Olisiko minusta pomoksi? Naisen esimiesura katkeaa helposti keskijohtoon – Nyt tarvitaan päälliköitä, jotka tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tasa-arvo
Tasa-arvoon liittyvä lainsäädäntö on vienyt Suomessa naisjohtajuutta eteenpäin. © istockphoto
Kiinnostaisiko sinua nousta johtajaksi? Sen tieltä on raivattu kulttuurisia esteitä, mutta omat pelot voivat olla suotta jarruna. Näin hälvennät niitä.

Naisia on johtajina tänä päivänä enemmän kuin 20 vuotta sitten. Heitä on keskijohdossa, naisvaltaisilla aloilla ja pienissä yrityksissä. Ylimmässä johdossa naisia on vielä vähän.

Muutos johtuu hyvästä koulutuksesta ja päivähoitojärjestelmän kehittymisestä. Tasa-arvoon liittyvä lainsäädäntö on vienyt asiaa eteenpäin, ja onhan naisjohtajuus ollut paljon esillä julkisuudessa.

Myös johtamistyyli on muuttunut.

”Jos olet nainen, joka haluaa oppia uutta, et pelkää muutoksia ja kykenet myös itse muuttumaan, olet johtaja-ainesta”, kauppatieteiden tohtori ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Marianne Ekonen sanoo.

Etsi hyviä roolimalleja

Kulttuuriset selitykset ovat olleet naisten etenemisen esteinä johtopaikoille. Miehillä on ajateltu olevan kunnianhimoa ja vallanhalua, perinteisiä johtajan ominaisuuksia. Naisia on saatettu pitää liian tunteellisina vaativiin, päätöksiä ja jämäkkyyttä vaativiin tehtäviin.

Sen seurauksena miehet ovat vallanneet johtajapaikat ja organisaatioihin on muodostunut miestapaisia käytäntöjä.

”Kun uusia johtajia rekrytoidaan, mieshakijat tuntuvat helposti sopivilta täyttämään vaatimukset. Jos nainen on valittu, hän on yrittänyt mukautua olemassa oleviin käytäntöihin”, Ekonen sanoo.

Kun naisia ei ole johtajina, muilta naisilta puuttuu roolimalli. Se on syventänyt kierrettä.

Löydä oma tapa johtaa

Maailma on muuttunut ja käsitykset sukupuolesta ja johtajuudesta sen mukana. Nyt tarvitaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulevia, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja omaavia päälliköitä.

Johtajalla ei ole välttämättä valmiita ratkaisuja ongelmiin. Hänen tehtävänsä on saada alaisistaan paras osaaminen esiin. Tämän päivän johtaja tukee alaisiaan.

Ekosen mukaan ei kannata pohtia liikaa omia ominaisuuksia; olenko sitä tai tätä, tarpeeksi kunnianhimoinen, sinnikäs, kestävä.

”Johtajuus ei ole tietynlaista, tarkkaan määriteltyä. Se syntyy niissä sosiaalisissa suhteissa, joissa työtä tehdään. Johtamistapoja on monenlaisia. Kukin rakentaa omanlaistaan johtamista.”

Työ opettaa tekijäänsä

Johtajaksi hakeutumisen esteenä saattaa olla sekin, että naiset pitävät usein riman turhan korkealle.

”Tällöin on vaikea nähdä omia kykyjään ja osaamistaan”, Ekonen muistuttaa.

Hänen mielestään johtajuutta harkitsevan naisen ei kannata etukäteen olettaa, mitä taitoja itseltä puuttuu tai missä tulee epäonnistumaan.

”Kun tarttuu tilaisuuteen, työ kyllä opettaa tekijäänsä.”

Osaksi on kyse sukupolvikysymyksestä. Nuoret tarttuvat haasteisiin. Heille maailma on tänä päivänä pienempi kuin vuosikymmeniä sitten heidän äideilleen.

Toisaalta julkisuudessa johtamisesta muodostunut kuva täydellisestä omistautumisesta työlle ei tutkimusten mukaan välttämättä kiinnosta nuoria.

”Pitäisi miettiä, onko kuva oikea. Jos on, tulisiko kuvaa johtajuudesta muuttaa houkuttelevampaan suuntaan.”

Joskus nuoret naiset kokevat, että heidän on osoitettava kaksin verroin pätevyyttään siinä, missä nuorta miesjohtajaa kiitellään rohkeudesta ja lahjakkuudesta.

”Prototyyppi johtajasta on ollut keski-ikäinen tai vanhempi mies. Valitettavasti asenteet muuttuvat hitaasti, mutta ne muuttuvat”, Ekonen vakuuttaa.

Hänen mukaansa kannattaa muistuttaa itselle, ettei kysymys ole minusta henkilönä, vaan kulttuurisista asenteista.

Onko minusta pomoksi?

istockphoto

Perheestä saa tukea

Monelle johtaja-asemassa olevalle puolison ymmärrys on tärkeää. Se mahdollistaa uran ja tukee sitä.

”Perhe on usein voimavara, jonka avulla pääsee irti työasioista. Vanhemmuus antaa myös työkaluja johtamiselle.”

Johtaja tai ei, nainen saattaa yhä joutua kantamaan isomman taakan kotitöistä ja lapsista kuin miesjohtaja. Se asettaa omat esteensä uralla etenemiselle.

Perheellisen onkin syytä keskustella tasapuolisesta työnjaosta kotona. Myös isovanhemmista tai muista ihmisistä koostuva verkosto on hyvä olla apuna. Palveluita voi myös ostaa.

Tilastokeskuksen mukaan miesjohtajilla on yhä edelleen naisjohtajia useammin puoliso ja perhe. Naisjohtajat puolestaan ovat usein eronneita tai lapsettomia.

Tukea verkostoista ja mentoreista

Ekosen mukaan naisten tulisi tarttua nykyistä hanakammin haasteellisiin tehtäviin.

”Korkeissa johtotehtävissä olevat naiset ovat tehneet näin uransa alusta asti.”

Tärkeintä on, ettei piilota omaa osaamistaan. Ekosen neuvo on: tuo esille omat saavutuksesi. Pidä näkyvillä myös oma osuutesi yhteistyöstä.

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on kasvanut kymmenessä vuodessa, mutta nousu on edelleen melko hidasta. Naisten ura katkeaa helposti keskijohtoon.

Jotta näin ei kävisi, kannattaa hakea tukea etenemiseen. Esimerkiksi hyvien suhteiden luominen monenlaisiin ihmisiin kantaa pitkälle.

”Tarkoitan aitoja luottamuksellisia suhteita.”

Ekonen kannustaa ottamaan myös mentoreita, sekä miehiä että naisia. Naisilta saa empatiaa siinä, mitä on olla naisena johtaja miesten keskellä. Miehiltä saa vinkkejä urakehitykseen.

”Ei kannata kuitenkaan ryhtyä supernaiseksi, joka tekee täydellisen suorituksen kaikilla elämän alueilla. Se vain uuvuttaa ennen pitkää.”

Elämää on työn ulkopuolellakin. Sekin auttaa jaksamaan työssä.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X