Olisiko Ryanairin pilotti voinut kieltäytyä lentämästä Minskiin? ”Jos hävittäjä tulee siivelle, sitä ei noin vain sivuuteta”
Valko-Venäjä pakotti Ryanairin matkustajakoneen tekemään hätälaskun Minskiin, vaikka kone oli jo lähellä määränpäätään Vilnaa. Kokeneen suomalaispilotin mukaan lentäjillä ei tällaisessa tilanteessa ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin totella – varsinkin kun käskyä tehostetaan siivelle tulleen hävittäjän avulla.
Matkustajakoneessa kapteeni tekee reittipäätökset, mutta jonkun valtion ilmatilassa ollessa sen valtion käskyjä pitää totella.
Mitä matkustajia täynnä olevan, reittilennolla olevan siviilikoneen pilotti voi tehdä, kun vihamieliseksi ryhtyvä valtio pakottaa koneen alas? Tätä ilmailun ammattilaiset ovat pohtineet viikonlopusta alkaen.
Valko-Venäjän sotilas- ja siviili-ilmailuviranomaisten toiminta sunnuntaisessa konekaappauksessa oli poikkeuksellisen häikäilemätöntä. Valko-Venäjä pakotti Ateenasta Vilnaan matkalla olleen Ryanairin matkustajakoneen poikkeamaan reitiltään ja laskeutumaan Minskiin. Valtio tavoitteli lennolla matkustajana ollutta oppositiovaikuttajaa, toimittaja Raman Pratasevitšia ja pidätti tämän heti laskeutumisen jälkeen.
Lennonjohto perusteli hätälaskukäskyä keksityllä pommiuhalla ja tehosti määräystään lähettämällä ilmavoimien MiG-hävittäjän saattamaan matkustajakonetta.
Suomen lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtajan Lauri Soinin mielestä irlantilaisyhtiön lentäjillä ei tuossa tilanteessa ollut mahdollisuutta livahtaa pois Valko-Venäjän ilmatilasta, vaikka määränpäänä ollut Vilnan kenttä oli jo lähellä.
”Kapteeni tekee aina lopullisen päätöksen, mutta jos valtion hävittäjä tulee siivelle ja ohjeistaa laskeutumaan – tai ylipäätään valtio kertoo pommiuhasta, sitä ei noin vain sivuuteta,” Lauri Soini kertoo Seuralle.
Hän luonnehtii tällaista ilmailuliikenteen luottamuksen rikkomista ”todella pahaksi asiaksi”.
Pilotti noudattaa lentoyhtiön ohjeita – ja niitä tietoja joita hänelle annetaan
Matkustajakoneen miehistön on voitava luottaa siihen, että kunkin maan lennonjohto ja ilmailuviranomaiset puhuvat heille totta.
”Kapteeni ratkaisee tilanteen tiedoilla, jotka hänelle on annettu, perustuen lentoyhtiön ohjeisiin. Nämä ohjeet vaihtelevat ja ovat salaisia. Vaakakupissa painaa uhan todellisuusaste”, Lauri Soini sanoo.
Jos valtio ilmoittaa pommiuhasta lentokoneessa, kyse on eri asiasta kuin vaikka päihtyneen matkustajan pilapuheista. Pilotti ei voi omin päin ryhtyä tulkitsemaan, puhuuko lennonjohto palturia.
Ja vaikka tilanne kuulostaisikin epäuskottavalta, hävittäjäkoneen tullessa siivelle yksikään lentoyhtiö ei salli että pilotti alkaisi leikkiä sankaria. Karkuunlähtö vaarantaisi matkustajien turvallisuuden, koska ikinä ei tiedetä millaiset voimankäyttöohjeet sotilaskoneen lentäjälle on annettu matkustajakoneen pysäyttämisestä.
Valko-Venäjä lähetti hävittäjänsä valvomaan, että Ryanairin matkustajakone saatiin Minskiin.
Joka tapauksessa hävittäjäsaattue ja pommiuhka saavat kokeneenkin ammattilaisen pulssin nousemaan.
”Lentäjät on koulutettu pärjäämään teknisten vikojen kanssa. Lentäjä osaa toimia, jos jokin osa hajoaa ja kone pitää saada turvallisesti maahan. Pommiuhka on aivan eri maata. Se on aivan valtaisa stressitekijä, sillä lentäjällä ei ole keinoja hallita tilannetta, vaikka onkin koulutettu pitämään pää kylmänä,” Lauri Soini kertoo.
MH17-pudotus muutti käytäntöjä – entä nyt?
Suomalaislentäjille kerrataan Soinin mukaan vuosittain harjoituksissa erilaisia vaaratilanteita ja uusia uhkia.
Kun vuonna 2014 Itä-Ukrainan kapinalliset pudottivat ohjuksella malesialaisen MH17-lennon matkustajakoneen, teko johti toimintatapojen muuttamiseen ja tiettyjen kriisialueiden ilmatilan välttämiseen.
”Oli luultu, että riittävän korkealla lentävä matkustajakone voisi ohittaa levottoman alueen turvallisesti.”
Lauri Soini arvelee, että turvallisuuskoulutus saattaa vastedes tihentyä, sitä mukaa kun uusia vaaranpaikkoja tulee.
Sitä ennen hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla, miten kansainvälinen yhteisö reagoi nyt Valko-Venäjän Ryanair-temppuun. Moni odottaa Euroopan maiden ilmailuviranomaisilta nopeita toimia lentoturvallisuuden varmistamiseen. Yksi helppo ratkaisu olisi olemassa.
”Jos maahan ei voida luottaa, sen ilmatila voidaan kiertää,” Soini sanoo.
Juttua muokattu 25.5. klo 19:49. Poistettu sana ”Krimillä”, koska MH17-lennon pudotuspaikka sijaitsee Donetskin alueella.
