Nettikauppa huijaa ostajia suomalaisjulkkisten kuvilla – Etenkin blogikuvien varastaminen yleistyy koko ajan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Toimittaja-juontaja Katja Ståhl myy muka ratsastusasujaan saksalaissivustolla - luultavasti vain suomalaiset tajuavat tämän huijaukseksi. © Kuvakaappaus
Ostaisitko suomalaisen julkkiksen mainostamat housut ulkomaisesta verkkokaupasta suurella alennuksella? Ei kannata, kertoo toimittaja Elina Talvio, joka huomasi hämärien saksalaissivustojen vohkineen hänenkin korukuviaan huijaustensa tueksi.

Mitä tekisit, jos jokin nettikauppa kopioisi valokuviasi ja myisi niiden avulla tuotteita joita kaupalla ei edes ole hyllyissään?

Tähän todellisuuteen heräsi tämän jutun kirjoittaja, jonka kuvilla kaupiteltiin olemattomia tuotteita ulkomaisissa verkkokaupoissa.

Elina Talvion korun olisi saanut ”ostaa” huijaussivustolta muutamalla kympillä. © Kuvakaappaus

Kuvien luvaton käyttö piinaa bloggareita ja suomalaisyrityksiä

Saksalaisella verkkotunnuksella toimiva nettikauppa mainosti tekemääni kaulakorua, jonka kuva oli kaapattu suoraan blogistani. Kuva oli toki hieno, huolellisen valaistuksen ja kuvankäsittelyn tulos, olihan se ammattimaisesti tarpeisiini kuvattu.

Erinäisiä koru- ja muita kuviani löytyi ainakin kymmeneltä sivustolta. Kaikki olivat pääosin samalla tavalla toteutettuja, de-päätteisiä verkkotunnuksia käyttäviä ja kaikkien alkuperä oli piilotettu Cloudflare-palvelun avulla.

Yhteistä oli myös se, että tuotteita myytiin aina suurella alennuksella ”ohjehintoihin” verrattuna – ja sivustoilla vilahteli myös monille suomalaisille tuttuja kasvoja.

Luvattoman kuvankäytön uhreiksi ovat joutuneet blogeja pitävät julkisuuden henkilöt, kuten toimittaja-juontaja Katja Ståhl ja näyttelijä Sara Parikka. Uhreina on myös tavallisia harrastebloggaajia sekä suomalaisia yrityksiä.

Tästä lähtisi edullisesti Sara Parikan pinnasänky. © Kuvakaappaus

Konnien nettikauppa katoaa ostojen jälkeen nopeasti

Rikollisten huijauskonsepti on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen. Luodaan aidolta  näyttävä verkkokauppa ja piilotetaan sen omistajuus mahdollisimman tehokkaasti.

Rikolliset toivovat, että mahdollisimman moni tarttuu syöttiin ja tekee tilauksen. Samalla kerätään ostajien luottokortti- ja muita tietoja.

Lopulta kauppa häviää verkosta yhtä nopeasti kuin se ilmestyikin.

Toiminta on kuitenkin tarkemmin katsottuna yllättävän laiskasti viimeisteltyä.

Kauppojen valikot ja toimitusehdot vaikuttivat suoraan suomalaisista kaupoista kopioiduilta, mutta siitä eteenpäin vaikea kielemme osoittautuu meille eduksi.

Yksittäisten ”tuotteiden” kopiointi lienee tehty automaattisesti, sillä tuotetekstien kirjoitusvirheisiin ei huijaussivustoilla oltu kiinnitetty mitään huomiota.

Esimerkiksi valekenkäkaupan sivuilla saatettiin myydä myös klassikkoelokuvaa, mutta vain siksi koska elokuvan nimessä esiintyi sana ”saappaat”.

Kokenut verkkokauppojen asiakas ei mene lankaan

Keskustelin Katja Ståhlin kanssa asiasta. Hänen mielestään jonkin asian myyminen luvatta toisen kuvaa käyttäen on todella härskiä toimintaa. Huijaussivusto myi hänen ratsastushousujaan muka suurella alennuksella.

Kaikilta netin vaaroilta on silti mahdotonta suojautua ja enemmän häntä kuulemma harmittaisi se, mikäli hänen tekstejään kopioitaisiin kaupallisiin tarkoituksiin.

Ståhl sanoo suhtautuvansa surkeisiin verkkohuijauksiin huumorilla, sillä ”pelossa ei voi elää”.

Kova ale menossa, mutta tältä huijaussivustolta asuja ei oikeasti saisi. © Kuvakaappaus

Yrittäjä Outi Koekenbier ei suhtaudu asiaan aivan yhtä leppoisasti. Itse suunnittelemiaan satuloita ja ratsastusvaatteita myyvä kauppias on kohdannut aikaisemmin myös suoraa tuotteidensa kopiointia.

Hän sanoo uskovansa, että ainakin nuoret ja netinkäyttöön tottuneet ihmiset tietävät, miltä luotettavan nettisivuston kuuluu näyttää. Valekauppoihin haksahtavat useimmiten kokemattomat ostajat.

Kuluttajaviranomaisten ohjeita verkkokauppahuijausten uhriksi joutuneille ostajille voi lukea kootusti.

Jos oma kuva löytyy luvattomasti kopioituna väärästä paikasta, rikostarkastaja Ismo Siltamäki Helsingin poliisista neuvoo yleisesti ottamaan ensin yhteyttä sivuston ylläpitäjään ja pyytämään väärinkäytetyn kuvan poistamista.

Sähköisen rikosilmoituksen tekemistä ei myöskään tarvitse arastella. Mahdollisimman monelta ihmiseltä tulleet havainnot ja rikosilmoitukset auttavat poliisia hahmottamaan huijausten kokonaiskuvaa paremmin, mikä voi johtaa laajempaan tutkintaan myöhemmässä vaiheessa.

Siltamäki kuitenkin myöntää, ettei virka-apupyyntöjä tehdä ulkomaille aivan pienistä asioista. Pienet ja vaikeasti jäljitettävät huijaukset saavat useimmiten jatkua aikansa.

Lue myös: Seksipalveluita myyvä sivusto nappasi oululaisen yrittäjänaisen kasvokuvan: ”Profiili löytyy edelleen, vaikka olen tehnyt jo viikko sitten ilmiannon – kuvaani käytetään luvatta”

Kuvaa muokkaamalla voidaan vaikeuttaa alkuperäisen lähteen löytymistä.

Kuvaa muokkaamalla voidaan vaikeuttaa alkuperäisen lähteen löytymistä. Jos keskustelukumppanin henkilöllisyys epäilyttää, kannattaa etsiä alkuperäinen kuva vaikkapa Googlen käänteisellä kuvahaulla. © Ruutukaappaus

X