Lainmuutos rajoittaa Turkin sananvapautta entisestään - Toimittajat vankilaan ja epämieluisa sisältö verkosta pois

Syksyllä Turkissa tulee voimaan lainmuutos, jonka mukaan radiota ja televisiota valvova valtiollinen virasto saa entistä laajemmat oikeudet valvoa internetiä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin valtaoikeudet kasvoivat huhtikuussa 2017, kun enemmistö äänesti Turkin perustuslain muutoksen puolesta.

Syksyllä Turkissa tulee voimaan lainmuutos, jonka mukaan radiota ja televisiota valvova valtiollinen virasto saa entistä laajemmat oikeudet valvoa internetiä.
Teksti:
Oona Komonen

Tuomioistuin antoi päätöksensä 6. heinäkuuta 2018. Kuusi toimittajaa tuomittiin jopa kymmenen ja puolen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen.

Perustelu: terroristijärjestön jäsenyys.

Toimittajat olivat Zaman-lehdestä, jonka hallitus oli lakkauttanut vuonna 2016. Turkin hallinnon mukaan lehdellä oli läheinen yhteys Yhdysvalloissa asuvaan Fethullah Gülehiin, jonka ympärille muodostunut poliittinen liike haluaa edistää Turkissa demokratiaa.

Tuomio annettiin Istanbulissa kymmenen kuukauden oikeudenkäynnin jälkeen. Kaikki vastaajat vapautettiin syytöksestä ”yrityks kaataa hallitus”. Siitä olisi voinut saada elinkautisen.

”Tuomio antaa virallisen siunauksen, jälleen kerran, journalismin kriminalisoinnille Turkissa”, sanoi Toimittajat ilman rajoja -sananvapausjärjestön edustaja Erol Önderoğlu.

Samainen järjestö on todennut, että yli vuoden vangitseminen ennen oikeudenkäyntiä on Turkissa uusi normaali, ja pitkät vankeusrangaistukset ovat maassa yleisiä.

Koska maassa on tehty useita tiedotusvälineiden edustajien pidätyksiä – tällä hetkellä pidätettynä on ainakin 140 henkilöä – sananvapausjärjestöt kutsuvat maata ”journalistien suurimmaksi vankilaksi maailmassa”.

Miksi näin on?

Kriittiset äänet vaimennetaan

Sanan- ja lehdistönvapauden rajoittaminen ei ole uusi ilmiö, eikä se koske vain Turkkia.

Esimerkiksi Venäjällä lehdistönvapautta on kiristetty. Puolassa, Unkarissa ja Tšekissä on puututtu median toimintaan.

Kiina ja Saudi-Arabia sallivat kansalaistensa pääsyn verkkoon, mutta valtio huolehtii siitä, että maan sisältä ei pääse sivustoille, joilla kerrottaisiin esimerkiksi hallituksen vastaisesta toiminnasta.

Suurin syy on valta.

Median perinteisen roolin vallan vallankoirana rappauttaminen lisää hallitusten oman äänen kuulumista, heidän valtaansa.

Turkin presidentti Tayyip Erdogan.

© Lehtikuva / Presidential Press Service via AP, Pool

Viime vuosina Turkissa on presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla pyritty vaientamaan kriittisiä ääniä kovin ottein. Se on myös onnistunut, ainakin osittain. Toimittajia on irtisanottu, medioita lakkautettu.

Arvioiden mukaan maan medioista noin 90–95 prosenttia on hallituksen valvonnassa. Riippumattomia tiedotusvälineitä, mukaan lukien kustantamaton, televisio, radio, sanoma- ja aikakauslehdet sekä uutistoimistot, on lakkautettu perustuen ”propagandan levittämiseen”.

Viime vuonna Turkki kiristi otettaan internetistä. Pääsy tuhansille verkkosivuille ja -alustoille estettiin.

Tänä vuonna, 2019, kohteena ovat verkkovideot.

Videot syyniin

Lainmuutos tulee voimaan syyskuussa 2019. Sen mukaan radiota ja televisiota valvova valtiollinen RTÜK-virasto saa laajat valtuudet valvoa internetiä.

Käytännössä se tarkoittaa, että RTÜK voi estää pääsyn uutissivustolle ja sensuroida ohjelmia. Lisäksi lainmuutoksen jälkeen videosisältöä jakavien tiedotusvälineiden on pyydettävä virallinen lupa RTÜK:lta toimintansa jatkamiseen. Lupa maksaa. Ylen mukaan hinta voi olla yli 16 000 euroa.

Myös ulkomaisten uutiskanavien täytyy hakea lupaa, jos ne haluavat jakaa sisältöään Turkissa. Ensin pitää perustaa maahan yritys, sitten hakea toimilupaa.

Tämä koskee esimerkiksi Netflixiä ja Periscopea, mutta myös ulkomaisia viestimiä kuten BBC:ta.

RTÜK:lla on valtaa. Se voi irtisanoa lähetysluvan omalla päätöksellään. Se voi poistaa koko ohjelman tai vaatia sensuroimaan siitä osan.

RTÜK perustelee lainmuutosta sillä, että näin voidaan huolehtia, että netissä ei levitetä lasten ja nuorten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä haittaavaa sisältöä. Sitä, mikä tällaiseksi sisällöksi lasketaan, ei ole määritelty.

On arvioitu, että jo tällä hetkellä Turkissa on estetty pääsy yli 270 000 verkkosivulle ja 150 000 yksittäiselle sivulle.

Joukkoon kuuluu muun muassa tietosanakirja Wikipedia. Sen toiminta estettiin 2017. Syynä oli, että Wikipedia kieltäytyi poistamasta sisältöä, jonka mukaan Turkin hallinto tuki taistelevia ryhmittymiä Syyrian sodassa.

Sivuston estämistä maa perusteli sillä, että Wikipediassa on terrorismia tukevia sisältöjä.

X