Naisten Ääni -tietokanta kokoaa jo tuhat suomalaisnaisen tarinaa – Tiedätkö entisajan vaikuttajan, jonka elämäntarina on yhä kertomatta?

Suomalaisen Naisliiton käynnistämä Naisten ääni -tarinoiden keruuhanke on kunnianosoitus suomalaisille naisille, jotka ovat jättäneet jälkensä yhteiskuntaan. Tietokannasta löytää tarinoita niin maaseudun sisupusseista kuin tieteen tai vallan saleihin tiensä raivanneista naisista.

Selma Raunio asettui vuonna 1908 Ambomaalle. © Jakob Ljungqvist/ Historian kuvakokoelma/museovirasto

Selma Raunio oli ensimmäinen naispuolinen lähetyslääkäri

”Mitä siitä jos loppuupi kerran, kunhan vain on hetkenkin verran saanut loistaa soihtuna Herran.”

Näin lausahti Suomen ensimmäinen naispuolinen lähetyslääkäri Selma Rainio, kun häntä varoitettiin liiasta työnteosta.

Saarijärvellä syntynyt Selma matkusti Ambomaalle, kun hän oli valmistunut Suomessa lääkäriksi. Lokakuussa 1908 Oniipaan asettunut Selma oli kylän lääkäri, apteekkari ja sairaanhoitaja.

Hänen haasteinaan olivat kyläläisiä vaivanneet nälkä, heinäsirkkaparvi, spitaali, malaria, pernarutto, influenssaepidemia, tuhkarokko, keuhkotuberkuloosi ja rutto. Vaikeuksista huolimatta kutsumus veti Selman töihin Ambomaalle yhä uudestaan.

Agnes Lundell © Axel Strandberg/ Historian kuvakokoelma/museovirasto

Naisten ääni -tietokanta sisältää sisukkaiden naisten äänen

Nasiten ääni -tietokannan tarinoista monelle on yhteistä se, että ulkopuolisten on ollut vaikea uskoa naisten menestykseen.

Kun Agnes Amanda Lundell (1878–1936) suoritti vuonna 1906 oikeustutkinnon ensimmäisenä naisena, tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius latisti iloa: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi juristina ja onnentunne on kuitenkin naiselle tärkein.”

Lue lisää, jos haluat itse kirjoittaa Naisten ääni -tietokantaan.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 4/2023.

Lue myös: Mitä isoisälle tapahtui sodassa? Näin voit tutkia sotineen sukulaisesi vaiheita ja sotapolkua

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti