Näin Kari Hotakainen ja Kimi Räikkönen löysivät yhteisen sävelen: ”Taiteessa ja formuloissa on yhtä paljon paskanpuhumista”

Tuntematon Kimi Räikkönen näyttää tavalliselta elämäkerralta. Todellisuudessa se on kuitenkin jotain aivan muuta: eräänlainen hybridi, jossa sekoittuvat iloisesti satu, reportaasi ja asiaproosa.

”Minulla on 35 vuotta kokemusta kirjoittamisen lajeista, mutta nyt jouduin keksimään tyylilajin uudestaan. Kaikki oli uutta”, kertoo kirjailija Kari Hotakainen.

Kaikella Hotakainen tarkoittaa todella kaikkea. Ennen kirjan kirjoittamista hän ei seurannut Formula 1 -sarjaa tai tiennyt koko lajista mitään, Kimi Räikkösestä puhumattakaan.

”Tiesin, että siellä liikkuu raha. Ja puhumaton mies.”

Mahtuuko kirjailija formula-autoon?

Teoksen tiedotustilaisuus järjestettiin Räikkösen omistamassa karaokeravintola Walliksessa. Kirjailija ja F1-tähti sanailivat salamavalojen räiskeessä tyylilleen uskollisesti. Räikkönen vitsaili, että jos hän olisi saanut päättää, koko tiedotustilaisuutta ei olisi.

”Mutta istutaan nyt hetki”, hän sanoo.

Räikkönen ei osaa sanoa, miksi kirja ja miksi juuri nyt.

”En halunnut perinteistä elämäkertaa, enkä halunnut, että sen kirjoittaa joku urheilutoimittaja. Halusin jotain erilaista.”

Hotakaisen tietämättömyys F1-maailmasta oli Räikkösen mielestä hyvä asia.

”Enhän mäkään tiedä kirjan kirjoittamisesta mitään.”

Hotakainen nauraa.

”Kimi voisi periaatteessa vaihtaa minun alalleni, mutta minä en mahtuisi formula-autoon. Tosin en ole kokeillut. Kimi sanoi, että en kuitenkaan mahtuisi.”

Liika raha tuottaa löysiä puheita

Tuntematon Kimi Räikkönen on Hotakaisen ensimmäinen ei-fiktiivinen teos. Idea alkoi kypsyä jo vuonna 2011.

”Pohdimme erään ystäväni kanssa aihepiiriä, josta olisi siinä mielessä hauska kirjoittaa, ettei siitä ymmärrä mitään. Kimi Räikkönen tuntui tarpeeksi hurjalta ajatukselta.”

Idea ei ottanut tuulta alleen ennen vuotta 2017. Silloin Hotakaiselle tarjoutui mahdollisuus tavata Räikkönen.

”En peitellyt sitä, että en tunne lajia. Kimi oli silti kiinnostunut.”

Hotakaiselle projekti oli hyppy tuntemattomaan, sekä vertauskuvallisesti että konkreettisesti. Hän vietti aikaa Räikkösten Sveitsin-kodissa ja oli Kimin mukana Malesian Grand Prix -kilpailussa, talvitesteissä Barcelonassa sekä promootiotilaisuudessa Maranellossa.

”Se maailma on epätodellinen ja täysin käsittämätön. Monet lainalaisuudet ovat tuttuja yritys- ja taidemaailmasta. Formuloissa on yhtä paljon selittelevää paskanpuhumista, sillä liika raha tuottaa löysiä puheita.”

Kansainvälinen menestysteos?

Kirja rikkoi ennätyksiä jo ennen ilmestymistään.

Englanninkielisistä oikeuksista syntyi kilpailu, ja huutokaupan voitti brittikustantamo Simon & Schuster. Kustannusosakeyhtiö Siltala ei ole julkistanut tarkkaa kauppasummaa, mutta se on kuulemma kuusinumeroinen. Siltalan mukaan kyseessä on suurin suomalaisen teoksen oikeuksista koskaan maksettu summa.

Oikeudet on myyty jo kymmeneen maahan. Teoksesta on povattu Minä, Zlatan Ibrahimovic -kirjan kaltaista kansainvälistä myyntimenestystä.

Hotakaisen mukaan kilpailu oikeuksista tuli yllätyksenä.

”Minut tuntee Pakilassa neljä ihmistä, maailmalla ei kukaan. Sillä ei myydä kirjaa. Kimi Räikkönen taas on tunnettu ihminen, joka ei ole puhunut mitään. Se kiinnostaa.”

Yhteinen sävel ulkopuolisuudesta

Suurin haaste oli saada puhumaton mies puhumaan. Hotakainen kertoo jännittäneensä eniten sitä, tuleeko jäänsinisten silmien alla sijaitsevasta luukusta lainkaan puhetta.

”Lopputuloksen päättää lukija. En pysty sanomaan muuta kuin sen, että yritin päästä samalle aaltopituudelle Kimin kanssa.”

Aaltopituus on mystinen asia. Hotakaisen mielestä se koostuu huumorintajusta, elämänasenteesta ja samankaltaisista kokemuksista. Myös Hotakainen kokee tulleensa kirjallisuuden maailmaan ulkopuolisena, aivan kuten Kimi F1:een.

Heillä on muutakin yhteistä.

”En ole koskaan ajatellut, että puhuminen olisi yhtä mielenkiintoista kuin työ. Olen joutunut opettelemaan taidon puhua kirjoistani.”

Kimissä on paljon samaa: hän haluaa ajaa autoa ja on hyvä siinä. Puhuminen on turhaa.

”Työ ei muutu sen mielenkiintoisemmaksi, vaikka tekijä olisi esillä. Se on kiinnostavaa, mitä joku on tehnyt. Ei se, mitä hän ajattelee tekemisistään”, Hotakainen sanoo.

Jonkinlainen mulkku?

Jotkut kirjan aiheet olivat raskaita. Esimerkiksi Matti-isän kuolema oli vaikea asia sekä Kimille että Paula-äidille, jotka eivät olleet aiemmin puhuneet aiheesta perheen ulkopuolella.

”Se oli kipeää, murheellista ja vaikeaa. Kirjassa osuuden pituus on vain kolme liuskaa, mutta sen työstäminen vei kaksi viikkoa”, Hotakainen sanoo.

Räikkönen kertoo, ettei hän muuttaisi menneisyydestään mitään muuta kuin isän kuoleman. Omia tekojaan hän ei kadu.

”Hauskaa on ollut”, hän sanoo ja virnistää.

Kirjassa avataan yllättävän yksityiskohtaisesti Kimin menneisyyden ryyppyputkia ja hurjia tempauksia.

”Yritin luoda Kimistä kuvan, joka on samaan aikaan karu, kaunis ja mahdollisimman tosi”, Hotakainen kertoo.

Kirjan lopussa Hotakainen kysyy Kimiltä, millainen hän omasta mielestään on.

Kimi vastaa, että ”kai jonkinlainen mulkku”.

”Sellaista vastausta ei anna henkilö, joka yrittää kiillottaa omaa kuvaansa. Hän on mitä on: ammattikoulun kesken jättänyt espoolainen, joka on ajautunut yllättävään maailmaan”, Hotakainen toteaa.