Nato-tutkija Iro Särkkä: ”Vasta nyt suomalaisten henkinen kylmä sota on ohi”
Suomalaisten suurin toive Naton suhteen on selkeä: kansallisen turvallisuuden vahvistaminen. Suomen Nato-hakemuksen vaiheet ovat yllättäneet Nato-tutkija Iro Särkän.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksessa 83 prosenttia kansalaisista halusi, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos kotimaahan hyökätään. Iro Särkkä pitää maanpuolustustahtoa vahvuutenamme myös Natossa.
Historian lehdet havisivat, kun ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti 17.5.2022 Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille osoitetun kirjeen, jossa kerrottiin Suomen kiinnostuksesta Natoon liittymistä kohtaan. Suhteellisen pelkistetty ilmoitus tuntui jopa antikliimaksilta, kun ottaa huomioon tätä hetkeä edeltäneen intensiivisen, koko kansakunnan läpivalaisseen mielipiteiden myllerryksen.
Iro Särkkä oli yksi heistä, jotka ymmärsivät, miten paljon pinnanalaisia merkityksiä kirjeen lyhyt sanamuotoilu kuitenkin sisälsi. Suomen Nato-retoriikasta väitöskirjan tehnyt asiantuntija on seurannut suomalaisten kantoja sotilasliittoon kenties perusteellisemmin kuin kukaan muu.
Nopea asennemuutos
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtorina työskentelevän Iro Särkän mukaan viime keväänä Suomessa puhuttiin Natosta kolmessa kuukaudessa enemmän kuin viimeisten 30 vuoden aikana yhteensä.
Ilmiö johtui koko maailmaa ravisuttaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Suomi Venäjän läntisenä naapurimaana oli hälyttävän kysymyksen edessä: miten parhaiten turvata Suomen puolustus ennakoimattomasti ja aggressiivisesti käyttäytyvää suurvaltaa vastaan?
Mielipidemittaukset kertovat suomalaisten nopeasta asennemuutoksesta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) lokakuussa 2021 tekemässä kyselyssä 26 prosenttia suomalaisista kannatti ja 40 prosenttia vastusti Suomen Natoon liittymistä. Maaliskuussa 2022 EVAn vastaavassa kyselyssä asetelma oli vaihtunut: 60 prosenttia suomalaisista kannatti ja 19 prosenttia vastusti liittymistä Natoon.
Suomen Nato-optio viimein käytäntöön
Pitkään mahdollisuutena pidetty Suomen Nato-optio haluttiin viimein ottaa käytäntöön. Näytti siltä, että kansalaisten mielipide johdatteli vallanpitäjiä: Monille Nato-kantaansa pantanneille poliitikoille tuli kiire sanoa Natolle kyllä.
”Pelko siitä, että Suomelle voisi käydä kuin Ukrainalle, sai suuren osan suomalaisia muuttamaan kantansa Nato-myönteiseksi.”
Maaliskuussa 2023 Suomen Nato-saagalle saatiin hartaasti odotetettu sinetti: Turkki lupasi ratifioida Suomen hakemuksen. Jutun tekoaikaan myös Unkari ilmoitti ratifioivansa Suomen hakemuksen 27.3. Ruotsin hakemus odottaa yhä sekä Turkin että Unkarin hyväksyntää.
”Turkilla ei ollut Suomen kanssa samanlaisia periaatteellisia ongelmia kuin Ruotsin kanssa”, Iro Särkkä sanoo.
Paine Ruotsin ratifioinnin puolesta tulee Natossa kasvamaan.
”Pidän Ruotsin jäsenyyttä Naton Vilnan huippukokoukseen heinäkuussa 2023 mennessä edelleen täysin mahdollisena”, Särkkä huomauttaa.
Sisulla yli Venäjän pelon
Nato-asiantuntemukselle on ollut viimeisen vuoden aikana kysyntää, ja Iro Särkkää on haastateltu aiheesta tiheään tahtiin mediassa. Esimerkiksi Yle Radio Suomen Kysy Natosta -illassa hän vastasi suorassa lähetyksessä kansalaisten kysymyksiin. Suomalaisten Natoa koskevat pelot ja toiveet ovat tulleet Särkälle tutuiksi.
”Suomalaisten suurin pelko Natoon hakeutumisessa liittyi Venäjän vastareaktioihin. Mutta tästäkin päästiin ohi: yhtäkkiä löytyi voimakas sisu, joka ylitti pelon”, Iro Särkkä kertoo.
Suomalaisia huolestuttaa myös kansallisen toimivallan siirto. Voiko Suomi enää itse päättää keskeisistä maanpuolustuksellisista periaatteistaan? On pelätty, että suomalaiset asevelvolliset joutuvat tahtomattaan Naton operaatioihin.
Särkkä vakuuttaa, että Nato ei tule vaikuttamaan suomalaisten varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan. Nato-tehtäviin voidaan osoittaa vain vapaaehtoisia ammattisotilaita, siviileitä ja reserviläisiä.
Pelko kansainvälisistä konflikteista
Kolmas Natoon liittyvä pelko on, että Suomi voisi tahtomattaan ajautua osaksi kansainvälisiä konflikteja. Mietitään, tuleeko meistä politiikan pelinappuloita, ja vesittyykö suomalaisten omaksuma rauhanrakentajan rooli Nato-jäsenyyden myötä.
Iro Särkkä huomioi, että Natossa ei toteuteta valtioiden toimivallan siirtoa monikansalliselle yksikölle, kuten esimerkiksi EU:ssa tapahtuu. Naton päätöksenteko ei perustu äänestykseen, vaan konsensuksen hakemiselle. Asioista neuvotellaan erilaisissa komiteoissa niin pitkään, että yhteinen kanta on saavutettu.
”Naton jäsenillä on mahdollisuus eriävän mielipiteen esittämiseen, ja silloin konsensusta ei saavuteta. Pienikin valtio voi olla eri mieltä”, Särkkä sanoo.
Suomalaisten suurin toive Naton suhteen on selkeä: kansallisen turvallisuuden vahvistaminen. Haluamme maallemme lisää suojaa itsenäisenä ja demokraattisena valtiona, vapaana Venäjän pelosta.
”Minusta tuntuu, että vasta nyt suomalaisten henkinen kylmä sota on ohi”, huomioi Iro Särkkä.
Tosiasia on, että yhteenkään Nato-maahan ei ole valtiolliselta taholta hyökätty jäsenyyden aikana. Vain New Yorkiin 11.9.2001 tehty terroristi-isku aiheutti Naton viidennnen artiklan toimeenpanon. Silloin Yhdysvallat vetosi yhteisen puolustuksen velvoitteeseen ja pyysi apua muilta Nato-mailta.
Nato meni suomalaisten tunteisiin 2000-luvun alussa
Iro Särkän oma kiinnostus Natoon kumpuaa 2000-luvun alusta, jolloin hän huomasi, että sotilasliitto aiheutti Suomessa voimakkaita reaktioita. Nato tuntui lähes kielletyltä aiheelta yleisessä keskustelussa. Valtiotieteen tutkijalle oli yllätys, ettei suomalaisten Nato-kannoista oltu tehty juuri lainkaan tutkimusta.
Aloitellessaan väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa Särkkä seurasi eduskunnassa valtioneuvoston lähetekeskustelua Natosta. Hän hämmästyi kansanedustajien kiihkeää polemiikkia.
”Poliitikot olivat kuin tulessa puhuessaan Natosta puolesta tai vastaan. Ajattelin, että wau, onpa kuuma aihe.”
Tutkimuksessaan Särkkä kävi läpi suomalaisten kansanedustajien Natoa käsitteleviä puheenvuoroja valtioneuvoston ulko-, turvallisuus- ja puoluepoliittisista selonteoista vuosina 1995–2017. Hän tunnisti kansanedustajien neljänlaisia tapoja suhtautua Natoon ja nimesi ne termeillä puolestapuhujat, pragmaatikot, skeptikot ja vastustajat.
Nato-kannat myönteisemmiksi
Tutkimus osoitti, että poliittisten puolueiden Nato-kannat muuttuivat myönteisemmiksi 2000-luvun aikana. Suurin muutos tapahtui skeptisesti Natoon suhtautuvien kansanedustajien siirtymisessä pragmaatikoiksi. Samalla ilmeni polarisaation jyrkkenemistä puolustajien ja vastustajien leireissä.
Iro Särkän oma kanta Suomen Nato-jäsenyyteen on vahvistunut myönteiseksi Venäjän aggressioiden lisääntyessä. Jo Venäjän hyökkäys Georgiaan vuonna 2008 oli Särkän mielestä signaali siitä, että Suomen pitäisi muuttaa turvallisuuspoliittisia asetelmiaan. Viimeistään Venäjän vuoden 2014 sota Ukrainassa osoitti, että Suomi tarvitsee Natoa.
”Emme pääse mihinkään siitä, että Suomella on 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa. Luotimme pitkään siihen, että hyvä suhdanne Suomen turvallisuuspolitiikassa jatkuu, mutta näin ei käynyt.”
Kriittistä kipinää tarvitaan demokratiassa
Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden maaliskuussa 2023 äänin 184–7. Myös kansalaisten enemmistön kanta on selvä. EVAn jälleen vuoden 2022 lopulla tekemässä kyselyssä 78 prosenttia suomalaisista suhtautui myönteisesti Nato-jäsenyyteen.
Toki Nato-kritiikkiäkin esiintyy.
On varoiteltu uussuomettumisesta, jolloin Suomi alkaisi tehdä Yhdysvaltoja miellyttävää politiikkaa. USA satsaa ylivoimaisesti eniten sekä omaan että Naton yhteiseen puolustukseen, joten sen painoarvolla on merkitystä.
Särkkä myöntää, että Yhdysvalloilla on Natossa vaikutusvaltaa. Kuitenkin Suomen asema osana monenkeskistä liittoutumaa tulee olemaan vahvempi kuin nykyinen tilanne, jossa Suomella on useita kahdenkeskisia turvallisuuspoliittisia kumppanuuksia.
”Natossa Suomi ei voi joutua alisteiseen asemaan vain yhden maan kanssa.”
Iro Särkän mielestä Naton vastustajilla on kuitenkin tärkeä rooli siinä, että emme näe asioita yksipuolisesti.
”Kriittinen kipinä pitää demokratian terveenä.”
Särkkä toivookin avointa keskustelua Naton vaikutuksista. Maanpuolustusmenot kasvavat, kun Suomen pitää täyttää Naton puolustusinvestointien vaatimus, kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Lisäksi Ukrainan sota lisää vuositasolla jopa miljardeilla euroilla asevarustelun kustannuksia.
”Eurooppa haluaa, että Ukraina voi puolustaa omaa itsenäisyyttään.”
Tutkijatohtori Iro Särkkä ei usko asetelman muuttumiseen
Entä lisääkö Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon maailman polarisaatiota? Syventyykö kuilu demokraattisten ja autoritaaristen valtioiden välille?
Särkän mukaan asetelma ei muutu. Suomi ja Ruotsi ovat jo valmiiksi asemoituneet läntisiksi demokratioiksi EU:n myötä.
Erilaisten arvojen taistelu on heijastunut poliittisena teatterina Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien ympärillä.
”Parhaimmillaan Suomi voi Natossa lisätä demokratiaa ylläpitämällä dialogia liittoutuman autoritaaristen valtioiden, kuten Turkin ja Unkarin kanssa.”
Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen tiistaina 4. huhtikuuta 2023.
Suomen kansallismuseo ei kerää esineitä keräämisen vuoksi tai siksi, että sieltä pitäisi löytyä kaikki. Tietty esine näyttelyyn voidaan lainata esimerkiksi maakuntamuseoiden kokoelmista, kertovat nykyajan tallennuksesta ja dokumentoinnista vastaava amanuenssi Maria Ollila (vas.) ja historiallisten kokoelmien amanuenssi Satu Frondelius. © Tommi Tuomi