Näin syntyvät Linnan juhlat - Järjestelyt kestävät melkein vuoden

Itsenäisyyspäivän juhlien suunnittelu alkaa pian edellisten juhlien jälkeen. Aivan viimeiseksi, juuri ennen vieraiden saapumista, lisätään booliin kuohuviini ja greippijuoma.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Linnan herkkupöydät on katetttu. Näin kauniisti asetellut tarjoilut odottivat juhlijoita toissavuonna.

Itsenäisyyspäivän juhlien suunnittelu alkaa pian edellisten juhlien jälkeen. Aivan viimeiseksi, juuri ennen vieraiden saapumista, lisätään booliin kuohuviini ja greippijuoma.
(Päivitetty: )
Teksti: Helinä Hirvikorpi

Kun Presidentinlinnan ovet avautuvat 6. joulukuuta kello 19, takana on miltei vuoden mittainen työrupeama juhlien valmistelussa. Uusien juhlien suunnittelu alkaa nimittäin hyvin pian edellisten päätyttyä, kun Tasavallan presidentin kanslian henkilökunta kokoontuu itsenäisyyspäivän jälkeen palaute tapaamiseen.

Vaikka pientä hiomista aina tarvitaan, Linnassa juhlitaan perinteisin menoin. Tästä pitää huolen valtion protokolla.

Protokolla tarkoittaa säännöstöä, joka ohjaa sitä, kuinka esimerkiksi juhlaseremonioissa ja virallisessa esiintymisessä täytyy käyttäytyä.

Protokollaan liittyy myös etiketti, joka perustuu tapoihin ja kohteliaisuuteen. Pukeutumisetiketti korostaa juhlallista vaatetusta, mistä syntyy tv-katsojien suurin hupi.

Ensikertalaisia käyttäytymissäännöt saattavat jännittää, mutta jälkeenpäin vieraat kokevat juhlan kuitenkin monesti rennoksi.

Ajan hengessä

Linnan tarjoilussa pyritään kotimaisuuteen. Tärkeää on myös, että ruoat voi syödä seisaaltaan ja ilman haarukkaa ja veistä. ©HEIKKI SAUKKOMAA/LEHTIKUVA

Kun presidenttipari on kätellyt kaikki vieraansa, he istahtavat perinteiseen kahvipöytään sotaveteraanien ja Linnan juhliin saapuneiden edeltä vien presidenttiparien kanssa.

Tarjolla on uutta ja perinteistä; Linnan juhlat elävät ajassa. Kahvikutsujen peruskuvio on hiljalleen muuttunut, ja esimerkiksi pullakranssi poistui kahvipöydästä jo 1970-luvun lopulla. Samoin tyypilliset kahvipöydän antimet, kuten pikkuleivät ja kuivakakut, ovat vähentyneet.

Sen sijaan täytekakut kuuluvat Suomessa juhlalliseen kahvipöytään. Niin myös Linnan juhlissa. Presidentinlinnan emännät valmistavat osan kakuista, osa tilataan valmiina konditorioista, kuten kolmannen presidentin puolison Ellen Svinhufvudin lanseeraama mantelinen kakku. Presidentin linnan kanslia ei julkista yrityksiä, joilta herkut hankitaan.

Tarjoilut ovat itsenäisyyspäivän vastaanotolla monipuolisia. Juhlien vaihtuvat maakunta-teemat ovat tuoneet syötävää eri puolilta Suomea. Perinteisten vatruskoitten, sultsinoitten tai rönttösten tilalle ovat tulleet kylmäsavuleipäset tai keltajuuriterriinit. Lisäksi lohta ja poronlihaa sisältävät voileipäkakut ovat saaneet seurakseen kasvisvaihtoehtoja.

Kauniisti koristellut tarjoilupöydät ovat valmiina heti vieraiden saa puessa, ja toinen kattaus on lisätty myöhempään iltaan, puoli kymmeneksi. Suolaista tarjottavaa on hyvä saada puna- ja valkoviinien kanssa, jotka kotiutuivat Linnaan presidentti Martti Ahtisaaren aikana.

Oman rajoituksensa Linnan tarjottaviin tuo se, että ne täytyy voida nauttia seisaaltaan ilman haarukoita ja veitsiä ja lisäksi melko ahtaissa oloissa. Juhlista ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä cocktail-kutsuja, joissa tarjoillaan drinkki ja pientä naposteltavaa.

Linnaan saleihin ei myöskään mahdu Ruotsin Nobel-illallisten kaltaista, pöydissä istuen nautittavaa illalliskattausta. Pöydissä istuvia vieraita voitaisiin kutsua vain alle 200.

Tarjottavaa omasta takaa

Linnassa pidetään tärkeänä ruokien ja raaka-aineiden kotimaisuutta. Esimerkiksi viime vuonna oli tarjolla kotimaisia pienjuustoloiden juustoja.

Tarjoiltavaa tulee erityisesti pientuottajilta ympäri Suomea. Presidentin kanslian mukaan ne kuvastavat Suomea ja suomalaisuutta. Tuottajat vaihtelevat vuosittain.

Tarjouskilpailuja Linnan tarjoiluista ei tarvitse järjestää, sillä yksittäiset laskutukset eivät ylitä kilpailutuksen kynnysarvoa, joka kansallisissa tavara- ja palveluhankinnoissa on 30 000 euroa.

Tarjottavaa Linnan pöytiin saadaan myös presidentin kesäasunnon Kultarannan puutarhasta. Hyötypuutarhassa kasvavat omena- ja hedelmäpuut sekä marjapensaat. Kasvihuoneiden yhteispinta-ala on tuhat neliömetriä. Kasvihuoneissa kasvaa vihanneksia ja kukkia ympäri vuoden.

Linnan juhlien perinne ovat omassa Kultarannan puutarhassa kasvaneet siniset iirikset ja valkoiset krysanteemit. Ruusutarhassa kasvavista 3 500 ruususta osa saadaan säilymään itsenäisyyspäivään saakka.

Myös presidentin uudenvuodenpuheen aikana pöydällä on usein kieloja, jotka ovat peräisin omasta puutarhasta.

Linnan juhlien tarjoiluissa voidaan Kultarannan tuotteita käyttää vain hyvin rajoitetusti. Perinteinen, Linnan juhlissa tarjoiltava Kultarannan sinivalkoinen kakku on koristeltu syötävillä, pakastetuilla sinisillä ja valkoisilla orvokeilla, jotka ovat myös Kultarannan kasvihuoneelta peräisin.

Boolin salaisuus

Viinitarhuri Juha Berglund omistaa Chateau Carsinin viinitilan Ranskassa Bordeauxin viinialueella. Hän sai tarjouspyynnön toimittaa viiniä Linnan juhliin, mutta edessä oli yksi hyvin arkipäiväinen käytännön ongelma. Bordeauxin tilalla ei käytetä viinipullotuksessa kierrekorkkeja, ja perinteisten korkki-korkkien avaaminen hidastaa tarjoilua.

Linnan salaperäistä boolia on tarjolla useissa eri pisteissä, kuten tässä Linnan kirjastossa. ©MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

Berglundin tilan viinejä nautitaan kuitenkin myös itsenäisyytemme satavuotisjuhlissa ensi vuonna.

Linnan kuuluisan boolin resepti on pysynyt salaisuutena, mutta se tiedetään, että alkoholipitoisuus on miedon ruokaviinin luokkaa. Linnan pitkäaikainen hovimestari Pekka Vilpas repi lapun, missä booliresepti oli, ettei vain eläkkeellä ollessaan vahingossa paljastaisi salaisuutta.

Paljonko on riittävästi?

Punainen matto kuuluu tärkeisiin tilaisuuksiin, niin myös Linnaan.

Kun vieraita on kutsuttu yli 1 800, miten osataan tilata ja valmistaa tarjottavaa sopiva määrä?

Se on taito, jonka hovimestarit oppivat vuosien saatossa käytännön kautta. Budjetin raameissa on kuitenkin pysyttävä.

Kustannustehokkuutta Tasavallan presidentin kanslia hakee juhlien järjestelyissä toimintaa kehittämällä. Linnan juhlien budjetti on ollut viime vuosina alle 200 000 euroa.

Ruokatarjoilusta vastaavat Presidentinlinnan hovimestarit Isto Tahvanainen ja Teemu Mykkänen.

Linnanvouti Anne Puonti osallistuu juhlien yleisilmeen ja myös menun suunnitteluun. Ensimmäisellä adjutantilla Petri Toivosella on myös tärkeä rooli Linnan juhlien valmisteluissa, sillä muun muassa turvallisuusnäkökulma on otettava huomioon kaikkialla.

Linnan oman henkilökunnan lisäksi juhlien sujumisesta vastaavat ulkopuoliset tarjoilijat. Joka vuosi tarjoilutehtäviin kutsutaan ravintola-alan oppilaitosten opiskelijoita. Presidentinlinnan kanslia valitsee vuosittain yhden tai kaksi oppilaitosta, joiden opiskelijoille työtehtäviin osallistuminen kuuluu opintoihin. Opettajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen. Tilapäistöihin tarvitaan esimerkiksi tarjoilijoita, keittiöapulaisia ja turvallisuusmiehiä yhteensä toista sataa.

Syksyn kiri

Tammi-heinäkuu

©OM-ARKISTO

Vuoden mittaan presidenttiparille tai Tasavallan presidentin kanslian henkilökunnalle tulee vastaan tilanteita, joista kumpuaa hienovaraisia ideoita itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. Presidenttipari voi saada ideoita esimerkiksi kutsuvieras listaan.

Elo-syykuu

Presidenttipari laatii Linnan juhlien vuosittain muuttuvan vieraslistan: ketkä idolit tai Suomea edustaneet urheilijat tai taiteilijat pääsevät astelemaan pitkin punaista mattoa. Presidenttipari on saattanut tavata vuoden mittaan eri puolilla Suomea henkilöitä, jotka halutaan kutsua juhlaan.

Jatkuvasti kutsuttavien lista muuttuu, kun hallitus ja eduskunta muuttuvat. Tällä listalla ovat myös diplomaatit ja Euroopan parlamentin suomalaiset edustajat. Kaikki vieraat ovat presidenttiparin kutsumia.

Syyskuu

Suunnitellaan ja päätetään tarjoiluista. Tarjottavat tilataan valmistajilta ja viinit maahantuojilta. Jos juhlilla on jokin muukin teema kuin itsenäisyys, kuten toissa vuonna kulttuuri, sen näkyvyys suunnitellaan. Tuolloin tarjolla oli Sibelius-ässäpikkuleipiä ja Akseli Gallen-Kallelan kunniaksi Sampo-keksejä.

Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat kadetit koulutetaan kunniavartioksi Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Myös tanssikurssi kuuluu opetukseen, jotta kadetit voivat tanssittaa linnaan yksin saapuneita naisvieraita.

©OM-ARKISTO

Syys-lokakuu

Televisioinnin aikataulut ja suunnitelmat tehdään Presidentin kanslian kanssa. Ennen kameroiden paikat oli tiukasti määrätty, uuden tekniikan myötä kamerat liikkuvat siellä, missä vieraatkin. Aiemmin haastatteluissa keskusteltiin itsenäisyydestä ja ajankohtaisista asia-aiheista, nykyisin tv-lähetys on viihteellisempi.

Lokakuun alku

Kaartin soittokunta valitsee ja harjoittelee musiikin päällikkö kapellimestari, musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan johdolla.

Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Jyrki Koskinen johtaa kättelymusiikin ja suunnittelee siihen osion. Kaartin soittokunta kartoittaa Kaartin Combon solistiehdokkaita ja esittelee ne presidenttiparille.

Presidenttipari ottaa mielellään kantaa illan musiikkiin. Vuonna 2007 vieraita tanssitti Kaartin Soittokunta solistinaan Antti Koivula. ©MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

Loka-marraskuu

Kutsut lähetetään postitse. Kutsujen lähettämisellä ei ole aikarajaa. Käytännössä niitä lähetetään lokakuussa ja voidaan lähettää itsenäisyyspäivän kynnykselle asti. Kutsuttujen nimet kirjoitetaan käsin, vaikka kutsun muu teksti on painettu.

Marraskuu

Kakkuja leivotaan Linnan keittiössä. Linnan huoneet siivotaan ja koristellaan. Sokkeloista tilaa on noin 3 000 neliötä. Pöytäliinat silitetään, astiat kannetaan tarjoilupöytiin.

Syksyn rekrytointipäivänä valitaan tarjoilijat. Joka vuosi tarjoilutehtävissä on myös ravintola-alan oppilaitosten opiskelijoita. Monet haluavat tulla Linnan juhlien työtehtäviin yhä uudestaan.

Joulukuun 6.

Juuri ennen juhlien tarjoilun alkamista Linnan oma henkilökunta lisää kuuluisaan booliin kuohuviiniä ja greippijuomaa.

©PEKKA NIEMINEN/OM-ARKISTO

X