Kun kielteiset odotukset sairastuttavat, kyse on nosebo-ilmiöstä – Neurologi: ”Osalla kauhukuvien muodostama uhka menee ihon alle ja sairastuttaa”

Lääkeyhtiö Glaxo Smith Kline koki muutama vuosi sitten kummia Uudessa-Seelannissa. Yhtiö oli myynyt sinne vuosikymmeniä lääkettä nimeltä L-tyrosiini, jota käytetään kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja josta oli ollut tullut 30 vuodessa vain 14 haittailmoitusta.

Vuonna 2007 yhtiö kuitenkin vaihtoi lääkkeen valmistajaa, jolloin lääkkeen ulkoasussa tapahtui pieniä muutoksia. Pilleri oli nyt hieman eri muotoinen, väri vaihtui keltaisesta valkoiseksi ja makukin oli hieman erilainen.

Valmistajan ­näkökulmasta pilleri oli käytännössä sama kuin sen edeltäjäkin, joten potilaat olisivat voineet jatkaa sen käyttöä ongelmitta.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

Osa potilaista oli tyrmisty­neitä. Huhut kertoivat, että lääke ei ollut yhtä ­laadukas kuin edeltäjänsä. Ihmiset alkoi­vat raportoida haittavaikutuksista, joita ­lääkkeeseen ei ollut koskaan yhdistetty, ­kuten ihottumasta, vuotavista silmistä ja pahoinvoinnista.

Kun media tarttui aiheeseen, haittaraporttien ­määrä kasvoi ja niitä oli jopa 1 400. Kesti kuukausia, että kohu laantui, ja sen jälkeen uusiseelantilaiset ovat jatkaneet lääkkeen käyttöä vailla ongelmia.

Nosebo on arkinen ilmiö

Mitä tapahtui? Kyseessä oli ­nosebo-ilmiö eli plasebo-ilmiön vastakohta.

Plasebo-ilmiössä ihmisen positiivinen odotus – tämä lääke auttaa minua! – voi johtaa oireiden lievenemiseen tai paranemiseen. Nosebossa taas kielteinen odotus – tämä on minulle pahaksi! – voi johtaa oireiden pahentumiseen tai tuottaa kokonaan uusia oireita.

Nosebo on itse asiassa hyvin arkinen ilmiö. Hyvä esimerkki siitä ovat univaikeudet.

Joskus unettomuudesta ­kärsivä henkilö pelkää mennä nukkumaan, koska ”uni ei kuitenkaan tule”. Pelkkä odotus unettomasta yöstä voi hermostuttaa niin, että unen saaminen vaikeutuu ja henkilön odotus unettomuudesta toteutuu.

”Nosebosta tulee helposti itse itseään toteuttava kierre”, sanoo toiminnallisten häiriöiden klinikan ylilääkäri, neurologi Markku Sainio.

Useimmiten nosebo liittyy kuitenkin odotukseen siitä, että jokin lääke- tai ruoka-­aine tai ympäristössä oleva asia – home, säteily, sähkö – on haitallista, mutta pelolle ei löydy mitään tieteellisiä perusteita.

”Tällöin aivot ovat tulkinneet jonkin asian haitalliseksi, ja kun ihminen on ­tekemisissä kyseisen asian kanssa, aivot alkavat tuottaa oireita”, ­Sainio sanoo.

Oireet ovat todellisia, mutta syy on keskushermoston automaattisissa tulkinnoissa.

Toiminnallisten häiriöiden klinikan ylilääkäri, neurologi Markku Sainio.

Media synnyttää noseboa

Nosebo-ilmiö syntyy odotuksista, ja siksi on tärkeää­ ymmärtää, mistä odotukset tulevat. Yksinkertaisimmillan ne voivat syntyä lääkärin vastaanotolla.

Jos lääkäri reseptiä kirjoittaessaan kertoo potilaalle lääkkeen sivuvaikutuksista, hän lisää samalla sen todennäköisyyttä, että potilas myös saa sivuvaikutuksia.

Odotusten luojana media on omaa luokkaansa, kuten esimerkki statiinien sivuvaikutuksista osoittaa. Statiinit alentavat kolesterolia. 2010-luvun alussa ihmiset alkoivat ­valittaa niiden ­aiheuttamista lihaskivuista, joista media ­raportoi laajalti.

Kun asiaa myöhemmin tutkittiin, huomattiin, että media vaikutti merkittävästi ihmisten kokemiin sivuvaikutuksiin. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa, jossa raportointi oli erittäin negatiivista, lihaskipua koki 10 prosenttia statiinien käyttäjistä.

Japanissa ja Ruotsissa ­me­dian sävy oli ­positiivisempi ja sivuvaikutuksia koki vain 1–2 prosenttia käyttäjistä

Nosebo-ilmiö koronaepidemiassa

Hiljattain on alettu miettiä, missä määrin nosebo-ilmiö on ollut mukana koronaepidemiassa ja sitä seuranneessa pitkäkestoisessa koronassa, long covidissa.

Koronarokotteiden turvallisuutta kohtaan esitettiin etenkin sosiaalisessa mediassa paljon epäilyksiä. Somessa nähtiin myös ulostuloja, joissa ihmiset väittivät sairastuneensa koronarokotteista vakavasti.

Sainion mukaan myös tällaiset väitteet voivat luoda ­osalle odotuksia, jotka toteutuvat oireiluna rokotuksen jälkeen.

Nosebon vaikutuksesta ­koronarokotteiden haittavaikutuksissa on saatu myös tieteellistä näyttöä. Tänä ­vuonna julkaistussa yhdysvaltalais­tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia haittavaikutuksia ­ihmiset olivat saaneet korona­rokotetutkimusten plaseboryhmissä.

Tulokset osoittivat, että ­lumerokotetta saaneet kokivat varsin paljon haittavaikutuksia siihen nähden, että he ­olivat saaneet pelkkää suolaliuosta.

Tavallisimmat haittavaikutukset olivat kuumeoireita, vilunväreitä, päänsärkyä ja väsymystä – juuri sellaisia, joita rokotuksen jälkeen voi odottaa.

Koska nosebo-oireita esiintyi näin paljon plaseboryhmässä, on oletettavaa, että yhtä suuri osa rokoteryhmässäkin saaduista oireista selittyvät nosebolla.

Näin laskien jopa 76 prosenttia koronarokotteiden haittavaikutuksista syntyisi nosebon kautta.

Kauhukuvat sairastuttavat

Koronan jälkeen ihmisiä on puhuttanut long covid, ja osa tutkijoista ­epäilee, että joissakin tapauksissa ­oireiden taustalla vaikuttaa nosebo-ilmiö.

Markku Sainion mukaan selvimmin noseboa voidaan epäillä ­silloin, kun oireilevalta henkilöltä ei löydy koronaviruksen vasta-aineita, oireet ovat epämääräisiä tai oireita ei ­voida selittää tunnetuilla mekanismeilla.

Myös voimakas uupumus ja niin sanottu aivosumu ovat ­oireita, jotka voivat syntyä viruksen jälkitautina ­mutta myös psykosomaattisesti – rajanveto on vaikeaa ja epävarmaa.

Koska ihmisten odotukset ja käsitykset vaikuttavat nosebo-ilmiöön, Sainion mielestä on tärkeää, miten long covidista mediassa puhutaan: nostetaanko otsikoihin hyvin harvinaiset tapaukset, joissa oireet kestävät yli vuoden vai korostetaanko, että suurin osa paranee – koska suurin osa Sainion mukaan kyllä paranee.

”Osalla ihmisistä kauhu­kuvien muodostama uhka ­menee ihon alle ja sairastuttaa heidät.”

Media voi toimia tässä ­kaikukoppana joko noseboa vahvistaen tai lievittäen.