Oliko jouluevankeliumi ja kolme virttä liikaa koulun joulujuhlassa? ”Juhlan pitäisi sopia kaikille”

Jaa artikkeliTilaa Seura
jouluseimi
Ripaus kristillisiä perinteitä, esimerkiksi Hoosiannan laulaminen, sopii hyvin koulun kaikille tarkoitettuun joulujuhlaan. © Karoliina Ek/OM-arkisto
Joitakin uskonnollisia elementtejä voi olla mukana.

Vantaalaisen alakoulun joulujuhlassa esitetään jouluevankeliumi ja veisataan virsiä. Ylös noustaan, kun Enkeli taivaan viimeinen säkeistö alkaa.

Koulussa on useita kirkkoon kuulumattomia sekä muita kuin evankelisluterilaista uskontoa edustavia oppilaita. Juhlan uskonnollisuus tulee heille ja heidän vanhemmilleen yllätyksenä.

”En todellakaan nipota suvivirrestä, mutta tämä juhla oli kummallinen. Uskonto oli niin suuressa osassa”, erään oppilaan äiti kertoo. Hänen lapsensa eivät kuulu kirkkoon.

Saako uskonto leimata kaikille tarkoitettua joulujuhlaa vielä vuonna 2015?

Ripaus uskontoa käy

Lukukauden päätöstilaisuuden pitäisi olla sellainen, johon kaikki voivat osallistua.

”Joitakin uskonnollisia elementtejä, kuten vaikka Hoosiannan laulaminen, voi olla mukana”, opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta kertoo.

Yksittäisten virsien laulamista voidaan pitää suomalaiseen kulttuurin kuuluvana juhlaperinteenä. Jos uskonnon osuus on suurempi, valtauskontoon kuulumattomat on otettava huomioon.

”On tärkeää, että huoltajia informoidaan riittävän ajoissa, jos joulujuhla on uskonnollinen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin ei ole pakko osallistua, jos se on omaatuntoa vastaan.”

Koulu päättää

Mikäli koulu järjestää uskonnollissävytteisen joulujuhlan, sen olisi syytä järjestää myös vaihtoehtoinen tilaisuus.

”Tällaisessa tapauksessa koulun tulee järjestää mielekästä ja samanarvoista ohjelmaa, eli ei pelkkää elokuvankatselua”, Iivonen sanoo.

Vantaalaiskoulussa korvaavaa juhlaa ei ollut tarjolla.. Vaihtoehtona ei voi myöskään pitää sitä, että oppilas jättäisi koulun joulujuhlan kokonaan välistä.

”Lukuvuoden päätöstilaisuus nähdään opetukseen ja koulunkäyntiin liittyvänä tapahtumana, jolloin siihen on osallistumisvelvoite.”

Uskonnollisen joulujuhlan sijaan monissa kouluissa on tapana järjestää kaikille yhteinen puurojuhla ja sen lisäksi vapaaehtoinen joulukirkko. Se, millä tavalla koulut hoitavat juhlansa, on viime kädessä koulujen päätettävissä.

”Koska nämä ovat harkinnanvaraisia asioita, koulujen käytännöt vaihtelevat ja variaatiot ovat suuria.”

Joulu ilman uskontoa?

Uskonnollisia elementtejä pidetään keskeisenä osana joulujuhlia, koska joulu on kristinuskossa Jeesuksen syntymäjuhla. Toisaalta keskitalven juhlaa on vietetty Suomessa jo ennen kristinuskoa.

”Suomen sanat joulu ja juhla ovat nuorempi ja vanhempi laina samasta muinaisskandinaavisesta kantasanasta. Sana on tarkoittanut juhlaa yleensä, ja sen on myös arveltu liittyvän läheisesti vuodenkiertoon”, arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo.

Joulu ei siis samalla tavalla viittaa Kristukseen kuten esimerkiksi englannin sana Christmas.

”Euroopassa kristillistä joulua alettiin viettää 300-luvulla, mutta täällä pohjoisessa oltiin jäljessä:  kristinusko alkoi asettua Suomen niemelle vasta 1100-luvulta lähtien.”

Jos joulua haluaisi viettää muinaissuomalaiseen, ei-uskonnolliseen tyyliin, millaisia elementtejä juhlassa voisi olla mukana?

”Enpä tiedä… Sahdin maistelu ei taitaisi sopia, mutta lintulyhteitä tai olkipukkeja voisi rakennella, ja syödä tukevasti.”

X