Nyrkki-vakoojatrilleri vie kylmän sodan keskiöön – Suomen seuraavan presidentin valintaan yrittivät CIA- ja KGB-agentit yrittivät kilpaa vaikuttaa

Suomalaisen Nyrkki-agenttiyksikön mies Olavi tunkeutuu neuvostotukikohtaan Helsingin kyljessä loistavassa uudessa vakoilusarjassa. Tosielämässä seurauksena kummitteli passitus Siperiaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nyrkki-vakoojatrilleri vie vuoteen 1955 Porkkalassa.

Suomalaisen Nyrkki-agenttiyksikön mies Olavi tunkeutuu neuvostotukikohtaan Helsingin kyljessä loistavassa uudessa vakoilusarjassa. Tosielämässä seurauksena kummitteli passitus Siperiaan.
Teksti: Jussi Karjalainen

Voiko näin korkeaoktaanista toimintaa ollakaan kotimaisessa epookkisarjassa? Nyrkki-agenttiryhmän mies Olavi (Sampo Sarkola) soluttaa itsensä kauttakulkujunasta Porkkalan sotilastukikohtaan anastamaan dokumentteja. Vuosi on 1955.

Juna sai kulkea Neuvostoliiton hallinnoiman Porkkalan poikki vain peitetyin ikkunoin ja hampaisiin asti aseistetuin venäläisvartijoin. Olavi lähes ammutaan seulaksi tehtävässään, mutta paluu onnistuu.

Löytävätpä venäläiset Porkkalasta uraaniakin. Nyrkki-tv-sarjan kirjoittivat Katri ja Kirsti Manninen.

”Olin viisi vuotta äitiyslomilla, ja katsoin silloin pelkästään trillereitä. Tuli tunne, että tuota on tehtävä. The Americansit oli ykkössuosikki”, Katri Manninen sanoo.

Nyrkin tunnelma ei ole leppoisa. Se on hengenvaarallinen, tyylikäs ja yliampuva. Kirsti Manniselle, 66, historian raikuvan rohkea sovittaminen fiktioksi on suorastaan leipälaji. Hän on suositun Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjasarjan tekijä.

Kirstin tytär Katri, 44, starttailee väitöskirjaa siitä, miten suoratoistoalusta vaikuttaa tv-sarjojen käsikirjoittamiseen. Nyrkkikin julkaistaan Elisan suoratoistossa.

Mutta pystyikö Porkkalaan oikeasti livahtamaan?

Espoon naku-uimarit

Kyllä neukkujen tukikohta-alueelle pääsi, jos kohta äkkiä sai passituksen Siperiaan. Neuvostoliitto toimitti viattomammat rajarikkojat parin viikon pidätyksestä Suomen Suojelupoliisille. Sampo Sarkolan sarjahahmoa ei olisi annettu takaisin oman pomonsa haltuun!

Salaista Nyrkki-ryhmää nimittäin vetää sarjassa Suojelupoliisin fiktiivinen apulaispäällikkö Yrjö Ylitalo. Häntä esittää itseoikeutetusti Hannu-Pekka Björkman, peräti kahdessa elokuvassa Kerttu Nuortevaakin kuulustellut näyttelijä. Nyrkillä on huikea, useampikerroksinen päämaja maan alla Ylitalon asuintalossa.

Tosielämässä Porkkalaan hiivittiin useimmiten valmistautumatta, eräskin hakemaan kukkia äidille kotitalosta.

Mojovin juttu oli stadilaisten urheilutoimittajien vedonlyönti yöuinnista 1953. Veijo-Lassi Holopainen ja Jussi Suomalainen uivat Kallvikin uimarannalta Espoonlahden yli 200 metriä Porkkalaan, mutteivät hiprakassa jaksaneet takaisin. Sen sijaan he jatkoivat vaatteitta vartiotornin ohi Sundsbergin kartanolle. Selitykset menivät läpi, vaikka venäläisiä kuulustelijoita oli ohjeistettu tiukkaamaan paranoidisti kaikkia vakoilusta.

Totisempaa tragiikkaa kohtasivat kymmenet veneilijät, joiden oli haastavaa koukata Porkkalan editse. Hankoon päin 1947 purjehtinut ja mastonsa lounaismyrskyssä katkaissut Vilho Aartkoski passitettiin Novgorodiin. Reissu kesti yhdeksän vuotta. Eräistä purjehtijoista ei kuultu enää koskaan.

Historian sudokut

Takaisin Nyrkki-sarjaan. Supo oli 1950-luvulla ”heiveröinen”, ja juuri se lisäsi kierroksia supersalaisen yksikön keksineille kirjoittajille.

”Kukaan ei pysty julistamaan, ettei noin voinut olla. Juttu syntyy niin kuin sudokuissa, joissa on hemmetisti tyhjiä ruutuja välissä. Me täytämme ne”, Kirsti Manninen riemuitsee.

Lajityypiksi vilkkaat tekijänaiset keksivät ”jännittävän epookin”, ja työnimenä oli ”Kekkosen Nyrkki”.

Juoni nivoutuukin Urho Kekkosen presidenttiehdokkuuteen 1956, jota CIA karsasti. Neuvostoliitto taas tahtoi edistää sitä tukikohdan ennenaikaisella palauttamisella. Paperien mukaan Porkkala piti palautettaman Suomelle vasta 1994!

Nyrkki-pomo Yrjö Ylitalon taustoihin kuuluu osallistuminen Kekkosen kanssa Aunuksen sotaretkeen 1919.

”Yrjöhän on ollut Kekkosen kavereita jo Känä-aikaan. Hän on yksi harvoista, joihin Kekkonen voi luottaa.”

Entä voiko luottaa mallikouluttaja Tabe Sliooriin, joka tapasi mainita hanakasti suhteestaan Kekkoseen? Manniset nimittävätkin Sliooria ”mytomaaniksi”. Myyttejä piisasi.

Tabe Slioor (Jessica Grabowsky) on sarjassa piinkova vakooja Suomen hyväksi. Tosielämässä KGB:n Grigori Golub yritti rekrytoida eksoottista julkkista heidän vakoilijakseen. Samainen Golub deittaili ihan ystävyydellä amerikkalaisopiskelija Karen Ericksonia, joka tuli stipendillä Suomeen ja teki hommia CIA:lle.

Kirjoittajat saivat suomensukuisesta Karenista inspiraation koko sarjan sisukkaimpaan hahmoon Helena Korhoseen (Emmi Parviainen).

Nyrkki-sarja Elisa Viihteessä pe 4.10. alkaen

Nyrkki-sarja MTV3 ma 8.2. alkaen

Lue myös: Oliko Urho Kekkonen kuulusteluissa paha kovanyrkki vai hyvä poliisi? Aikalaisten kertomukset UKK:sta eroavat paljon

Urho Kekkonen kiersi Suomea kuulustelureissuillaan tämän kaltaisella Harley-Davidson-poliisimoottoripyörällä.

Urho Kekkonen kiersi Suomea kuulustelureissuillaan tämän kaltaisella Harley-Davidson-poliisimoottoripyörällä. © George Ksandr / Interfoto / Lehtikuva

X