Nuorten ahdistuneisuus kasvaa – Miten pitää keskusteluyhteys lapseen?

Tuore kouluterveyskysely antaa sekä ilon että huolen aiheita. Jokainen vanhempi haluaisi oman lapsen voivan hyvin, mutta avun tarjoaminen vaikkapa kiukuttelevalle teinille voi joskus olla vaikeaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Tuore kouluterveyskysely antaa sekä ilon että huolen aiheita. Jokainen vanhempi haluaisi oman lapsen voivan hyvin, mutta avun tarjoaminen vaikkapa kiukuttelevalle teinille voi joskus olla vaikeaa.
Teksti:
Erkki Meriluoto

THL:n julkaiseman tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset ovat pääpiirteittäin huojentavia. Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä.

Vastausten tarkempi perkaus tuo esiin kuitenkin huolestuttavia yksityiskohtia. Koronapandemian aikana nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa ja lukion tai ammattioppilaitoksen 1.–2. luokkaa käyvistä tytöistä 30 prosenttia kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Samanikäisistä pojista samoin koki harvempi kuin joka kymmenes. Vuosina 2013‒2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia tytöistä, joten kasvu on merkittävää.

Kyselyssä selvitettiin myös keskusteluyhteyttä vanhempiin. 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli puolet (60 %) kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä. Lähes yhtä hyvä keskusteluyhteys oli 8. ja 9. luokkaa, lukiota tai ammattioppilaitosta käyvillä pojilla (49‒54 %). Sen sijaan vain joka kolmas saman ikäinen tyttö kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä.

Vanhemman on hyvä olla inessä skenessä

Muutaman vuoden aikana etenkin tyttöjen ja vanhempien välillä tapahtuu siis jotakin, joka heikentää keskusteluyhteyttä. Samaan aikaan lähes joka kolmas tyttö kokee ahdistuneisuutta. Miten vanhempi tai isovanhempi voisi olla paremmin nuoren tukena? Tilanne on haastava, jos nuori välttelee puhumista tai keskittyy mieluummin kännykkäänsä.

Sieltä kumpuavat myös uudet nykymaailman syyt heikompaan henkiseen jaksamiseen. Sosiaalinen media ja eri viestipalvelut ovat väyliä niin ulkonäköpaineiden ruokkimiseen kuin kiusaamiseenkin. Somepalveluissa julkaistuja kuvia saatetaan kommentoida julmasti. Yhtä tylynä ja yksinäisyyttä lisäävänä voidaan kokea, jos kukaan ei edes kommentoi tai jos on jäänyt pikaviestiryhmän ulkopuolelle. Näistä keskustelu voi olla vanhemmille sukupolville hankalaa, kun pitäisi osata sanoa muutakin kuin ”älä niistä välitä”.

Yksi keino on yrittää säilyttää keskusteluyhteys­ ja opetella uusia asioita teini-ikäistyvän lapsen rinnalla. Olla inessä skenessä. Ainakin lapsi saa siinä yhden naurunaiheen lisää, koska ”ethän sä nyt tajua tai osaa”. Samalla voi sanoittaa, miten hankalista hetkistä pääsee yli ja turhista paineista eroon.

Lue myös: Chat-keskustelu voi pelastaa nuoren hengen – Vapaaehtoisia kaivataan lisää, sillä entistä useampi nuori jää yhä vaille keskusteluapua

X