Olli Rehnin ministerikalenteri kertoo: perhetuttu ryhtyi Guggenheimin tukimieheksi, ministeri junaili museohankkeelle lisäelämän
Yrityselämän vaikuttajien ei tarvitse lobata eduskunnassa, koska ministerienkin ovet avautuvat heille. Suurimmat herrat eivät vaivaudu ministereiden luokse – ministerit tulevat heidän luokseen. Se selviää Seuran haltuunsa saamista kalentereista.
Elinkeinoelämän vastuuministerinä Olli Rehn tapasi säännöllisesti bisnesmaailman eliittiä. Kiky-sopimusneuvottelut veivät elinkeinoministerin ay-pomojen pöytiin. Myös biotalousyrittäjät olivat tuttu näky Rehnin pakeilla. Ympäristöjärjestöille jäi ministerin ajasta vain roposia.
Helsingin Guggenheim -museohanke sai 26.8.2016 vaihteeksi hyviä uutisia. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ilmoittautui näyttävästi hankkeen tukijaksi.
”Pyrin osaltani edesauttamaan sitä, että valtiolta voisi löytyä niin sanottua vivuttavaa osarahoitusta Guggenheimiin”, Rehn kertoi Helsingin Sanomille.
Elinkeinoministeri ynnäili, että valtiolta voisi liietä yhdysvaltalaisen säätiön hallitseman museon rakentamiseen 40 miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Rakennuskulujen arvioitiin nousevan 130 miljoonaan. Museon tukijat toivoivat Helsingin kaupungin kuittaavan summasta 80–90 miljoonaa ja yksityisten sijoittajien loput.
Helsingin kaupunginhallitus oli tyrmännyt Guggenheimin jo toukokuussa 2012, mutta lobbaus hankkeen puolesta oli jatkunut aktiivisesti. Valtion tuki oli avainasemassa. Ilman sitä Helsinki tai sijoittajat eivät olisi edes harkinneet avaavansa lompakoitaan.
Kovaa talouskuria ajaneelle Juha Sipilän keskustalle Helsinkiin rakennettavan amerikkalainen taidemuseon tukeminen oli kaikkea muuta kuin kärkihanke. Hallituskumppani perussuomalaisille museohanke oli suoranainen vihollinen.
Silti Rehn halusi antaa Guggenheimille vielä yhden elämän.
Rehnin ministeriaikainen kalenteri antaa viitteitä siitä, miksi Rehn kiinnostui toisen ministeriön tontille kuuluneesta Guggenheim-hankkeesta.
Jääkapitalisti
Elinkeinoministerin kalenteri osoittaa, että museohanke on astunut hänen agendalleen 17.6.2015. Rehnin kalenteriin on sille päivälle kirjoitettu:
13–14 soita puheluita (2kpl)!
-Ari Lahti, Guggenheim
– Jyrki Peisa, metsähakkeen tuen notifikointi
Ari Lahti on pankkiiriliike Icecapitalin perustaja ja toimitusjohtaja. Savolaistaustainen investointipankkiiri ja hallitusammattilainen haalii mielellään sivuprojekteja. Useimmiten ne ovat liittyneet vanhan kotikaupungin, Kuopion, kehitykseen tai jalkapalloon.
Lahti on toiminut Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtajana ja Kuopion Palloseuran hallituksen puheenjohtajana. Kuopiossa varttunut jalkapallomies on myös KuPS:n pääomistaja.
Sen sijaan taidemaailma on Lahdelle vieras vyöhyke, kunnes hänet nimitettiin heinäkuussa 2014 perustetun Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajaksi.
Lobbaava Olli Rehn
Lobbauspalveluistaan tunnettu Miltton Networks -viestintätoimisto oli ajanut Gugggenheimin amerikkalaisomistajien museohanketta jo keväästä 2013.
Lahdelle Guggenheimin kutsu tuli yllätyksenä.
”Ihan aluksi ihmettelin, minkä takia minua tähän pyydettiin, koska en ole taidehörhö enkä taidefriikki. Olen varmaan enemmän kiinnostunut jalkapallosta ja urheilusta”, Lahti kertoi Talouselämä-lehdelle marraskuussa 2016. Samalla kun hän otti Guggenheimin lobbaamisen nimiinsä, aluksi taideprojektina ajettua museota ryhdyttiin perustelemaan elinkeinoelämää piristävänä hankkeena.
Rehnin lähestyminen on Lahdelle luontevaa – savolaistaustaiset ja jalkapalloa rakastavat miehet ovat vanhoja ystäviä.
”Rehn on perhetuttu”, Lahti kuvaili Talouselämälle huhtikuussa 2010.
HS on kuvaillut Lahtea Rehnin ”perintöprinssiksi” jalkapallokabineteissa.
”Rehn poimi hyvän ystävänsä viime keväänä liigan strategiatyöryhmään”, HS kirjoitti marraskuussa 1997.
Lahden Guggenheim-puhelun jälkeen Rehn aktivoitui asiassa.
12.11.2015 ministerin kalenteriin on kirjattu ”Guggenheim-tapaaminen” ja osallistujiksi kirjattu kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja sivistystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd).
24.11.2015 Rehnin kalenteriin on buukattu aamiaistapaaminen Ari Lahden kanssa. 21.1.2016 Rehnillä ja Grahn-Laasosella on ollut uusi Guggenheim-palaveri.
Julkisuudessa kulttuuriministeri Grahn-Laasonen antoi varovaisia Guggenheim-lausuntoja. Kesäkuussa 2015 hän korosti hankkeen olevan ensisijaisesti Helsingin kaupungin ja Guggenheim-säätiön välinen asia. Hän kertoi samalla, ettei hallitus ollut keskustellut museohankkeesta.
”Sen aika on sitten, jos on olemassa konkreettinen esitys valtion mahdollisesta roolista hankkeessa”, Grahn-Laasonen linjasi tiedotteessaan.
Elokuussa 2016 sellainen löytyi parahiksi budjettiriihen aattona. Esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö tukisi Guggenheimia 25 ja työ- ja elinkeinoministeriö 15 miljoonalla eurolla.
Vaikka Guggenheim kuului siis ensisijaisesti kulttuuriministerin tontille, valtion tukisuunnitelman toi julkisuuteen pienemmän potin maksajaa edustanut elinkeinoministeri.
Elinkeinoministeri ei kuitenkaan saanut Guggenheimista sulkaa hattuunsa. Timo Soinin perussuomalaiset torppasivat valtion rahoituksen ja veivät museohankkeelta Rehnin antaman lisäelämän.
Vuorineuvosto
Elinkeinoministerin tehtävänä on pitää huolta yritysten toimintaympäristöstä ja auttaa kotimaisia yrityksiä kasvamaan. Työkalupakista löytyy lainsäädäntövallan lisäksi yritystukia, joita kohdennetaan esimerkiksi innovaatioihin tai kansainvälistymiseen.
Elinkeinoministerin täytyy pysyä kartalla elinkeinoelämän kuulumisista. Yritysten kannattaa hakea tietoa ministerin mielenliikkeistä.
”Missä Björn Wahlroos lobbaa? Onko Jorma Ollila tavannut poliitikkoja vuoden aikana vain kolme kertaa, kuten aineisto sanoo?” Helsingin Sanomat pohti 13. lokakuuta 2017.
Nämä herrat eivät niinkään rampanneet eduskunnassa – kuten lehti huomasi – luona, sillä ministeriöidenkin ovet olivat auki.
Kiireisen ministerin ovi ei kuitenkaan koskaan aukea kaikille. Kasvokkaisten juttuhetkien jakaminen on korkean tason vallankäyttöä.
Rehnin pakeilla riittää arvovieraita. Esimerkiksi:
Hissiyhtiö Koneen entinen toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Matti Alahuhta: kuusi tapaamista.
Entinen Nokian pääjohtaja ja öljyjätti Shellin hallituksen ex-puheenjohtaja Jorma Ollila: neljä tapaamista.
Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan: neljä tapaamista.
Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki: kaksi tapaamista.
Puolentoista vuoden aikana tapaaminen järjestyy myös Kone Oy:n hallituksen puheenjohtajalle ja hissiyhtiön suuromistajalle Antti Herlinille, Fazerin konsernijohtajalle Christoph Vitzthumille ja Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baanille.
Lobbaritoimistoista Miltton pääsi useimmiten Rehnin pakeille. 7.10.2016 Miltton Networks -vaikuttaviestintäyksikön johtaja Eeva Kalli tapasi Rehnin Energiateollisuuden uuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän kanssa. © MARJO TYNKKYNEN/OTAVAMEDIA
Prinsessapölyä
Rehnin kalenteri saa Harry Harkimon näyttämään eräänlaiselta sisäänheittäjältä. Kokoomuskansanedustaja vierailee Rehnin pakeilla eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajan (ja tulevan Osuuspankin toimitusjohtajan) Timo Ritakallion ja hotelliyhtiö Kämp Groupin johtajan Mirkku Kullbergin kanssa.
Kalenterin mukaan Rehn viihtyy Kämpin Brasseriessa, jossa hänellä on oma vakiopöytä.
Suurin osa ministerien ajasta kuluu virkamiesten ja omien avustajien kanssa, mutta se tuskin yllättää ketään.
Joskus ministerin arjen katkaisee tuulahdus kaukomailta.
Rehn saa muikistella ottaessaan vastaan 28.9.2015 Bahrainin prinsessa Khalifan. Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston viennistä ja kansainvälisistä suhteista vastaavan ryhmäpäällikön Severi Keinälän läsnäolo antaa ainoan osviitan tapaamisen aihepiiristä.
Money talks…
Sipilän hallituksen kärkihankkeeksi kirjattu Biotalouden ja cleantech -yrittäjyyden edistäminen on jättänyt painavan jäljen elinkeinoministerin kalenteriin. Rehn on tuttu näky biojalostamoiden pihassa.
4.11.2015 Rehn palaveeraa Envor Groupin edustajien kanssa yrityksen Forssaan suunnittelemasta biojalostamista ja Ääneskoskelle puuhaamasta bioliuotustehtaasta. Mika Laineen omistama Envor on yksi Suomen suurimmista biokaasun tuottajista.
Cleantech-firman tuotantomenetelmissä vaikuttaa kuitenkin olevan toivomisen varaa. Helmikuussa 2015 Hämeen ELY-keskus teki poliisille tutkintapyynnön Envorin Forssan jätevedenpuhdistamolle johtamien vesien luparajaylityksistä. Pyyntöön kannustivat Ylen MOT-ohjelman väitteet, joiden mukaan yritys läjittää mädätteitä ja mäntypikiöljyä alueellaan ympäristöluvan vastaisesti.
Oma lukunsa Rehnin kalenterissa on ympäristömurhe numero yksi: Talvivaaran kaivos. Valtionyhtiö Terrafamen hallinnoimaa kriisipesää koskevia palavereja on kaikkiaan neljätoista. Pakan päälle voitaneen lisätä kolme tapaamista Talvivaaran mainetta puunaavan kriisiviestintätoimisto Tekirin johtajan Harri Saukkomaan kanssa.
Tapaamisen määrän lisäksi jotain niiden luonteesta kertoo niiden laatu. Kari Jordan pääsee elinkeinoministerin pakeille useimmiten osana metsäalan johtajien delegaatioita. Sen sijaan Jorma Ollilalle liikenee myös kahdenkeskisiä lounashetkiä.
Itsenäisyyspäivänä Rehn kunnioittaa läsnäolollaan Antti ja Tiina Herlinin Helsingin keskustassa järjestämiä Linnan juhlien jatkoja.
Suurimmat huomionosoitukset saa kuitenkin kukas muu kuin Björn Wahlroos.
Kun Rehn ja Wahlroos tapaavat kaksi kertaa lounaan merkeissä, Sampon ja Nordean hallituksen puheenjohtajan ei tarvitse jakaa ministerin huomiota kenenkään kanssa – ei edes mennä ministerin luo.
Molemmat lounastapaamiset on nimittäin kirjattu Fabianinkatu 27:ssä sijaitsevaan Sampon pääkonttoriin.
Kalenteri ei kerro, onko ministeri taittanut 500 metrin matkan kävellen vai auton kyydissä.
Ydinvaikuttaminen
Vaikka Rehnin ja Fennovoima-johtaja Hemmingin tapaamiset ovat jääneet kahteen kertaan, Fennovoima työllisti Rehniä kesällä 2015 toden teolla.
Hallitus hyväksyi joulukuussa 2014 periaatepäätöksen, jonka mukaan yhtiö saa rakentaa Pyhäjoelle Hanhikivi 1 -ydinvoimalan. Ehdoksi kuitenkin asetettiin, että ennen rakennusluvan jättämistä kesällä 2015, yhtiön kotimaisen omistusosuuden pitää olla vähintään 60 prosenttia.
34 prosentin osuus kuului venäläisen Rosatomin suomalaiselle tytäryhtiölle. Rosatomin oli myös määrä toimittaa Hanhikiven reaktori.
Rakennusluvan määräajan lähestyessä rima alkoi laskea. Kesäkuussa 2015 Fennovoima kertoi, että kotimaisuuskiintiöön kelpaa myös eurooppalainen omistus.
Pian uudeksi omistajaksi ilmoitettiin kroatialainen Migrit Solana. Minifirma paljastettiin pian venäläisten bulvaaniksi, ja kriisi oli valmis.
Jo 11.6.2015 Rehnin kalenteriin on merkitty tapaaminen valtion energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Esa Hyvärisen kanssa. Aiheeksi on kirjattu Fennovoiman ydinvoimahanke ja Fortumin mahdollinen osallistuminen siihen.
Elokuussa Fortum ja rakennuskonserni SRV ilmoittivat lähtevänsä Fennovoiman osakkaiksi. Samalla teräsyhtiö Outokumpu kertoi lisänneensä omistusosuuttaan.
Fortum oli spekuloinut aiemminkin Fennovoiman osakkuudella, mutta sen edellytykseksi oli asetettu myönteinen päätös yhtiön Venäjältä hamuamasta TGC1-vesivoimalasta.
Nyt siitä ei ollut tietoakaan, mutta Fortum lähti pelastamaan Hanhikivi-hanketta. Yhtiön 6,6 prosentin osuus nosti kotimaisuuskiintiön yli vaaditun rajan.
”Nämä kolme yhtiötä tekivät täysin itsenäisesti omat ratkaisunsa”, Rehn vakuutteli HS:lle 5.8.2015.
Ennen kauppojen julkistamista Rehn piti tiiviisti yhteyttä myös venäläisiin.
8.7. ja 13.7. ministerin kalenteriin on kirjattu tapaamiset Venäjän suurlähettiläs Alexander Rumyantsevin ja ministerineuvos Sergey Belyaevin kanssa. 23.7.–24.7. Rehn vieraili Moskovassa ja tapasi muun muassa varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin.
3.8. kalenteriin on kirjattu: Rosatomin [johtaja Kirill] Komarovin tapaaminen, mukana [Rosatomin kansainvälisten toimintojen johtaja] Anastasiya Zoteeva, Irina Prohorova.
Jälkimmäinen on toiminut vaikuttajaviestintään erikoistuneen viestintätoimisto Eurofactsin Venäjä-organisaation vanhempana asiantuntijana. Eurofacts tunnetaan parhaiten hallituksensa puheenjohtajasta, lobbarikonkari Anders Blomista.
Kuinka ollakaan, Rehn onkin kalenterinsa mukaan 14.7. lounastanut ennen Venäjän matkaansa veteraanivaikuttaja Blomin kanssa kantapaikassaan Kämp Brasseriessa.
Tapaamisen aihetta ei ole kirjattu ylös.
Olli Rehn kommentoi
Olli Rehn kommentoi jutussa mainittuja tapaamisia sähköpostilla:
”(- – -) useissa tapaamisissa käsiteltiin energia- ja ilmastostrategian valmistelua ja siinä erityisesti uusiutuvan energian tuotannon vauhdittamista ja päästöttömien energialähteiden asemaa Suomen energiaratkaisuissa, ml. ydinvoima. (- – -) Jorma Ollila puolestaan suostui tuolloin pyynnöstäni pohjoismaisen energiayhteistyön ja sähkömarkkinoiden kehittämisen selvityshenkilöksi Pohjoismaiden ministerineuvostolle. (- – -) Ei ole salaisuus, että Guggenheimia kannatin Suomen ja Helsingin matkailun ja yritystoiminnan edistämiseksi ja ohjeistin johtamani ministeriön toimimaan asian edistämisessä aktiivisesti Helsingin kaupungin johdon kanssa. Siihen ei tarvittu Ari Lahtea.”
Lobbaritoimistoista Miltton pääsi useimmiten Rehnin pakeille. 7.10.2016 Miltton Networks -vaikuttaviestintäyksikön johtaja Eeva Kalli tapasi Rehnin Energiateollisuuden uuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän kanssa. Antti Rinne aloitti valtiovarainministerinä pikaisesti valmistautumisen vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Demaripomo oli tuttu näky pikkukaupunkien toreilla jo kuukausia ennen vaaleja.
Lue myös:
Tausta
-
Seuran valtioneuvoston kansliasta hankkimat entisten ministereiden kalenteritiedot valottavat korkeamman tason vaikuttamista. Kalentereista tulee julkisia ministeripestin päätyttyä. Luovutetuista tiedoista on poistettu autonkuljettajien ja turvamiesten kaltaisia virkailijoiden nimiä ja ministerien puoluemenoja (tosin hieman sattumanvaraiselta vaikuttavalla logiikalla). Tapaamisten aiheet on välillä kirjattu kalenteriin välillä ei.
-
Olli Rehnin (kesk) virkakalenteritiedot ovat ajalta 29.5.2015–29.12.2016 ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) 6.6.2014–29.5.2015. Molempien salkut ovat raskasta sarjaa ja linkittyvät tiiviisti elinkeinoelämän intresseihin.
-
Sosiaali-ja terveysministeri Laura Rädyn kalenteritiedoista kertova juttu ilmestyi Seuran numerossa 41.