Neljä selitystä sille, miksi maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia
Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina suomalaisissa rikostilastoissa. Ilmiötä selittävät monenlaiset taustatekijät.
Taustaltaan ulkomaalaiset tekevät rikoksia enemmän kuin kantasuomalaiset.
Maahanmuuttajat tekevät väkilukuun suhteutettuna esimerkiksi raiskausrikoksia kahdeksankertaisesti suomalaisiin verrattuna.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan tähän vaikuttavat ainakin nämä neljä syytä:
1. Enemmän nuoria miehiä
Suomessa nuoret miehet syyllistyvät rikoksiin. Vuosina 2010–2011 suurimman osan rikoksista tekivät 15–39 -vuotiaat miehet, rikoksesta riippumatta.
Kantaväestöstä kyseiseen ikäluokkaan kuuluu 15 prosenttia miehistä, maahanmuuttajista noin 28 prosenttia. Somalitaustaisista ikäluokkaan kuuluu lähes 33 prosenttia miehistä.
2. Tuplatyöttömyys
Sosiaalinen huono-osaisuus nousee tutkimuksessa selvästi esiin rikollisuuden taustatekijänä. Rikollisuuden kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat erityisesti koulutustaso ja työllisyystilanne.
Suomenkielisestä aikuisväestöstä 32 prosentilla oli korkeintaan perusasteen koulutus vuonna 2010. Helsingissä maahanmuuttajataustaisilla aikuisilla luku oli 58 prosenttia.
Vuonna 2010 maahanmuuttajien työttömyysaste oli noin kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Eniten työttöminä oli somalinkielisiä.
Maahanmuuttajien rikollisuus todennäköisesti alenisi, jos työelämään pääsisi paremmin kiinni.
3. Omissa porukoissa
Ulkopuolisuuden kokemus ja yksipuoliset sosiaaliset suhteet voivat lisätä rikollisuutta.
Tärkeää olisi saada luotua suhteita kantaväestöön. Tutkimusten mukaan sosiaalisten siteiden vahvistuminen vähentää alttiutta rikoksiin.
Nuorilla vapaa-ajan viettotavat ovat yhteydessä rikollisuuteen. Jos ei ole mitään tekemistä, se turhauttaa. Nuoret pitäisi saada mukaan esimerkiksi harrastustoimintaan ja näin ehkäistä heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta.
Rikosriskiä kasvattavat myös muun muassa kielteiset elämänkokemukset ja rasismin kokeminen.
4. Eroja raportoinnissa?
Voi olla, että maahanmuuttajien tekemistä rikoksista herkkemmin kuin kantasuomalaisten rikoksista.
Ainakin nuorten tekemien rikosten raportoinnista löytyy eroja. Maahanmuuttajanuorten tekemät rikokset olivat joidenkin rikostyyppien kohdalla tulleet poliisin tietoon kantaväestön nuoria todennäköisemmin, valtakunnallisten nuorisorikollisuuskyselyiden tulokset osoittivat.
Ero maahanmuuttajanuorten ja kantaväestön nuorten poliisikontakteissa ei kuitenkaan ollut niin suuri, että herkempää raportointia voitaisiin pitää rikollisuutta selittävänä tekijänä.
Rikoksia raportoidaan yleensä Suomessa todenmukaisesti.
Lähde:Maahanmuuttajat rikoksen uhreina ja tekijöinä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265. Helsinki 2014.