Kun vanhempi sairastuu – Nämä valtakirjat ja valtuutukset tarvitset, jotta voit hoitaa asioita toisen puolesta
Jotta ikääntyvien vanhempien asioiden hoito olisi mahdollisimman jouhevaa, ennakointi on tärkeää. Edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, valtakirjat – mitä pitää ottaa huomioon ja mistä löytyy lomakkeet? Kokosimme neuvot ja linkit.
Käytännön asioita kannattaa miettiä läheisten kanssa hyvissä ajoin, jotta valtakirjat ja muut asiakirjat ovat tarpeen tullen jo valmiina.
Kun iäkkäät vanhemmat eivät enää pysty hoitamaan asioitaan, omaisten tehtäväksi tulee talousasioiden ja sopimusten järjestely. Tässä tilanteessa monet valtakirjat ovat tarpeen. Esimerkiksi omien vanhempien puhelinliittymien irtisanominen ilman asianmukaista valtuutusta on mahdotonta, vaikka liittymän käyttäjä ei tarvitsisi puhelinta enää mihinkään.
Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen kehottaa ennakoimaan, jotta ikääntyvien vanhempien asioiden hoito olisi mahdollisimman mutkatonta ja tarvittavat valtakirjat jo valmiina.
Miten omaisten asioiden hoitoon voi varautua?
”Asioita kannattaa miettiä läheisten kanssa hyvissä ajoin. Saattaessa nämä kaksi tärkeää asiakirjaa heti kuntoon, pääsee pitkälle: edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto.”
Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?
”Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää sen merkityksen. Hän myös miettii ennalta, kenet valtuuttaa. Usein valtuutettu on puoliso tai lapsi, mutta voi olla myös sukulainen tai luotettu ystävä.
Siinä vaiheessa, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan edunvalvontavaltuutuksessa määrittelemiään asioita, valtuutus viedään Digi- ja väestötietovirastolle vahvistettavaksi tuoreen lääkärinlausunnon kera.
Muistiliiton sivuilta löytyy Suomen muistiasiantuntijoiden opas Miten turvaan tahtoni toteutumisen. Valtuutuksen pystyy näillä ohjeilla muotoilemaan, mutta se kannattaa vielä tarkistuttaa juridisella asiantuntijalla.”
Entä milloin tarvitaan edunvalvojaa?
”Se on tarpeen, jos ei ole tehty edunvalvontavaltuutusta ennalta. Sitten kun henkilö ei ole kykenevä enää hoitamaan asioitaan, Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin määrää edunvalvojan, joka voi olla läheinen tai julkinen edunvalvoja.
Määrätty edunvalvoja on kaikkein raskain tapa valvoa henkilön edun toteutumista.”
Miten hoitotahto tehdään?
”Hoitotahto kannattaa ilmaista kirjallisesti, vaikka suullisestikin ilmaistu hoitotahto on pätevä. Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että sen tekijä ymmärtää sen merkityksen.
Hoitotahdosta on tärkeä olla tieto terveysasemalla, hoitokodissa tai muualla, missä on hoidettavana. Hoitotahdon voi kirjata myös Omakanta-palveluun.”
Lue myös: Hoitotahto tarpeetonta kärsimystä kaihtavalle – Katso malli ja laadi hoitotahto
Mitä voi tehdä pika-aikataululla, kun omainen on jo sairas?
”Jos kykenee tekemään valtakirjan, sillä voi valtuuttaa monia asioita. Mutta samoin kuin edunvalvontavaltuutus, myös valtakirja edellyttää, että pystyy ymmärtämään asiakirjan sisällön ja sen seuraukset.”
Mikä on avoin valtakirja?
”Avoin valtakirja antaa sen haltijalle lähtökohtaisesti rajattomat oikeudet edustaa valtakirjan antajaa. On silti myös erityistilanteita, mihin valtakirja ei kelpaa. Esimerkiksi pankit voivat vaatia oman valtakirjansa.”
Mitä erillisiä valtakirjoja tarvitaan lisäksi?
”Jos edunvalvontavaltuutus on tehty ja saatettu käytäntöön, niin muita ei lähtökohtaisesti tarvita.
Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole, silloin tarvitaan erillisiä valtakirjoja, joista yleisin lienee valtakirja pankkiin laskujen maksuun. Laskujen maksu helpottuu laittamalla mahdollisimman monet laskut suoramaksulla veloitettavaksi.
Lisäksi esimerkiksi Kelalle ja Postiin voi tehdä omat valtakirjat. Suomi.fi-palvelussa pystyy tekemään 108 eri valtuutusta: esimerkiksi eläkeasiat, veroasiat, ajoneuvoa koskevat asiat ja perunkirja-asiat.”
Milloin valtakirja ei enää riitä?
”Valtakirjan käyttö perustuu siihen, että valtakirjan antaja pystyy valvomaan ja seuraamaan sen käyttöä. Pankit voivat todeta, että valtakirja ei ole enää voimassa, jos sairaus on edennyt niin pitkälle.
Aika pitkälle valtakirjalla pärjää, mutta jossain vaiheessa se tyssää ja tarvitaan edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvojaa.”
Lue myös: Yksi valtakirja ei riitä – Toimi näin, jos olet edunvalvoja