Nykyvanhempien on pakko myydä mokkapaloja

Jaa kaverilleTilaa Seura

Kun aloitin koulun 1980-luvun alkupuolella, opettaja ilmoitti vanhemmille ottavansa yhteyttä kotiin vain, jos jotakin vakavampaa ilmenee.

Kun harrastin vuosia klassista musiikkia, vanhemmat tulivat kevät- ja syyskonsertteihin. Enempää osallistumista ei odotettu.

Nyt ikäisistäni on tullut itse vanhempia ja vanhemmistamme isovanhempia. Luulen, että isovanhemmista moni ihmettelee, miksi perheiden elämä pyörii niin aikataulutetusti lasten ympärillä.

Minäpä kerron miksi: sitä on vaikea paeta.

Koulusta, päiväkodista ja harrastusryhmistä satelee kutsuja – vaateiksikin ne voi mieltää – vanhempaintoimikuntiin, talkoisiin ja rahankeräystempauksiin. Koko ryhmän perheet lauantaina yhdessä pulkkamäkeen! Liikuntatunnille tarvitaan apua luistimien sitomiseen! Tervetuloa vapaaehtoiseksi kirpputoritapahtumaan! Lelujenkunnostukseen! Ksylitol-pastillien hankintaan! Retkitoimikuntaan!

Monet kokevat tämän ihanaksi yhteisöllisyydeksi. Toiset pakkopullaksi, joka ryövää aikaa omilta ja perheen yhteisiltä asioilta. Itse kuulun jälkimmäisiin.

Olin hiljattain mukana sähköpostiketjussa, jossa värvättiin väkeä buffetmyyjäisiin alakoululaisten mahdollista, monen vuoden päästä järjestettävää leirikoulua varten. Seurasin keskustelua sivusta. Kukaan ei kysynyt, haluavatko kaikki sitoutua vuosien rahankeruuseen. Sitäkään ei mietitty, miten varoja kannattaisi kartuttaa.

Lopulta kirjoitin viestin, jossa kerroin, etten tällä kerralla pääse buffetiin ja että luultavasti kuulun niihin, jotka eivät jatkossakaan leivo ja myy mokkapaloja. Mutta osallistuisin mielelläni retkikassan kartuttamiseen laittamalla rahaa luokan tilille. Lapsi voisi ”tienata” rahat tekemällä ylimääräisiä kotitöitä.

Minut tyrmättiin. Samoin ne vanhemmat, jotka olivat kompanneet viestiäni. Rahaa kerättäisiin myyjäisillä. Muu ei käynyt.

Ajatus siitä, että koko kylä kasvattaa, on mielestäni kaunis. Olen kuitenkin mieltänyt vertauskuvan niin, että kylässä on monenlaisia asukkaita ja että heistä kukin kasvattaa omalla tavallaan. Siitä se rikkaus kumpuaisi, erilaisuudesta.

X