Naisleijonan euro on vain 40 senttiä – Mihin jäivät muhkeat mitalibonukset MM-hopeasta?

Naisleijonat ovat nyt näyttäneet paikkansa pitkään tavoitellulla tasolla pohjoisamerikkalaisten rinnalla. Loppuotteluun pääsyn myötä tutuksi tullut pronssi vaihtui monen mutkan kautta jo hetken juhlitusta kullasta hopeaksi.

Kiistanalainen hopea toi kuitenkin pelaajille 5 000 euron bonukset suoraan Suomen Jääkiekkoliitolta. Kullasta jokaisen palkkapussi olisi täyttynyt 7 000 eurolla.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei maksa mitalibonuksia naisten MM-kilpailuissa menestyneille, vaikka miehet saavat heiltä melkoisen summan. Viimeksi vuonna 2016 miesleijonat tienasivat samaisella hopealla 12 000 euroa pelaajaa kohden.

Olympialaisissa sen sijaan IIHF palkitsee myös parhaiten pärjänneet naisjoukkueet.

”Olemme heitä vuosien varrella asiasta lähestyneet ja esittäneet, että palkintorahoja maksettaisiin myös naisten MM-kisoista”, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen toteaa.

”Bonukset tulevat suoraan liiton kukkarosta”

Naisjääkiekon kehitys ei ole yksittäisestä palkintorahasta kiinni, mutta kaikki tulonlähteet ovat tärkeitä naisurheilijalle, joka ei saa pelaamalla palkkaa.

Hetkessä asiat eivät kuitenkaan muutu.

”Ei tilanne vielä ole tasa-arvoinen, mutta viime vuonna nähtiin opetusministeriön urheiluapurahan merkitys ammattimaisesti harjoittelevan ja pelaavaan naisurheilijan arkeen”, Naisten ja tyttöjen maajoukkueiden GM Tuula Puputti kommentoi.

Puputti on ylpeä Suomen Jääkiekkoliitosta, joka palkitsee naisleijonat bonuksillaan. Liiton toimitusjohtajan mukaan bonus pitäisi olla saman suuruinen sukupuolesta riippumatta.

”Mielestäni nykypäivän yhteiskunnassa palkintorahojen pitäisi olla samoja sekä miesten että naisten kisoissa ehdottomasti”, Matti Nurminen sanoo.

Miesten ja naisten MM-palkintorahat eivät kuitenkaan Nurmisen mielestä ole täysin vertailukelpoisia.

”Miesten kisoissa kansainvälinen jääkiekkoliitto maksaa merkittävän palkintorahan menestyville maille. Kysymys on siitä, miten tämä palkintoraha jaetaan pelaajien ja liiton kesken. Koska naisten MM-kisoissa tätä palkintorahaa ei ole, kaikki pelaajabonukset menevät suoraan Suomen jääkiekkoliiton kukkarosta. Miesten puolella liitto on nettovoittaja, mutta naisten puolella se on meille investointia”, Nurminen selventää.

Naisten liiga kaipaa katsomoon seuraajia

Naisten ja tyttöjen maajoukkueiden GM Tuula Puputti kokee, että nais- ja tyttökiekkoa viedään liitossa yhdessä eteenpäin. Tärkeää olisikin tukea seuratasolla naisten mahdollisuuksia pelata ammattimaisesti.

”Toivon, että saadaan yhä useampi seura mukaan siihen, että kotimaassa aikuispelaajilla olisi paremmat mahdollisuudet ensisijaisesti pelata. Ensimmäinen tavoite on se, ettei pelaajien tarvitsisi maksaa pelaamisesta naisten liigassa”, Puputti sanoo.

Kuten loppuottelussa nähtiin, huipputason jääkiekko-ottelu kerää katsomon täyteen myös naisten pelatessa.

”Huipputasolla peli on sillä mallilla, että saadaan yleisö haltuun ja meillä on mahdollista tehdä siitä viihdyttävä ja kiva tapahtuma. Meidän pitää yhdessä tehdä hommia, että saadaan myös kotimainen sarja sille tasolle, että vedetään se 3 000 ihmistä katsomaan niitäkin otteluita.”

Tunnelma naisten MM-kisoissa Espoossa oli paikan päällä korkea ja kotikatsomoissakin moni seurasi peliä vaali-illan ohella.

”Uskon, että naisleijonat pelasivat itsensä suomalaisten sydämiin. Toivon, että katsojille jäi mieleen nimiä, joita he haluavat seurata jatkossakin myös kotimaisessa sarjassa.”

Yksilöt tekevät naisten joukkueesta yhdessä vahvan

Tuula Puputti ei haluaisi nostaa yhtä pelaajaa ylitse muiden, mutta joukkueen kapteeni Jenni Hiirikosken sanat jäivät mieleen maalikohun jälkeen.

”Olen sitä mieltä, että päätös oli väärä ja voitto vietiin heiltä, mutta kapteenin sanoin se, että joukkue sai kokea matkan yhdessä yleisön kanssa, on isompi juttu, kuin se, missä palkintopysti tällä hetkellä on. Se oli mielestäni hieno tapa käsitellä kisaviikkoa”, Puputti kertoo.

Suomessa nais- ja tyttöpelaajia on vain noin 4 000, kun taas Pohjois-Amerikan puolella USA:ssa ja Kanadassa naispelaajia on 70 000–80 000.

Pelaajien vähäinen määrä näkyy myös joukkueen kokoonpanossa. Pelaajien ikähaitari on suuri, mutta Puputti pitää sitä myös voimavarana.

”Meidän etu voi olla siinä, että pystymme ne meidän yksittäiset huiput tuomaan yhteen ja luomaan sellaisen ympäristön, että jokainen voi joukkueessa tehdä oman parhaan suorituksensa. Yleensä se tulee siitä, että joukkueessa on hyvä olla. Yksi iso arvo on se, että saa olla oma itsensä ja uskon että se on yksi menestyksen salaisuus”, Puputti pohtii.

Vaikka joukkue oli näissä kisoissa vahva, myös muutokset kuuluvat urheilumaailmaan.

”En usko, että ihan tässä kokoonpanossa naisleijonia nähdään uudelleen. Uusia nälkäisiä nuoria on tulossa ja kokeneempiakin pelaajia, jotka haluavat nyt edustaa Suomea kansainvälisellä tasolla”, Puputti ennustaa.