Näin ilmastonmuutos heikentää jo terveyttämme – Erilaisista vitsauksista kärsii yhä useampi

Ilmasto muuttuu sellaista vauhtia, että ihmisen fysiologia ei pysy mukana. Seurauksena on tartuntatauteja, ennenaikaisia kuolemia, univaikeuksia ja mielialan laskua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilmasto muuttuu sellaista vauhtia, että ihmisen fysiologia ei pysy mukana. Seurauksena on tartuntatauteja, ennenaikaisia kuolemia, univaikeuksia ja mielialan laskua.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Puhto

Ilmastonmuutos huonontaa ihmisten terveyttä.

”Siitä on selviä tieteellisiä näyttöjä”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Päivi Meriläinen sanoo.

Muutos tärvää terveyttämme lukemattomin tavoin.

Tartutautien riski kasvaa

”Tähän mennessä ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen on tuotu selkeimmin ilmi tartuntataudeissa”, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo.

Tauteja levittävien hyönteisten ja muiden eläinten määrää on lisääntynyt. Esimerkiksi punkit ovat levinneet koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tulevaisuudessa odotetaan myös hyttysten ihmisiin levittämien tautien lisääntyvän. Tällaisia ovat esimerkiksi pogostantaudiksi kutsuttu nivelrokko sekä jänisrutto.

Terveydelle haitallisten lajien leviäminen lämpenevän ilmaston myötä ei koske vain eläimiä. Myös haitalliset kasvit valtaavat uusia alueita. Suomessa tällainen myrkyllinen tulokas on ihoa polttava ja sokeuttakin aiheuttava jättiputki.

Allergioista kärsivien piina-aika pitenee, koska allergisoivat kasvit aloittavat kukintansa aiemmin ja jatkavat myöhempään syksyllä.

Vedellä on vaikutusta terveyteen

Vesiturvallisuuteen perehtynyt Päivi Meriläinen sanoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa veden kautta terveyteen monin tavoin.

Tulvia ja sateita saadaan runsaammin. Tämä voi vaikuttaa vesivarojen ja tätä kautta talousveden laatuun.

Tulvavedet ja sateet voivat myös lisätä rakennuksissa terveydelle haitallisia kosteusvaurioita.

Lisääntyneet sinileväkukinnot voivat häiritä puhtaan veden tuotantoa ja aiheuttaa oireita uimareille.

Vetiset talvet aiheuttavat runsaammin liukastumisia, kun lämpötila ei painu kunnolla pakkaselle vaan sahaa ylös alas nollan tuntumassa.

Helle kiusaa – ja lisää kuoleman riskiä

Pitenevät hellejaksot tuovat vakavia terveyshaittoja.

Metsäpalot lisääntyvät. Maailmassa kuolee 340 000 ihmistä metsäpaloihin ja niiden aiheuttamiin hengityselinsairauksiin.

Suomalaisessa tutkimuksessa selvisi, että yli 75-vuotiaita kuoli keskimäärin 20 prosenttia enemmän vuosien 2003 ja 2010 hellejaksojen aikana.

Helle niitti erityisesti sydän- ja verenkiertoelinsairauksista kärsiviä. Kuoleman riski kasvoi myös hengityselinten ja hermoston sairauksien sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden myötä.

”Pitkittyneet helleaallot ovat Suomessa merkittävä kansanterveydellinen riskitekijä”, tutkimuksen tekijät, THL:n Virpi Kollanus ja Timo Lanki kirjoittivat.

Pimeys rasittaa terveyttä

Ilmastonmuutos tekee talvista lumettomia ja pimeitä. Pysyykö nukkumista säätelevä sisäinen kellomme mukana muutoksessa?

Sisäinen kello on hermosolujoukko, joka seuraa valon määrää ulkona ja rytmittää elimistömme vuorokausirytmin. Rytmin sekaisin menemisestä seuraa univaikeuksia.

Timo Partosen mukaan emme ole täysin sopeutuneita edes perinteiseen vuodenaikojen vaihteluun.

”Monen nukkuminen häiriintyy helposti sekä kesällä että talvella.”

Tavallisesta talvikaamoksesta tulee jonkin verran terveyshaittaa joka kolmannelle. Oireet voivat olla unihäiriöitä, makeannälkää, ylensyöntiä, haluttomuutta liikuntaan ja muiden seuraan.

”Vakavia kaamosoireita on parilla kolmella prosentilla ja varsinaista kaamosmasennusta alle prosentilla”, valon vuodenaikaisvaihteluun perehtynyt Partonen sanoo.

Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ei ole ehditty kaamosoireiden osalta vielä tieteellisesti tutkia.

”Olettamus kuitenkin on, että entistä vähempi valo yleistää ja pahentaa kaamosoireita.”

X