Omaishoitaja Ritva Nordgren putoaa tukien ulkopuolelle poikansa kuoltua – Miksi vuosikymmenien arvokas työ ei oikeuta heti edes toimeentulotukeen?

Työttömäksi jäävä omaishoitaja voi saada viranomaisilta kiitokseksi hoitotyöstään viiden kuukauden odotusajan, ennen kuin työttömyystukea maksetaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Omaishoitaja Ritva Nordgren, 62, hoiti omaa vaikeasti vammaista Unski-poikaansa kotona lähes 27 vuotta.

Työttömäksi jäävä omaishoitaja voi saada viranomaisilta kiitokseksi hoitotyöstään viiden kuukauden odotusajan, ennen kuin työttömyystukea maksetaan.
(Päivitetty: )
Teksti: Hertta-Mari Kaukonen

Kemiönsaaren kunnassa asuva omaishoitaja Ritva Nordgren, 62, hoiti omaa vaikeasti vammaista Unski-poikaansa kotona lähes 27 vuotta. Unski oli täysin autettava, sillä hän ei oppinut koskaan esimerkiksi puhumaan ja kävelemään itse. Kun poika kuoli 25. syyskuuta, äidin suruajan aikaista järkytystä on lisännyt viranomaismenettely.

Viranomaiset ovat nimittäin ilmoittaneet vievänsä omaishoitajan arvokasta työtä tehneeltä äidiltä työttömyystuen viideksi kuukaudeksi.

”En saa mistään mitään. En edes toimeentulotukea, koska isäntä on töissä”, Ritva Nordgren sanoo.

Kelan perustelu työttömyystuen epäämiselle on erikoinen: omaishoitajana työskennellessään Ritva Nordgren oli ollut Kelan näkemyksen mukaan kokonaan työelämän ulkopuolella. Nyt Nordgren on ollut kolme viikkoa sairaslomalla, mutta pelkää, ettei saa sen jälkeen euroakaan mistään.

”Olen tehnyt töitä kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa, koska öitäkin valvoin. Sitten minulle sanotaan, että en saa mitään, koska en ole töitäkään tehnyt. En ole minkään arvoinen. Mulla on selkä ja olkapäät mennyt ja polvissa on kulumaa, jotka on kaikki tästä työstä tullut pojan nostelemisesta.”

Miten näin epäoikeudenmukainen menettely on edes mahdollista?

Omaishoitaja ei saa edes toimeentulotukea

Jos työtön ei kuulu työttömyyskassaan eli ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, työttömyysetuuden maksaa Kela – samalla Kela myös päättää työttömyystuen maksamisen perusteista.

”Meille riittää, että asiakas ilmoittaa, että omaishoito on loppunut”, te-toimiston palveluesimies Liisa Saarela sanoo.

Kelan mukaan se ei kuitenkaan riitä. Laki määrittelee pisimmillään noin yhdeksän vuoden tarkastelujakson, jonka ajalta selvitetään, täyttyykö työssäoloehto eli onko työtön oikeutettu peruspäivärahaan.

Työssäoloehtoa kerryttää palkkatyö, mutta ei omaishoito. Siten Nordgren ei ole oikeutettu peruspäivärahaan, koska hän on työskennellyt kodin ulkopuolella viimeksi yli 27 vuotta sitten.

Seuraavaksi Kela selvittää, onko työtön oikeutettu työmarkkinatukeen. Siihen ei ole oikeutettu, jos työttömällä ei ole ammatillista tutkintoa, mikä Nordgrenilta puuttuu. Tämän takia Nordgren putoaa viiden kuukauden työttömyystuen odotusajalle eli ei saa mistään mitään tukea viiteen kuukauteen. Nordgren on jo lähes eläkeikäinen.

”Odotusajan tarkoitus on ohjata ihminen hankkimaan tutkinto ennen kuin maksetaan työttömyysetuutta, mutta tietysti tällainen ohjausvaikutus toimii parhaiten nuoriin. Jos asiakas on kuusikymmentävuotias, niin odotusaika ei ehkä palvele tarkoitustaan. Mutta tässä ei ole mitään ikärajoja”, Kelan juristi Antti Ristimäki sanoo.

Ritva Nordgren ei pidä selitystä tuettomuudelleen hyväksyttävänä. Hän sai noin 720 euroa omaishoitajan palkkiota, mutta tätä ei nyt pidetä työnä.

”Niin monta kertaa kunnalta on kehuttu, kuinka arvokasta työtä teet. Olen säästänyt todella paljon kunnan rahoja, kun Unskia ei ole laitettu tuhansia maksavaan laitoshoitoon. Ittelleni en ole säästänyt ollenkaan. Jos olisin noin paljon töitä tehnyt missä tahansa muualla, minähän olisin nyt rikas.”

Onko Kelan menettely siis oikeudenmukaista?

”Tämä on kysymys, johon en toimeenpanevan laitoksen edustajana voi oikein ottaa kantaa. Me toimeenpannaan lainsäädäntöä sellaisena kuin se on. Lakiin ei sisälly harkinnanvaraa”, Kelan Antti Ristimäki sanoo.

Onko omaishoito työtä vai ei?

Muillakin omaishoitajilla on vaikeuksia saada työttömyystukea. Kuopiolainen Virpi Sourunjärvi on hoitanut miehensä kanssa vuorotellen Enni-tytärtään 15 vuotta omaishoitajana.

Sourunjärvi hoiti koronakevään tytärtään omaishoidontuella ollessaan lomautettuna palkkatöistään, mutta kun Sourunjärvi ilmoittautui kesällä työttömäksi työnhakijaksi, te-toimisto määräsi hänelle kolmen kuukauden karenssin niin pitkäksi aikaa kuin omaishoitosopimus oli voimassa.

”Työvoimaviranomainen sallii minun olla osa-aikainen yrittäjä, osa-aikainen opiskelija ja osa-aikainen työntekijä. Nämä eivät poissulje työttömyysetuuttani. Kaikkia näitä siis olen. Kuitenkin jos laitan nimeni alle paperiin, että olen omaishoitaja, en ole oikeutettu työttömyysetuuteen”, Virpi Sourunjärvi ihmettelee.

Sourunjärven mukaan virkailijat perustelivat tilannetta näin: omaishoitajuus työllistää päätoimisesti, joten hän ei voi ottaa kokoaikatyötä vastaan – vaikka Sourunjärvellä oli koko ajan mahdollisuus hankkia itselleen sijainen miehestään.

”Olemme molemmat vanhemmat kotona ja hoidamme Enniä vuorotellen”, yrittäjänäkin työskentelevä Sourunjärvi sanoo.

Vaikka viranomaiset siis tulkitsevat Sourunjärven tapauksessa omaishoidon työllistävän suuresti – ja estävän siten päällekkäisen työttömyystuen saannin – poikansa menettäneen Nordgrenin tapauksessa omaishoitoa ei katsottu varsinaiseksi työksi ollenkaan.

Lue myös: Ville sai omaishoitajien vertaistukiryhmästä apua: ”Ensimmäistä kertaa kuulin, että myös omaishoitaja saa väsyä – Ja että kaikki tunteet ovat sallittuja”

X