Näin Mehiläinen vaiensi lääkärinsä – ”Suukapulasopimus” rajoitti julkisia esiintymisiä
Työoikeuden emeritusprofessorin mielestä sopimus rajoitti lääkärin sananvapautta.
Viime päivinä otsikoissa ovat olleet hoivayhtiöt, jotka vaientavat työntekijöitään, jotka yrittivät kiinnittää huomiota hoitoon liittyviin epäkohtiin. Yle uutisoi salassapitosopimuksista, joissa Attendon ja Esperin työntekijöitä kiellettiin puhumasta yhtiön asioista.
Seuran haltuunsa saama dokumentti osoittaa, että myös Mehiläinen on pyrkinyt rajoittaamaan työntekijänsä sananvapautta.
Mehiläisen työterveyslääkäri ei saanut esiintyä julkisuudessa ilman esimiehen lupaa
Entinen Mehiläisen lääkäri joutui allekirjoittamaan sopimuksen, jossa häntä kiellettiin lausumasta hoitoon liittyviä näkemyksiä julkisuudessa ilman esimiehen hyväksyntää.
Tapaus sattui viime vuonna Oulussa työterveyslääkärinä toimineelle Saija Hyvöselle, joka on sittemmin irtisanoutunut Mehiläisen palveluksesta.
Kiistan taustalla oli Hyvösen huoli kymmenistä potilaista, jotka sairastuivat työpaikallaan nopeassa tahdissa astmaan. Kokenut lääkäri hämmästyi yhteydenottojen määrää – niitä tuli yli sata. Sairastuneet olivat poliiseja ja heidän työpaikkansa Oulun poliisitalo.
Mehiläisen työnjohto halusi vaientaa Saija Hyvösen, joka kiinnostui Oulun poliisitalon sisäilmaongelmasta.
Potilaiden sisäilmaoireet haluttiin nähdä psyykkisinä ongelmina
Kun oireiden aiheuttajaa mietittiin, epäily kohdistui työpaikan huonoon sisäilmaan. Lääkäri pani kuitenkin merkille, että useat alan asiantuntijat vähättelivät selitystä. Potilaiden ongelmat haluttiin nähdä psyykkisinä.
Turhautunut lääkäri antoi Kalevaan haastattelun, jossa kertoi olevansa huolissaan siitä, etteivät lääkärit suhtaudu sisäilmaoireisiin riittävän vakavasti.
Haastattelussa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioiden osastonylilääkäri, dosentti Hannu Syrjälä, joka on tutkinut useiden vuosien ajan sisäilmaongelmista sairastuneiden työntekijöiden oireita ja sairauksia.
Lehtijutun jälkeen työnantaja kutsui Saija Hyvösen puhutteluun. Hän saisi jatkaa Mehiläisen palveluksessa, jos lupaisi olla esiintymättä julkisuudessa ilman esimiehen lupaa. Jatkossa julkaistavat artikkelit pitäisi hyväksyttää esimiehellä, ”jotta ne olisivat Mehiläisen linjan mukaisia.”
Myös kaikki mediapyynnöt tulisi hyväksyttää esimiehellä.
Myöhemmin Saija Hyvönen esiintyi pari kertaa julkisuudessa. Molemmilla kerroilla hän pyysi etukäteen työnantajalta suostumuksen.
Työoikeuden emeritysprofessori näkee tapauksen Mehiläisen ylilyöntinä: ”Toiminta kuuluu lääkärin sananvapauden piiriin”
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta korostaa, että työntekijän ja työnantajan välillä on sääntöjä, jotka sitovat kumpaakin.
”Jokaisen työnantajan tulee kertoa työntekijöilleen ammatin yleiset suuntaviivat. Isolla työpaikalla on oltava ohjeita, ettei toiminta mene mielivaltaiseksi.”
”Mutta julkisen esiintymisen suhteen nämä säännöt voivat joskus olla kohtuuttomia ja sananvapauden vastaisia”, Koskinen sanoo.
Sananvapaus on perusoikeus, joka voi ohittaa yrityksen säännöt.
”Tässä tapauksessa en pitäisi lääkärin antamaa haastattelua moitittavana. Tällainen toiminta kuuluu lääkärin sananvapauden piiriin. Asiantuntijoina heillä on jopa velvollisuus olla julkisuudessa. Homeongelma on tärkeä ja suurta yleisöä kiinnostava asia.”
Koskinen kertoo käyneensä läpi Eduskunnan oikeusasiamiehen sananvapauskannanottoja.
”Niihin peilaten tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa”, Koskinen sanoo.
Käypää hoitoa? ”Ammattikuntana me emme voi hyväksyä sellaisia työnantajia, jotka laittaa lääkärit työskentelemään vastoin ammattietiikkaansa”
Mehiläisen ja työterveyslääkäri Saija Hyvösen opillinen kiista koski Käypä hoito -suositusta. Yhtiö oli siihen sitoutunut, joten työnjohto katsoi, että myös työntekijän tulee sitoutua siihen.
Käypä hoito -suositukset ovat kansallisia suosituksia, jotka on tehty hoitopäätösten pohjaksi. Kyseessä on lääkäriseura Duodecimin laatima, periaatteessa riippumaton ja tieteelliseen näyttöön perustuva suositus. Sen tarkoitus on taata potilaalle paras mahdollinen hoito.
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski pitää Mehiläisen ja Hyvösen tapausta kiinnostavana.
”Pääsääntöisesti Käypä hoito -suositukset ovat hyväksyttyjä, tieteelliseen tutkimukseen perustuvia suosituksia. Niiden näyttö on aika vahva.”
Vuorenkosken mukaan on varsin harvinaista, että lääkärit kyseenalaistavat suosituksia. Hänen mukaansa Käypä hoito -suositukset ovat joka tapauksessa yleisluontoisia. Hoidon osalta tehtävät päätökset ovat aina yksilöllisiä.
Vuorenkoski ei halua ottaa kantaa, toimiko Mehiläinen oikein rajoittaessaan yksittäisen lääkärin puheoikeutta. Sen sijaan hän painottaa, että ammattietiikan noudattaminen on lääkärille välttämätöntä.
”Yleisellä tasolla on päivänselvä, että ammattikuntana me emme voi hyväksyä sellaisia työnantajia, jotka laittaa lääkärit työskentelemään vastoin ammattietiikkaansa. Mutta kyse on nimenomaan ammattikunnan etiikasta, ei yksittäisen ihmisen ajattelusta. Etiikka määrää, että lääkärin täytyy pitäytyä tieteellisesti tutkituissa hoidoissa.”