Esa Teittisen vankilatuomio purettiin Ruotsissa, kun mies oli istunut kahdeksan vuotta – Koittaako nyt vapaus vai sittenkin uusi oikeudenkäynti?

Uusi oikeusskandaali ravistelee jälleen Ruotsia. Suomalainen Esa Teittinen sai kahdeksan vuotta sitten ystävänsä murhasta tuomion, jonka Ruotsin korkein oikeus on nyt purkanut.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uusi oikeusskandaali ravistelee jälleen Ruotsia. Suomalainen Esa Teittinen sai kahdeksan vuotta sitten ystävänsä murhasta tuomion, jonka Ruotsin korkein oikeus on nyt purkanut.
(Päivitetty: )
Teksti: Kirsti Kajanne

Karun tapaamishuoneen kalteri-ikkunoista lankeaa kevättalven valju valo. Valvontakamera tuijottaa seinältä.

Parin minuutin kuluttua tuhti mies saapuu sisälle peittäen melkein koko oviaukon. Esa Teittinen tulee suoraan vankilan keittiöstä, missä hän on ollut leipomassa kääretorttuja.

Mies asettelee leivokset pöydälle ja tarjoaa kahvia muovisista kupeista.

”Tervetuloa Norrtäljeen kuninkaallisten valtakuntaan”, hän vitsailee ja on selvästi hyvillään voidessaan puhua suomea.

Teittinen puhuu vilkkaasti ja asettuu valokuvattavaksi sujuvasti kuin mannekiini. Hän on tottunut Ruotsin median vierailuihin.

Tämä oli jo toinen kerta, kun Esa Teittinen anoi tuomion purkua. Uusien todisteiden jälkeen Ruotsin valtakunnansyyttäjä puolsi tuomion purkua, jonka korkein oikeus hyväksyi maaliskuun lopussa. Nyt on enää epäselvää, joutuuko Teittinen uuteen oikeudenkäyntiin vai päästetäänkö hänet heti vapaalle jalalle Norrtäljen vankilasta. Itse hän on toiveikas.

”Kohta koittaa vapaus.”

Kahdeksan vuotta vankeutta ja nyt edessä on uusi oikeudenkäynti – tai vapauttaminen. ”Totuuden ilmitulo on kestänyt kauan. Kohta koittaa vapaus,” Esa Teittinen sanoo toiveikkaana. © URBAN ANDERSSON / LK

Kohtalokas apteekkireissu

Teittinen on istunut Ruotsin eri vankiloissa kahdeksan vuoden ajan ystävänsä Torbjörnin murhasta, josta hän sai 15 vuoden tuomion.

”Tuomio oli kova isku, kun itse tiesi, että on syytön”, Teittinen sanoo.

Miehen versio on dramaattinen tuosta päivästä vuoden 2009 lopulla, jolloin 70-vuotias Torbjörn kuoli kotinsa ammeeseen Solnassa Tukholman lähellä.

Miehet olivat tavanneet aiemmin vankilassa, nyt Teittinen auttoi alkoholisoitunutta ystäväänsä käytännön asioissa.

”Minun kävi sääliksi Torbjörniä. Hänen omat tyttärensä eivät halunneet olla tekemisissä isänsä kanssa. Juoppoporukka oli hänen ainoa perheensä”, Teittinen sanoo.

Hän kertoo hommanneensa Torbjörnille siivoojan, filippiiniläisen Monan.

Tuona nimenomaisena päivänä Mona oli soittanut Teittiselle, ettei pääse sisään Torbjörnin asuntoon. Lähellä asuvalla Teittisellä oli avaimet, ja sisälle päästyään kaksikko löysi ripuloivan Torbjörnin puolipukeissaan makuuhuoneen sängystä.

Teittinen talutti miehen kylpyhuoneeseen, suihkutti ja ajoi tämän parran. Torbjörn halusi kylvyn. Kun amme täyttyi vedestä, Teittinen meni keittiöön hakemaan ripulilääkkeitä. Niitä ei kuitenkaan löytynyt, ja hän päätti käydä apteekissa.

Puolivälissä matkaa Mona soitti ja sanoi, ettei Torbjörn enää hengitä.

Testamenttiyllätys toi motiivin murhaan

Teittinen kertoo palanneensa kiireesti asuntoon.

”Näin miten Torbjörn lojui velttona ammeessa. Vesi ulottui suuhun asti. Ravistelin olkapäätä ja näin, että hän oli tajuton”, Teittinen muistelee.

Hän soitti hätänumeroon. Ambulanssi tuli, ja lääkäri totesi Torbjörnin kuolleen sydänkohtaukseen.

”Paikalle tullut poliisi kuulusteli meitä. Olin kylläkin huomannut apteekkireissun jälkeen, että ammeen viereen oli ilmestynyt 80 prosenttista votkaa sisältävä pullo, josta oli juotu noin desi. Ainut vaihtoehto oli, että Mona oli sen sinne vienyt.”

Seuraavana päivänä Torbjörnin tytär äiteineen kävivät asunnossa ja löysivät kirjekuoren, joka sisälsi testamentin. Poliisi avasi suljetun kuoren, ja kävi ilmi, että Torbjörn oli testamentannut puolet omaisuudestaan Teittiselle.

”En tiennyt koko asiasta mitään, mutta siitä tuli motiivi murhaan.”

Tutkintavankeus

Kului aikaa, eikä Teittinen tiennyt, että poliisi kuunteli hänen ja Monan välisiä puhelinkeskusteluja.

Kaksikko joutui tutkintavankeuteen yli kuukaudeksi, kunnes heidät vapautettiin, koska ei tiedetty vainajan kuolinsyytä. Rikospaikalla ei myöskään ollut tehty teknistä tutkintaa. Poliisi ei voinut todistaa, että Teittinen olisi tiennyt testamentista.

Pian tuli uusi väliaikainen syyttäjä, ja poliisi kiinnostui jutusta uudelleen. Teittisen mukaan Mona vaihtoi nyt kertomustaan pelätessään maasta karkoitusta ja väitti, että Teittinen oli tunnustanut hänelle hukuttaneensa miehen.

Teittinen haettiin jälleen tutkintavankeuteen kesän 2010 alussa. Sitten oli käräjäoikeuden vuoro.

”Se ei ollut reilua peliä. Syyttäjä ohjaili Monan vastauksia eikä asianajajani pyynnöstäni huolimatta ristikuulustellut häntä.”

Hovioikeudessa Mona ei ollut henkilökohtaisesti läsnä vaan todisti videolla.

”Eihän siltä videolta voinut kysyä mitään ja näyttää toteen, että nainen valehteli”, Teittinen sanoo.

Hovioikeus tuomitsi äänestyspäätöksellä Teittisen 15 vuodeksi vankilaan. Oikeuden puheenjohtaja ja toinen tuomari olisivat halunneet päästää hänet vapaaksi, mutta kolme muuta jäsentä vastustivat vapautusta.

”Esan rikollinen tausta ja se, että hän on suomalainen, vaikuttivat hänen tuomitsemiseensa. Tavallista ruotsalaista ei olisi pistetty telkien taakse näin heikoin perustein”, asianajaja Marko Tuhkanen vakuuttaa. © KIRSTI KAJANNE

Suomi-kortti

Teittinen vaihtoi asianajajaa. Kun Haaparannalla toimiva Marko Tuhkanen tarttui asiaan, alkoi tapahtua.

”On ihan varmaa, että Esan tausta ja se, että hän on suomalainen, vaikuttivat päätökseen. On ihan päivänselvää, että tavallista ruotsalaista ei olisi tuomittu noin heikoin todistein”, Tuhkanen kertoo Tukholman käynnillään.

”Mitään rikospaikan tutkimusta ei ollut tehty. Silloin olisi voitu todistaa, että kylpyhuone oli kuiva. Täten olisi ollut mahdotonta todistaa, että kyseessä oli hukuttaminen”, Tuhkanen toteaa.

”Hovioikeuden silloinen toiminta oli aivan arvailupeliä. Päätodistajalla Monalla oli hyvä syy valehdella, koska hän itse oli ollut syytettynä murhasta. Hölmöläiset istuivat silloin päättämässä siellä. Eihän kuolinsyy ollut edes selvä”, Tuhkanen ihmettelee ja sanoo toivovansa, ettei tällaisia tuomioita löydy lisää.

”En halua elää sellaisessa maassa, missä niin heppoisilla todisteilla voi tuomita murhasta. Näin ei saa kohdella ihmistä oikeusvaltiossa.”

Musta pulmunen

Esa Teittinen ei ole taustaltaan mikään puhdas pulmunen. Tämä oli painava seikka, joka vaikutti hänen tuomitsemiseensa.

Vuonna 1996 Teittinen sai tuomion taposta. Hän oli ollut vierailemassa vanhempiensa luona Pieksämäellä, kun yöllä kolme miestä tunkeutui vanhempien kotiin. Teittinen ampui laillisella aseellaan yhden heistä kuoliaaksi ja pahoinpiteli toisen.

Myöhemmin Jyväskylästä tuli pahoinpitelytuomio.

Teittinen kaveerasi myös Matti Nykäsen kanssa. Riita syntyi mitaleista, jotka Teittinen väitti ostaneensa. Juttu meni käräjille, ja Teittinen hävisi jutun. Oikeus päätti, että mitalit olivat paljon arvokkaampia kuin Teittisen maksama hinta, Marko Tuhkanen kertoo.

Ruotsiin autopeltisepän koulutuksen saanut Teittinen muutti parikymppisenä 40 vuotta sitten. Hän teki töitä metallitehtaalla ja Skanian autokorjaamon maalarina, toimi ravintoloiden portsarina, perusti suositun kesäravintolan, osti polttopuita Virosta ja myi niitä Ruotsin huoltoasemille. Värikkäiden töiden välissä hän ehti istua vankiloissa ja purjehtia maailman valtamerillä parikin vuotta.

Teittinen kaataa lisää kahvia. Hänen leipomansa kääretorttu on yllättävän makeaa.

”Kun pääsen täältä, veri vetäisi merille uudestaan. Voisin purjehtia talvisin ja asua kesät Ruotsissa ja Suomessa”, Teittinen unelmoi Norrtäljen vankilan tapaamishuoneessa.

Kuiva kylpyhuone

Teittisen asianajaja Marko Tuhkanen teki kaksi vuotta töitä hankkiakseen tuomionpurkuanomukseen uusia todisteita. Tuhkanen muun muassa testasi vaimollaan ja työntekijöillään, voiko ihmisen pään työntää veteen ja hukuttaa tämän pieneen ammeeseen, niin kuin oikeus oli aikoinaan päätellyt.

”Huomasin, että siinä tapauksessa pitää murtaa selkäranka”, Tuhkanen selittää.

Korkeimman oikeuden tuomionpurkulausunnossa käänteentekevä uusi todiste oli Torbjörnin asunnossa tehty uusi rekonstruktio.

Tuhkanen oli vuokrannut saman asunnon päiväksi. Paikalla oli lääkäri ja stunttimies, jota yritettiin hukuttaa. Tapahtumat videoitiin, ja Ruotsin TV4 oli paikalla raportoimassa.

”Tärkein huomio oli, että kun ambulanssi oli tullut rikospaikalle yhdeksän vuotta sitten, kylpyhuone oli ollut kuiva. Nyt kun testasimme tapahtuman uudelleen, kylpyhuoneen lattia ja seinät olivat täysin märät”, Tuhkanen sanoo.

Myös merkittävä osa poliisin taltioimista Teittisen ja Monan välisistä puhelinkeskusteluista oli hävinnyt kokonaan. Tuhkanen oli myös kammannut Monaa koskevat esitutkintapöytäkirjat tarkkaan läpi ja pystyi anomuksessaan osittamaan niihin liittyviä epäloogisuuksia.

Korvauksia ja asunto

Vaikka Ruotsin korkein oikeus hyväksyikin tuomion purun, valtakunnansyyttäjä päättää lopullisesti, vapautuuko Teittinen heti vai onko tulossa uusi oikeudenkäynti.

Asianajaja Marko Tuhkanen on luottavainen, että Teittinen kävelee ennen pitkää ulos vankilasta vapaana miehenä ja saa myös korvauksia vankeusajaltaan.

”Arvioin, että kun Esa pääsee vapaaksi, hän saa valtiolta ainakin 1,5 miljoonan euron korvauksen. Kun hänet tuomittiin murhasta, hän ei myöskään saanut Torbjörnin perintöä. Tämän suuri omistusasunto Solnassa on yksistään tosi arvokas”, Tuhkanen selittää.

Tuhkasella on myös vireillä oikeusprosessi hoitaa Teittiselle asunto Solnasta, missä hän ennen tuomiota asui. Sosiaalitoimisto on ehdottanut Teittiselle yömajaa.

”On sikamaista sulkea ihminen kahdeksaksi vuodeksi telkien taakse syyttömänä ja sitten heittää ulos kadulle ilman asuntoa ja rahaa”, Marko Tuhkanen pauhaa ja sanoo vaikka itse majoittavansa Esan.

Esa Teittinen Norrtäljen vankilassa.

Norrtäljen vankilassa on jengejä ja valtataistelua. Esa Teittinen ei halua kaveerata kenekään kanssa vaan pitää hajurakoa ja elää omaa elämäänsä. © KIRSTI KAJANNE

Sisumies

Teittinen keräilee kääretortun rippeitä muovipurkkiin ja kertoo, että ilmapiiri Ruotsin vankiloissa on paljon kovempi kuin Suomessa.

”Täällä jengit jylläävät ja valtataistelu on tiukkaa. Osa pyörittää huumekauppaa, jotkut kiristävät muita vankeja. Olen oppinut olemaan neutraali. Ei saa joutua liian hyviin väleihin kenenkään kanssa. Ei saa antaa vähänkään periksi, koska muut vangit hakevat rajoja koko ajan. Pidän hajurakoa muihin ja elän omaa elämää.”

Teittinen sanoo selviävänsä suomalaisella sisulla.

”Me suomalaiset emme käännä takkia niin helposti. Se on periksiantamattomuutta. Sisu on antanut minulle näinä vankilavuosina voimaa ja uskoa siihen, että totuus tulee ennemmin tai myöhemmin esille”, Teittinen vakuuttaa.

Samalla vanginvartija marssii huoneeseen.

Monan ja Torbjörnin nimet on muutettu.

10.4.2018 asia eteni niin, että syyttäjä Ida Arnell antoi hovioikeudessa lausunnon, jonka mukaan Teittisen asiassa aloitetaan esitutkinta uudelleen.

Tähän tarvitaan aikaa kuukausi.

Sen jälkeen syyttäjä ilmoittaa, pääseekö Teittinen heti vapaaksi vai aloitetaanko uusi oikeudenkäynti.

Purettuja tuomioita

Kaj Linna

Tuomionpurku on Ruotsissa harvinaista. Vuoden sisällä kaksi suomalaista on saanut vastaavan päätöksen, Esa Teittinen ja Kaj Linna (kuvassa) viime vuoden keväänä.

Linna ehti istua elinkautista 13 vuotta murhasta, kunnes sai tuomionpurun ja voitti hovioikeudessa uuden oikeuskäynnin. Linna sai 1,8 miljoonan euron vahingonkorvauksen.

Vastikään Ruotsin syyttäjänvirasto vapautti 20 vuoden jälkeen epäilyksistä veljekset, joita syytettiin Kevin Hjalmanssonin surmasta. Syyttäjän ainoa todiste oli ollut pikkupoikien tunnustus, joka nyt todettiin pätemättömäksi.

X