Nettiviharikosten top 8: Huorittelu loukkaa kunniaa, jätetyn puolison nettiraivo voi olla viharikos

Jaa kaverilleTilaa Seura
Julkinen yllyttäminen rikokseen ylittää laittomuuden rajan vasta, kun joku alkaa oikeasti valmistella rikosta. © colourbox
Nettipoliisi Marko Forss kertoo rikoslain pykälät, joita netissä tai somessa meuhkaava voi rikkoa.

Nettiviha on vaikeasti määriteltävä käsite. Rikosoikeudellisesti katsottuna ei ole olemassa nettivihaa eikä myöskään muita viharikoksia.

Asiaa voi kuitenkin lähestyä rikoslain pykälien kautta. Nettiin tai sosiaaliseen mediaan kirjoittelu voi olla laitonta monen eri rikoslain pykälän perusteella.

Tuomiona on yleensä sakkoja, mutta maksimi voi olla noin kaksi vuotta.

Nettipoliisi Marko Forss listaa yleisimmät nettiviharikokset.

 1. (Törkeä) kunnianloukkaus

”Periaatteessa kunnianloukkauksen raja ylittyy suhteellisen helposti, mutta käytännössä syyttäjä rajaa kevyimmät tapaukset pois resurssisyistä. Kaikkea ei siis lähdetä selvittämään, vaikka rikosoikeudellisesti kunnianloukkauksen raja näyttäisikin ylittyneen.

Esimerkiksi jonkun henkilön huorittelu voi olla kunnianloukkaus. Paskaksi jätkäksi nimittely ei vielä sellaista ole. Jos se henkilö, jota herjataan, on julkkis, poliitikko tai viranhoitaja, arvostelu saa olla roisimpaa kuin taviksen kohdalla.

Pääsääntö on, että jos arvostelet henkilön toimintaa, pysyt laillisella puolella, mutta jos menet henkilöön, kunnianloukkauksen raja voi ylittyä.”

 2. Laiton uhkaus

”Laitoin uhkaus toteutuu silloin, kun jonkin nettiin tai sosiaaliseen mediaan kirjoitetun tekstin perusteella jollakulla tietyllä henkilöllä on syy pelätä henkensä tai terveytensä puolesta.

Paljon riippuu asiayhteydestä. Päättyneen parisuhteen tapauksessa raja voi ylittyä helpommin kuin muissa tilanteissa. Jos kirjoitat, että kohta on pää pölkyllä, se voi ylittää laittoman uhkauksen rajan, jos taustalla on päättynyt parisuhde. Mutta jos nettikeskustelussa heität jollekin henkilölle, että pidä pääsi kiinni tai ajan autolla ylitsesi, raja ei välttämättä ylity.

Mielenkiintoinen tapaus on se, jossa korkein oikeus arvioi Vanhasesta ja Kataisesta kirjoitettuja tekstejä. Siellä uhattiin ampua kiväärillä ja räjäyttää, mutta korkein oikeus katsoi, että koska kirjoitukset eivät tulleet näiden henkilöiden tietoon, laittoman uhkauksen raja ei ylittynyt.

 3. Viestintärauhan rikkominen

”Toistuvaa viestittelyä, joka aiheuttaa vastaanottajalle huomattavaa häiriötä tai haittaa.

Se on kotirauhan rikkomista muistuttava teko. Kyse on välineestä riippumatta viestistä, joka voi olla lähetetty eri tavoin, esimerkiksi somessa tai sähköpostitse.”

 4. Vainoaminen

”Vainoaminen on viestintärauhan rikkomisen isoveli. Siinä pitää yleensä olla fyysistä seuraamista, uhkaamista tai häirintää, mutta raja voi täyttyä jo esimerkiksi niin, että henkilö lähettää toiselle useita kymmeniä uhkaavia WhatsApp-viestejä.

Viestintärauhan rikkomisessa teon pitää aiheuttaa häiriötä tai haittaa. Vainoamisessa teko on vakavampi. Sen tulee olla omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta.”

5. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

”Tämä tarkoittaa arkaluontoisen, yksityiselämää koskevan tiedon kirjoittelua nettiin tai someen.

Tällainen tieto on esimerkiksi se, että henkilöllä on jokin sukupuolitauti. Samoin se, jos kirjoittaa toisen seksuaalisesta suuntautumisesta.”

 6. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan

”Tämä on kaikkien niin sanottujen viharikosten äiti. Mutta tässäkin on hyvin tapauskohtaista, milloin laittomuuden raja ylittyy.

Jos otat kymmenen Suomen suurinta vähemmistöä, käytännössä voit kirjoittaa identtisen tekstin kaikista niistä, ja joidenkin kohdalla se on kiihottamista kansanryhmää vastaan, toisten kohdalla ei.

Oleellista on se, että on tietty vähemmistö, jonka katsotaan tarvitsevan lain suojaa. Tämä muuttuu jatkuvasti yhteiskunnassa, ja lain tulkinta sen mukaan.

Esimerkiksi vielä kymmenisen vuotta sitten somalit ja turkkilaiset rinnastettiin tässä asiassa, mutta nykytilanteessa sanoisin, että somaleita kohtaan kansanryhmää kohtaan kiihottamisen raja on huomattavasti matalammalla kuin turkkilaisten kohdalla, koska turkkilaiset eivät tässä meidän yhteiskunnassamme juuri nyt tarvitse sitä suojaa yhtä paljon.

Tai jos kirjoittaa hindulaisista tai muslimeista, näistä jälkimmäisten kohdalla varmasti raja ylittyy helpommin.

Voidaan kysyä perustuslain tasavertaisuusolettaman perusteella, onko oikein, että raja määräytyy sen perusteella, kenestä kirjoitetaan. Mutta jos lakia muutettaisiin niin, että se tarjoaisi täsmälleen saman suojan kaikille, se ei toteuttaisi säännöksen tarkoitusta vähemmistöjen suojelijana.”

 7. Uskonrauhan rikkominen

”Loukataan jotain, mikä on uskontokunnan oman määritelmän mukaan pyhää.”

 8. Julkinen kehottaminen rikokseen

”Tässä pitää ylittyä sen kynnyksen, että jonkun pitää oikeasti alkaa valmistella rikosta, johon on yllytetty. Muuten laittomuuden raja ei ylity.

Jos kirjoittaa nettiin, että tämä ja tämä poliitikko pitäisi tappaa, se ei ole julkinen kehottaminen rikokseen, jos joku ei ala valmistella. Siinä pitää jo jonkun alkaa teroitella veistä, että se raja ylittyy. Tai vaihtoehtoisesti teon tulee selvästi vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.”

X