Nuorten miesten nuuskaaminen on kasvanut räjähdysmäisesti – Uudet tupakkatuotteet ovat suurimpia kompastuskiviä nikotiinittoman Suomen tiellä

Savuton Suomi 2030-verkoston toiminnanjohtaja Mervi Hara uskoo silti, että tupakan ja muiden ei-lääkkellisten nikotiinituotteiden käyttö saadaan alle viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Savuton Suomi 2030-verkoston toiminnanjohtaja Mervi Hara uskoo silti, että tupakan ja muiden ei-lääkkellisten nikotiinituotteiden käyttö saadaan alle viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Tupakan ja nikotiinituotteiden käyttö on yleisesti vähentynyt, mutta nuorten poikien nuuskankäyttö on kasvanut räjähdysmäisesti vuodesta 1987. Vuonna 2017 käytti  18-vuotiaista pojista nuuskaa päivittäin tai satunnaisesti 23,3 prosenttia, kun taas vuonna 1987 luku oli vain 3,9 prosenttia. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan nuuskaa oli kokeillut 47 % pojista. Tytöistäkin kokeiluja oli noin 25 prosentilla.

Myös sähkötupakkakokeilut ovat yleistyneet nuorten kohdalla vuosien 2015 ja 2017 välillä. Tyttöjen nuuskankäyttö on lisääntynyt, mutta se on edelleen vain neljän prosentin luokkaa.

Tuoteuutuudet lisäävät nikotiinikokeiluja

Nuorten nikotiinikokeiluja voivat lisätä esimerkiksi erilaiset makeutetut nikotiinituotteet. Savuton Suomi 2030-verkoston toiminnanjohtaja Mervi Hara uskoo silti, että verkoston tavoite nikotiinivapaasta Suomesta toteutuu.

”Tupakointi on vähentynyt, eikä tämä muiden nikotiinituotteiden käyttö ole niin huimasti lisääntynyt kuin nuuskan osalta. Meillä on olemassa toimenpideohjelmia ongelman ratkaisemiseksi ja lisäksi poliittinen tahtovoima savuttoman ja nikotiinittoman Suomen puolella”, Mervi Hara kertoo.

Toimenpideohjelmat suunnitteli sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, jonka mietintö julkistettiin toukokuun lopussa. Mietinnössä ehdotetaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä Savuttoman Suomen saavuttamiseksi koskien esimerkiksi verotusta, nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä, matkustajatuontia, tupakoinnin lopettamisen tukea ja tupakkalain alaisten tuotteiden markkinointia.

Asenneilmapiiri on muuttunut: Tupakointi on vähentynyt

”Alemman koulutustason sosioekonomiset ryhmät tupakoivat enemmän kuin korkeamman koulutusryhmässä olevat. Tämä asia ei koske pelkästään tupakointia, vaan muitakin terveydelle haitallisia elintapoja. Se on tiedostettu jo 1980-luvulta lähtien, mutta siihen on laitettu huonosti voimavaroja”, Mervi Hara kertoo.

Tupakointi on kuitenkin vähentynyt merkittävästi aikaisemmasta. Vuonna 1987 miehistä tupakoi 34 ja naisista 17 prosenttia. Nykyään miesten luku on 13, kun taas naisten 9,8 prosenttia. Lainsäädännön lisäksi asenneilmapiirin muutos on ollut suuressa osassa tupakoinnin vähentymisessä.

”Nykyäänhän tupakoinnin sosiaalinen asema on ihan toinen kuin 1960-luvulla, jolloin tupakkaa annettiin ihan lahjaksikin ja joka paikassa piti olla vierastupakat. Nyt ei ihmiset enää halua, että kotona tupakoidaan ja ihmisten ajattelu, tietoisuus, poliittinen päätöksenteko ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut ihan hurjasti verrattuna siihen”, Hara avaa.

Itsekseen nikotiinituotteiden käyttö ei silti lopu.

”Jos tavoite nikotiinittomasta Suomesta halutaan toteuttaa ja poliittinen tahto siihen on vahva, niin se saavutetaan mutta ei toimistossa istuksimalla ja laittamalla kädet ristiin. Se vaatii meiltä hyvin aktiivisia toimia, jatkuvasti uudistettuja menettelytapoja ja seurantaa.”

X