Pölyttäjähyönteisillä oli keväällä mainiot lentokelit ja luvassa voi olla hyvä marjasato – Nämä asiat ratkaisevat, miten luonnonmarjat menestyvät

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mustikoita pääsee poimimaan jo heinäkuussa. Sado suuruus on taas keleistä kiinni.
Ensimmäisiä mustikoita pääsee poimimaan jo heinäkuussa. Sadon suuruus on taas keleistä kiinni. Kuva: Seppo Saarentola, Otavamedia
Mustikka kukkii paremmin kuin viime vuonna. Puolukan ja hillan sadosta on kukinnan perusteella tulossa runsas. Intohimoisen marjastajan ei kannata silti vielä tuulettaa, koska ennuste voi muuttua.

Mustikka, hilla, puolukka. Pian kotimaiset terveyspommit, suomalaisessa metsässä kasvaneet marjat, ovat taas poimittavissa talteen.

Vapaaehtoiset, 4H-nuoret ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat taas laskeneet metsämarjojen havaintoruutuja ympäri Suomea. Uutiset ovat innokkaan marjastajan näkökulmasta lupaavia: mustikasta voidaan saada hyvä marjasato, ja etenkin suomuurain ja puolukka kukkivat runsaina.

Selvitimme mitkä asiat ratkaisevat, millainen marjasato tänä vuonna saadaan.

Kuinka hyvin kukinta on onnistunut, erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Lukesta?

”Mustikka kukkii tänä vuonna keskivertovuoden tapaan, mutta paremmin kuin viime vuonna. Keskimääräistä enemmän mustikan kukkia on Varsinais-Suomessa, Savossa ja itäisellä Uudellamaalla.

Suomuurain ja puolukka kukkivat tänä vuonna runsaasti, etenkin Satakunnassa ja itäisessä Suomessa.

Nämä ovat valtakunnallisia keskiarvoja, mutta paikallista vaihtelua voi olla paljon. Myös hyvän kukinnan alueilla voi olla alueita, joissa kasvit kukkivat niukasti ja päinvastoin.”

Onko pölytys tänä keväänä onnistunut?

”Pölyttäjähyönteisillä on ollut tänä keväänä hyvät lentokelit. On ollut kohtuullisen lämmintä ja poutasäät. Raakileiden laskenta on vasta alkanut, mutta ensimmäisissä koeruuduissa pölytystulos on ollut hyvä: 60–70 prosenttia kukista on kehittynyt raakileiksi, kun mustikan keskiarvo on hiukan yli 50 prosenttia.

Lämpötiloilla on enemmän merkitystä, mitä etelämmäs mennään. Pölyttäjän kannalta hyvä lämpötila on yli kymmenen astetta. Pohjoisen hyönteiset ovat kovanahkaisempia ja tottuneita lentämään kylmemmälläkin ilmalla.

Sateet ja kovat tuulet haittaavat hyönteisten aktiivista pölytystyötä, mutta ei saisi olla myöskään liian kuumaa. Silloin kukinta voi jäädä lyhyeksi, eivät hyönteiset ehdi tehdä tärkeää työtään.”

Lue myös: Rusomuurarimehiläinen on mestaripölyttäjä, joka parveilee nyt talojen seinustoilla

Rusomuurarimehiläinen on erakkomehiläinen, joka pölyttää marjat tarhamehiläistä tehokkaammin. 

Rusomuurarimehiläinen on erakkomehiläinen, joka pölyttää marjat tarhamehiläistä tehokkaammin.

Mitkä asiat vaikuttavat eniten marjasadon onnistumiseen?

Pölytyksen onnistuminen on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa siihen, paljonko marjoja saadaan. Saman alueen sisällä voi olla paikkoja, joissa on todella paljon pölyttäjiä ja aivan onnettomia paikkoja, joista ei saada juurikaan marjaa.

Toinen tärkeä asia on talven lumitilanne. Jos talvella on lumettomia paikkoja, varsinkin mustikka on herkkä paleltumaan.”

Kukinnan runsautta voi seurata Luken marjahavaintokartalta, josta voi seurata marjakasvien kukintaa, raakiletilannetta ja kypsymistä. Mitä kartalta voi päätellä oman alueensa tilanteesta ja mitä ei?

”Havaintokartanmerkinnät kertovat aina yksittäisestä paikasta, eivät koko maakunnan tai alueen tilanteesta. Sieltä voi katsoa suuntaa-antavasti oman alueensa tilannetta, mutta koko kuvaa se ei kerro. Merkintöjen perusteella ei voi myöskään löytää yksittäistä havaintoruutua, koska ne on tietosuojasyistäkin merkitty epätarkasti. Havaintoja keräävät vapaaehtoiset ja 4H-nuoret.”

Linkki marjahavainnot.fi-palveluun

Kauppais Jouko Lahti kaataa suomuuraimia eli hilloja suurempaan saaviin. Kuva vuodelta 2003, joka oli tavallista heikompi hillavuosi.

Kauppais Jouko Lahti kaataa suomuuraimia eli hilloja suurempaan saaviin. Kuva vuodelta 2003, joka oli tavallista heikompi hillavuosi. Kuva: Kari Santala, Otavamedia

Miten loppukesän kelit vaikuttavat tulevaan marjasatoon?

”Jos kesä on kuuma ja kuiva, marjat eivät kehity, vaikka kukinta ja pölytys olisivat onnistuneet. Etenkin mustikassa on paljon vettä ja jostain se vesi on marjaan saatava. Jos on kuivaa, marjat jäävät pienikokoisiksi. Pahimmassa tapauksessa marjat saattavat tippua kokonaan varvusta.

Mökkiläiset rakastavat helteitä, mutta marjastaja toivoo näkevänsä myös sadepäiviä.”

Pölyttäjiä voi suosia rakentamalla niille keinopesiä, hyönteishotelleja. Kuinka hyviin tuloksiin niiden avulla voidaan päästä ja kuinka nopeasti niiden vaikutus näkyy omalla marjapaikalla?

”Jos alueella on paljon pölyttäjiä, voidaan päästä jopa 100 prosenttiseen pölytystulokseen. Silloin kaikki kukat kehittyvät raakileiksi. Se vaatii sitä, että kaikki osuu kohdilleen, pitää olla hyvät lentokelit. Jos taas kukinta on ollut niukkaa, voidaan hyönteisten avulla saada vielä keskiverto marjasato. Valitettavasti tämä toimii tietenkin myös toisinpäin: vaikka kukinta olisi runsasta, ei satoa tule, ellei pölytys onnistu.

Parhaassa tapauksessa keinopesästä saa hyötyjä heti. Jos pesän vie metsänreunaan edellisenä kesänä ja saa siihen heti talvehtivia asukkaita, ne ovat heti seuraavana keväänä valmiina pölyttämään.

Pölyttäjillä pitää kuitenkin metsämarjojen kukinnan ulkopuolellakin ruokaa, joten luonnon monimuotoisuus on ratkaiseva tekijä viihtyvätkö hyönteiset paikalla.”

Puolukan pääkukinta on parhaillaan käynnissä runsaana. Marjat taipuvat ruiskuoreen sisään vaikka herkulliseksi piirakaksi.

Puolukan pääkukinta on parhaillaan käynnissä runsaana. Marjat taipuvat ruiskuoreen sisään vaikka herkulliseksi piirakaksi. Kuva: Jouko Levanto, Otavamedia

Lue myös: Polka, Honey, Salsa vai Rumba – Onko mansikkalajikkeiden terveellisyydessä eroa?

X