Oluen takia Ylestä potkittu toimittaja Kimmo Wilska tuomitsee Riikka Moilasen ihmisroskapuheet: ”Sananvapauteen kuuluu myös vastuu seurauksista”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kimmo Wilska
© Kuvaruutukaappaus / YouTube
Kimmo Wilska kannattaa sananvapautta mutta varoittaa liian herkkänahkaisesta keskustelukulttuurista. "Jussi Halla-ahoa vastaan käyty rikosprosessi viime kädessä johti hänen valintaansa eduskuntaan."

Pihlajalinna Oulun toimitusjohtaja Riikka Moilanen sai potkut käytettyään syrjäytyneistä nimitystä ”ihmisroska”.  Pori Jazzin toimitusjohtajaksi nimetty Aki Ruotsala ja Espoo Unitedin general manager Aleksi Valavuori taas erotettiin sopimattomien homokommenttiensa vuoksi.

Toimittaja Kimmo Wilska otti 13.10.2010 huikan olutpullosta lukiessaan Ylen TV1:n englanninkielisessä uutislähetyksessä sähkettä Uudenmaan alkoholitarkastuksista. Potkut tulivat vielä saman työpäivän aikana.

Seura kysyi vapaana radiotoimittajana ja käännöstöillä itsensä työllistävältä Wilskalta, mitä hän ajattelee viime aikojen pikapotkuista, joita ihmisille on jaeltu heidän julkisten puheidensa perusteella.

”Tavallaan ymmärrän potkut tästä ihmisroskajutusta. Suomessa ei nykypäivänä tällaista voi sanoa ihan ilman seurauksia,” Kimmo Wilska vastaa.

”Aki Ruotsalan tapauksesta täytyy sanoa, että olen vastaan kaikkea rasismia ja homofobiaa. Sananvapautta käyttävän täytyy valmistautua siihen, että ihmiset reagoivat. Varsinkin Pori Jazz on tapahtuma, johon ihmiset saattavat lyödä leiman tällaisen ihmisen takia. Ei sellainen ole hyväksi imagolle.”

Televisiolähetyksessä hassuttelu oli liikaa

Omia potkujaan vuonna 2010 Wilska ei edelleenkään ymmärrä. Wilska oli aikaisemmin esiintynyt lähetyksessä tonttulakki päässään, mutta tätä työnantaja katsoi vielä läpi sormien. Kaljapullo oli viimeinen niitti.

”Oli ne potkut ikävä juttu, mutta siitä seurasi jotain hyvääkin. Pääsin tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä. Samalla viikolla minut kutsuttiin standup-komediailtaan esiintymään.”

Kimmo Wilskalle avattiin potkujen jälkeen tukisivusto Facebookiin ja kaljavideo levisi YouTubessa – jossa se kummittelee tänäkin päivänä.

Tapauksesta räätälöitiin jopa Hitler-video, eli uudelleen tekstitetty versio saksalaisen Perikato-elokuvan bunkkerikohtauksesta, jossa viimeisiään vetelevä viiksekäs valtakunnankansleri kuulee Kimmo Wilskan potkuista.

”Potkujen seuraukset ovat olleet jollakin tavalla rikastuttavia, mutta mieluummin olisin jättänyt sen kokematta. Tekemääni en kuitenkaan hirveästi kadu”, Wilska toteaa.

Pian 62 vuotta täyttävän toimittaja-kääntäjän elämään kuuluu tällä hetkellä hyvää. Töiden ohessa Kimmo Wilska hoitaa ensimmäistä lastenlastaan ja tekee vapaa-aikanaan standup-keikkoja.

Tonttulakki uutislähetyksessä oli ok, mutta kaljapullo meni yli rajan. © Kuvaruutukaappaus / Yle elävä arkisto

Sananvapaus vastaan ammattiloukkaantujat

Tämän hetken sananvapauskeskustelun Wilska kokee ristiriitaiseksi. Loukkaannutaanko näinä päivinä turhan pienistä asioista?

”Kyllä ja ei. Rasismin ja syrjinnän osalta ymmärrän, että ihmiset reagoivat negatiivisesti. Olen kuitenkin sananvapausfundamentalisti, joten en lähtisi lain pohjalta rankaisemaan mielipiteiden esittämisestä, vaikka nuo mielipiteet olisivat ristiriidassa vallitsevien arvojen kanssa”, Wilska sanoo.

Pitkääkö siis yhteiskunnassa suvaita rasistista kielenkäyttöä?

”Olen ollut tästä kavereideni kanssa napit vastakkain. Jos ihminen on rasisti, on mielestäni parempi, että hän tuo mielipiteensä avoimesti julkisuuteen, jotta niitä vastaan voidaan käydä tehokkaammin keskustelua. Rasismiin pääsee käsiksi paremmin, sitä ei lakaista maton alle. Jos ongelma jää ihmisen sisälle, se vain kasvaa”, Wilska vastaa.

Ruotsin valtiopäivävaalien tulokseen, maahanmuuttokriittisten Ruotsidemokraattien menestykseen ja Perussuomalaisten jytkyyn Suomessa Wilska näkee syitä vallitsevassa keskustelukulttuurissa.

”Ruotsissa ja Suomessakin on luotu hyvin tiukat puitteet sille, miten on soveliasta puhua. Kun tulee joku, joka puhuu toisella tavalla kuin on totuttu, se vetoaa suurempaan ihmisjoukkoon. Sitten voi tulla tuollaisia vyöryjä. Tämä on tapahtunut Trumpin USA:ssa, Unkarissa ja Puolassa. Ihmiset puhuvat asioista, joita ei ole ennen uskallettu sanoa ääneen.”

Muistoja YYA-Suomesta

Lapsuutensa Yhdysvalloissa viettänyt Kimmo Wilska palasi Suomeen vuonna 1972. Hän vertaa tämän hetken keskustelukulttuuria ja soveliaisuuskäsityksiä YYA-sopimuksen ja suomettumisen ajan Suomeen, jossa Neuvostoliitosta ei mielellään saanut puhua kriittiseen sävyyn.

Kimmo Wilska

Kimmo Wilska. © Marja Laitinen-Wilska

”Sitä kesti, kunnes Neuvostoliitto hajosi. Ymmärrän, että ihmiset saattavat kokea asioiden olevan pielessä, mutta samaan aikaan on tabuja, joita ei saa edes nostaa esille. Ei YYA-sopimustakaan saanut kyseenalaistaa. Kyse ei ollut edes poliittisesta suuntauksesta vaan siitä, että ihmiset eivät saa ilmaista asioita, jotka ovat olleet ajatuksissa hyvin pitkään.”

Jonkinasteista törkypuhetta pitää avoimessa yhteiskunnassa Wilskan mukaan suvaita.

Samalla jokaisen tulee kantaa vastuu teoistaan. Sekä pahennusta herättävillä puheilla että niihin puuttumisella on seurauksensa.

”Vihreiden kanssa keskustellessani olen joskus kritisoinut rasististen mielipiteiden ilmaisemisen kriminalisointia. Tapaus Jussi Halla-aho on osoitus siitä, miten sananvapauteen puuttuminen voi kostautua. Halla-ahoa vastaan käyty rikosprosessi viime kädessä edesauttoi hänen valintaansa eduskuntaan”, Wilska perustelee.

Poliittiselta vakaumukseltaan Wilska on vihreä. Hän on puolueen jäsen ja oli ehdokkaana viimeistä edellisissä Helsingin kunnallisvaaleissa.

”Kun Vihreä liitto perustettiin, tuon ajan vaihtoehtoliikehdinnässä tuettiin Puolan solidaarisuusliikettä. Sen sijaan, että olisi argumentoitu tämän järjestön esille nostamia asioita, ihmiset paheksuivat sitä, miten kenenkään sallitaan puhua näin. Sellaiset puheet olivat YYA-hengen ja Neuvostoliiton vastaisia, eivätkä sopineet kuvioihin.”

Suomessa onkin Wilskan mukaan vallinnut jo pitkään paheksumiskulttuuri.

”Ihmisten tekemisistä ja sanomisista löydetään hyvin herkästi jotakin, jota on hauska paheksua,” Wilska kiteyttää.

X