Näin paljon puolueet lupasivat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisystä – Vain tämä ehdotus toteutui

Ryhmäjohtajat tekivät tammikuussa kolme tiukkaa linjausta. Eilen vahvistui, että yksi niistä toteutui.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ryhmäjohtajat tekivät tammikuussa kolme tiukkaa linjausta. Eilen vahvistui, että yksi niistä toteutui.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Tammikuun puolivälissä suomalaiisin poliitikkoihin iski paniikki. Ulkomaalaisten epäillyt seksuaalirikokset Oulussa puhuttivat koko maata, ja vallankäyttäjät halusivat osoittaa, etteivät he jää toimettomiksi.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat pitivät 15. tammikuuta hätäkokouksen. Heti sen perään he ilmoittivat Antti Kaikkosen (kesk) johdolla vauhdittavansa kolmea lakihanketta, joiden pitäisi ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Kyse ei ollut pelkästään siitä, että eduskunnan käsittelyssä jo olleita lakiesityksiä päätettiin kiirehtiä. Kahteen niistä ehdotettiin myös muutoksia.

Pontta ryhmäjohtajien linjauksille toi se, että niin hallitus- kuin oppositiopuolueiden edustajat olivat samassa rintamassa.

Nyt hätäkokouksesta on kulunut nyt reilu kaksi kuukautta, ja eduskunnan istuntokausi päättyy tänään.

Toteutuivatko lupaukset?

”Vietävä ripeästi läpi”

Ryhmäjohtajien linjauksista ehkä eniten huomiota saavutti seuraava:

”Valiokuntakäsittelyssä kiristettävä myös törkeiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten minimirangaistuksia. Vietävä ripeästi läpi.”

Ilmapiiri oli tuona päivänä suopea rajullekin muutokselle. Esimerkiksi Seura kertoi samana aamuna, että valtaosa puoluejohtajista kannatti vähimmäisrangaistuksen nostamista vuodesta kahteen vielä kuluvan kauden vaalikauden aikana.

Se olisi ollut iso muutos. Nykyään noin 40 prosenttia törkeään hyväksikäyttöön syyllistyneistä pääsee vapaalle jalalle, mutta yli kahden vuoden rangaistus on tuomittava aina ehdottomana.

Lakivaliokunta käsitteli tuolloin hallituksen esitystä, johon sisältyi lapseen kohdistuvien seksuaalirikosten enimmäisrangaistusten korotuksia. Ne eivät tosin juuri vaikuta tuomioihin, sillä tuomioistuinten ratkaisut osuvat aniharvoin rangaistusasteikkojen yläpäähän.

Samaan aikaan valiokunnassa oli sisällä jo vuonna 2015 tehty kansalaisaloite, joka ehdotti kahden vuoden vähimmäisrangaistusta törkeille hyväksikäyttäjille. Se otettiin nyt tarkempaan syyniin.

Valtiosääntöoikeudellisia ongelmia

Pian kuitenkin ilmeni, ainakin valiokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen (kok) yllätykseksi, että lakialoitteeseen sisältyikin valtiosääntöoikeudellisia ongelmia.

Valiokunnan kuulemat perustuslakiasiantuntijat halusivat selvittää, toteutuisiko lakimuutoksessa niin sanottu suhteellisuusperiaate. Toisin sanoen: onko sellainen laki varmasti välttämätön, jonka seurauksena paljon aiempaa enemmän ihmisiä joutuu vankilaan.

Asiantuntijat myös huomauttivat, että arvio lain vaikuttavuudesta oli tekemättä.

Samoihin aikoihin suurin kiehunta Oulun tapahtumista alkoi laantua. Lisäksi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kävi varoittamassa valiokuntaa liiallisen hätiköinnin riskeistä.

Helmikuun puolivälissä kansalaisaloite siirrettiin arvioitavaksi soten kanssa painineeseen perustuslakivaliokuntaan. Aikaa sen käsittelylle ei herunut.

Lopulta lakivaliokunta veti 7. maaliskuuta aloitteen pois perustuslakivaliokunnasta,  hylkäsi sen, ja hyväksyi hallituksen esityksen käytännössä muuttamattomana.

Kari Tolvanen puolustaa aikalisää

Vähimmäisrangaistukseen ei siis tehty edes vähäistä muutosta, joskin valiokunta toivoi sitä kiristettävän tulevaisuudessa.

Eduskunta hyväksyi lain viime viikolla.

Itse aiemmin kahden vuoden vähimmäisrangaistusta ehdottanut Kari Tolvanen puolustaa tehtyä ratkaisua sillä, että seksuaalirikoslainsäädäntö on nyt lukuisten pienten muutosten vuoksi epäyhtenäinen.

Lain mukaan törkeää hyväksikäyttöä voivat olla paitsi aikuisen tekemät karmeudet pikkulapselle, myös 16- ja 15-vuotiaan välinen seksi seurustelusuhteessa.

Tolvanen toivoo, että rangaistuksia kovennetaan seuraavan hallituksen johdolla, mutta hallitusti.

”Lainvalmistelun pitää olla tasokasta”, hän sanoo.

Kuinka vahvasti uskoit tammikuussa ryhmäjohtajien tavoitteen toteutuvan?

”Olin hieman skeptinen.”

Raiskaajat eivät menetä passiaan

Eduskuntaryhmien johtajat ehdottivat tammikuun tunnelmissa myös kansalaisuuslain muuttamista.

Eduskunta käsitteli tuolloin hallituksen esitystä, jonka mukaan vakavista maanpetos- ja terrorismirikoksista voisi seurata Suomen kansalaisuuden menettäminen, jos tuomitulla olisi myös toisen maan passi.

Nyt ryhmäjohtajat halusivat laajentaa edellytyksiä kansalaisuuden menettämiselle:

Velvoitetaan hallitus nopealla aikataululla arvioimaan mahdollisuus (kv-sopimukset huomioiden) täydentää esitystä törkeillä seksuaali- ja väkivaltarikoksilla. Jos mahdollista, täydentävä esitys eduskuntaan. Vietävä ripeästi läpi.

Kansalaisuuslaki meni läpi, mutta ei ehdotettu lisäys.

Sinisten Simon Elo totesi maaliskuun alussa, että seksuaalirikoksesta tuomitulta ei perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti voi viedä kansalaisuutta.

”Käsitykseni on, että tässä prosessissa tultiin siihen tulokseen, että törkeä seksuaalirikos ei kuitenkaan täyttäisi niitä ehtoja, joita kansalaisuuden menettämiseen liittyisi”, hän sanoi MTV:n mukaan.

Yksi lupaus piti

Yksi lupaus kuitenkin toteutui, se helpoin.

Ryhmäjohtajat vaativat tiukasti, että lakiesitys henkilötietotojen käsittelystä poliisitoimesta on hyväksyttävä, jotta poliisi voi käyttää entistä monipuolisemmin saamiaan henkilötietoja rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi:

Lakiesitys merkityksellinen seksuaalirikosten torjunnassa. Vietävä ripeästi läpi. 

Eduskunta hyväksyi henkilötietolain eilen 18. päivänä maaliskuuta. Sitä ennen se teki siihen poliisin valtuuksia karsineita muutoksia.

X