Nato-hakemus lähti – Miksi Britannia tarjoaa turvatakuita Suomelle käsittelyajaksi? Tutkija: ”Pohjois-Eurooppa on Britannialle strategista takapihaa”
Britannia riensi pääministeri Boris Johnsonin johdolla takaamaan Suomen ja Ruotsin turvallisuutta Nato-hakemusprosessin ajaksi. Johnson vieraili Tukholmassa ja Helsingissä 11. toukokuuta.
Britannia allekirjoitti sekä Suomen että Ruotsin kanssa poliittisen solidaarisuusjulistuksen, jossa maat lupaavat auttaa toisiaan sotilaallisesti.
Miksi juuri Britannia haluaa auttaa Suomea ja Ruotsia?
”Turvatakuut ovat Britannian politiikan vahva jatkumo”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.
”Britit on jo yli kymmenen vuotta keskittyneet yhä enemmän Pohjois-Eurooppaan.”
Britannia osallistumista Itämeren alueen puolustamiseen ovat toivoneet erityisesti Baltian maat. Niiden puolustusresurssit eivät yhteenlaskettunakaan ole riittävät Venäjän verrattuna.
Yhteistyö Britannian kanssa alkoi jo vuonna 2017
Suomi on sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan huolimatta tehnyt sotilaallista yhteistyötä Britannian kanssa jo vuosia. Britit ovat osallistuneet sotaharjoituksiin niin Suomessa kuin Ruotsissakin.
Suomi on ollut eräänlaisessa sotilasliitossa Britannian kanssa vuodesta 2017, jolloin liityimme Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin. JEF-maita ovat myös Ruotsi, Tanska, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Alankomaat. Sotilaita on 10 000. Joukot perustettiin vuonna 2014 vastatoimena Venäjän Krimin miehitykselle.
Britannian entinen puolustusministeri Michael Fallon kertoi Lännen Medialle vuonna 2017, että JEF:n jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat pitää muita seitsemää maata luonnollisina liittolaisina ja pyytää tosipaikassa apua Lontoosta.
”Pohjois-Eurooppa on Britannialle strategista takapihaa, joka muodostaa puskurialueen sen ja Venäjän välille. Britannian intressi on, että alue säilyy vakaana”, Matti Pesu sanoo.
Britannia pitää Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä
Britannia haluaa olla vaikuttava sotilasmahti koko maailmassa. Siksi se on supistanut maavoimiensa kokoa ja vähentänyt tavanomaisessa sodankäynnissä isossa roolissa olevien taistelupanssarivaunujen määrää. Niitä tarvittaisiin etenkin Pohjois-Euroopassa, mikäli siellä tilanne eskaloituisi sotilaalliseksi yhteenotoksi.
Britannia muutti armeijansa kokoonpanoa painottumaan joukkoihin, jotka voi lähettää toiselle puolelle maailmaa. Uuden lentotukialusen avulla Britannia pyrkii levittämään vaikutusaluettaan Aasiaan. Lisäksi maan puolustusvoimat on satsannut kybersodankäyntikyvykkyyteen ja tekoälyn hyödyntämiseen sodankäynnissä.
Jos Nato-hakemuksen käsittelyaikana Venäjä uhkaisi Suomea, Britannia voisi tukea Suomea merivoimin Itämereltä ja ilmavoimin lentotukialukseltaan Norjanmereltä käsin.
”Suomi ei voi silti laskea turvallisuuttaan pelkästään Britannian varaan. Siltä saatava apu tuskin kuitenkaan muuttaisi voimasuhteita”, Matti Pesu arvioi.
Tutkijan mukaan Britannia uskalsi antaa takuut, koska pitää Venäjän hyökkäystä Suomeen hyvin epätodennäköisenä.
”Britannia on nyt kuitenkin sitonut arvovaltaansa solidaarisuusjulistukseen, ja jos he eivät tosipaikan tullen toimisi, olisi se iso kolhu heidän arvovallalleen.”
Suomi haki Naton jäsenyyttä
Suomi haki virallisesti puolustusliitto Naton jäsenyyttä 18. toukokuuta. Hakemuskirjeen toimitti Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.
Tätä edelsi eduskunnan suuren enemmistön hyväksyntä asialle 17. toukokuuta. Jo saman päivän iltana tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti valtioneuvoston esityksestä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Välittömästi tämän jälkeen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) allekirjoitti hakemuskirjeen.
Antti Kaikkonen jää historiaan puolustusministerinä, jonka kaudella Suomi päätti hakea Nato-jäsenyyttä. © ANTTI AIMO-KOIVISTO
