Nämä 8 yllättävää tekijää vaikuttavat riskiin saada sydän- ja verisuonitauti
Tutkimukset tuovat jatkuvasti uutta tietoa siitä, mikä kaikki vaikuttaa sydän- ja verisuonitautiriskiin. Näissä tekijöissä on muutamia melko yllättäviäkin.
Sydän- ja verisuonitautien riskiin vaikuttaa moni yllättäväkin tekijä.
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät päivittyvät sitä mukaa, kun tehdään uutta tutkimusta. Siten saadaan myös koko ajan uutta tietoa siitä, mikä kaikki lisää tai vähentää ihmisen riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin.
Yleisesti tiedetään, että ylipaino, miessukupuoli ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin. Terveellisillä elintavoilla voi pienentää riskiään, ja moni onkin tietoinen esimerkiksi kolesterolin vaikutuksesta sydänterveyteen.
Alla on muutamia hieman yllättävämpiä tekijöitä, jotka myös lisäävät ihmisen riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin. Joihinkin näistä asioista voi ihminen itse vaikuttaa, toisiin taas ei.
Yllättävät sydän-ja verisuonitautien riskitekijät
1. Omenavartalo
Tuoreen tutkimuksen mukaan vartalotyypillä on väliä myös normaalipainoisilla. Tutkimuksen kaikki osallistujat olivat naisia, joilla oli normaali painoindeksi.
Tuloksena oli, että niiden normaalipainoisten naisten, joilla on omenavartalo eli enemmän rasvaa vyötärön seudulla kuin reisissä ja lantiolla, riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin vaihdevuosien jälkeen on jopa yli kolminkertainen verrattuna niin sanottuihin päärynävartaloisiin naisiin.
Syytä siihen, miksi vartalotyyppi vaikuttaa näin voimakkaasti sairastumisriskiin, ei tiedetä tarkkaan.
2. Se, ettei omista koiraa
Sanotaan, että koira on ihmisen paras ystävä. Eikä suotta – koira on hyvä ystävä myös omistajansa sydämelle.
Viime vuonna julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan koiran omistaminen vähentää ihmisen riskiä kuolla sydänsairauteen jopa 23 prosentilla. Tutkijat perustelivat tulosta sillä, että koiranomistajilla on paremmat stressivasteet, suurempi fyysinen aktiivisuus ja hieman alhaisempi kolesterolitaso kuin muilla ihmisillä.
Myös rodulla on tässä asiassa merkitystä: eniten riskiä laskee tutkimuksen mukaan noutajien ja pointterien omistaminen.
3. Kylmä ja tuulinen ilma
Ruotsissa on niin ikään tutkittu myös kylmyyden vaikutusta sydämen terveyteen. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen riski kasvaa kylmässä, tuulisessa ja pimeässä säässä. Erityisesti pakkanen on sydämelle riskialtista.
Tutkijat selittivät tuloksia sillä, että kylmä sää saa valtimoiden seinät ohentumaan, mikä taas aiheuttaa ylimääräistä painetta sydämelle. Lisäksi stressitason nousu ja infektiotautien lisääntyminen kylmällä säällä saattavat vaikuttaa asiaan. Myös ihmisen käyttäytyminen on erilaista kylmällä ilmalla – esimerkiksi muutokset liikunnan harrastamisessa ja ruokavaliossa voivat lisätä sydänkohtausriskiä.
4. Läheisen kuolema
Suruun voi oikeasti kuolla. Tutkimuksen mukaan läheisen kuolema nimittäin nostaa ihmisen sydänkohtausriskin jopa 21-kertaiseksi menetyksen jälkeisenä päivänä. Vielä seuraavalla viikollakin riski saada sydänkohtaus on kuusinkertainen.
Jama Internal Medicine -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan elämänkumppaninsa menettäneen sydänkohtauksen tai aivohalvauksen riski säilyy kohonneena vielä kuukauden menetyksen jälkeen.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan koiranomistajilla on pienempi todennäköisyys kuolla sydän- ja verisuonitautiin kuin muilla ihmisillä. iStock
5. Kellojen siirto
Aiheuttaako kellojen siirtäminen sinulle stressiä ja ärsyyntymistä? Sen vaikutusta sydänterveyteen on tutkittu Suomessa. Sekä talviajasta kesäaikaan että päinvastoin siirryttäessä sydänkohtausriski kasvaa hieman ihmisillä, joilla on muutenkin kohonnut riski verenkiertohäiriöihin.
Tutkijoiden mukaan kellojen siirto ei siis lisää sydänkohtauksen riskiä terveillä ihmisillä, mutta niillä, joilla kohtaus olisi muutenkin tulossa, se saattaa aikaistaa kohtausta.
6. Istuminen
Pitkäaikaisen istumisen tiedetään aiheuttavan monenlaisia vaivoja esimerkiksi selän ja niskan alueella. Harvempi kuitenkin tietää, että pitkäaikainen istuminen ja muu paikallaolo lisää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Suomalaistutkijoiden mukaan edes runsas hikiliikunta vapaa-ajalla ei kumoa pitkäaikaisen istumisen haittavaikutuksia. Jo kymmenen minuutin yhtäjaksoinen istuminen on haitallista.
7. Lapsuuden hammastulehdukset
Myös hammastulehdusten vaikutusta sydänterveyteen on tutkittu. Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan jopa lapsuudessa koetut hammastulehdukset voivat lisätä ihmisen riskiä sairastua aikuisena sydän- ja verisuonitautiin.
Lapsuuden hammastulehduksilla on tutkimuksen mukaan vahva yhteys kaulavaltimon seinämän paksuuteen aikuisena. Kaulavaltimon seinämän paksuuntuminen puolestaan on merkki valtimokovettumataudin kehittymisestä ja kohonneesta sydän- ja aivoinfarktiriskistä.
8. Kaikilla ihmisillä oleva geenimutaatio
Tuoreen tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen riski kaikilla ihmisillä lisääntyi noin 2–3 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen ihmislajin geenimutaation myötä. Siinä CMAH-niminen geeni katosi ihmisistä. Siksi sydän- ja verisuonitaudit ovat ihmisillä paljon yleisempiä kuin muilla eläinlajeilla.
Sama geenimutaatio on tutkijoiden mukaan aiheuttanut myös sen, että punaisen lihan syönti lisää ihmisen sydäntautiriskiä mutta ei vaikuta samalla tavalla muihin lihaa syöviin eläimiin.