Riskiryhmässä ovat yksineläjät mutta myös he, jotka ovat erilaisissa hoitokodeissa.

”Kaikkialla ei olla vielä riittävästi varauduttu esimerkiksi riittävillä ilmastoinneilla.”

Eläinten välittämät sairaudet liikkuvat

Vektorivälitteiset sairaudet eli hyttysistä tai muista eläimistä suoraan ihmiseen tarttuvat sairaudet tulevat lisääntymään Suomessa esimerkiksi punkkien kautta.

Puutiaisaivokuumeen ja borrelioosi eli Lymen tauti tulevat THL:n arvioinnin mukaan yleistymään Suomessa.

© iStock

”Leudompien talvien mukana näitä levittävät puutiaiset eli punkit tulevat lisääntymään ja esiintymisalueet voivat laajentua. Tähän lämpö siis vaikuttaa suoraan,” Päivi Meriläinen toteaa.

Puutiaisten elinmahdollisuuksia lisäävät leuto, myöhäinen talvi ja kosteat sateiset kesät.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös luonnonvaraisten vesilintujen elinolomuutoksiin ja niillä voi olla merkittävä rooli ihmisten ja eläintautien levittämisessä.

Hankalampaa on ennustaa, miten eri taudit tulevat liikkumaan Suomeen esimerkkisi matkustamisen tai muuttoliikkeiden takia, mutta Etelä-Euroopassakin on jo huomattu malarian lisääntymistä.

”Voidaan esimerkiksi olettaa, että ihmiset tulevat tulevaisuudessa liikkumaan veden riittämättömyyden vuoksi kuivilta alueilta niille alueille, jossa on paremmat elinolosuhteet.”

Rakennusten sisäilmaongelmat lisääntyvät

Ilmaston muuttuessa rakennusten kosteus- ja homevauriot voivat lisääntyä.

”Tähän vaikuttaa erityisesti lisääntyvät sateet ja talvisten sateiden muuttuminen lumesta vedeksi sekä ilman suhteellisen kosteuden kasvaminen. Tuuli aiheuttaa lisääntyviä viistosateita, jotka tietysti osuvat suoraan rakennuksen seinään.”

Kosteusvauriot lisäävät homesienten ja mikrobien kasvua rakennuksissa ja voivat lisätä hengitystieoireilua ja astman syntymisen riskiä.

”Rakennusten kosteusvaurioihin liittyy tällä hetkellä jo huomattavia kustannuksia, jotka johtuvat ihmisten oireiluista, työkyvyn menettämisestä ja työtehon laskusta. Jos oireilun ja sairastelun oletetaan jatkuvan ja lisääntyvän, siitä tulee huomattava ongelma kansanterveyden ja talouden kannalta.”

Juomaveden puhdistukseen uusia haasteita

Suomessa sateisuus tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Erityisesti rankkasateet yleistyvät.

Huuhtoutumien kautta pinta- ja pohjavesiin tulee enemmän haitallisia bakteereita ja viruksia.

Se voi vaikuttaa talousveden laatuun. Pullovesi ei ole kuitenkaan ratkaisu tähän, sillä se on kuitenkin aina huonompilaatuista kuin hanavesi Suomessa.

© iStock

”Suomessa talousvedenkäsittelyn tekniikka on hyvin korkealla. Siinä mielessä olemme hyvin suojattuja näiltä vaikutuksilta, mutta vesilaitosten tulee varautua jatkossa vesien laadun heikentymiseen.”

Myös pohjavesien kuivuminen voi paikallisesti vaikuttaa pohjaveden saatavuuteen ja sen laatuun.

Uimavesien puhtaus koetuksella

Vesiepidemioiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Kun helteet lisääntyvät, myös uimareiden määrät rannoilla lisääntyvät. Se taas voi lisätä uimaveden likaantumistapauksia, erityisesti norovirusten suhteen.

”Virus voi säilyä ihmisen elimistössä monta viikkoa vielä oireiden jälkeen. Se leviää helposti matalissa vesissä ihmisiin. ”

Esimerkiksi vuoden 2014 helleaallon aikana jo 1500 ihmistä sairastui uimaveden likaantumisen takia.

© iStock

Sinileväkukinnot ja sinileväbakteerien myrkyt lisääntyvät vesistöissä.

”Ihmisten kannattaa olla tietosia oman uimarannan vedenlaadusta, kannattaako sinne mennä uimaan vai ei”

X