Omaishoitajien oloja parannettava!

Jaa artikkeli

Eläkkeellä työskentely kiinnostaa lukijaamme. Eläkeläiset valmistautuvat lokakuun 2012 kuntavaaleihin.

Vivan lukija kysyy: Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja hyvin pienituloinen. Haluaisin tietää, millainen on eläkekertymäni työstä, jota teen lisätuloja saadakseni muutamia tunteja kuukaudessa. Palkkani on noin 400 euroa kuukaudessa. Olen nyt 58-vuotias, millaista eläkettä saan 65-vuotiaana?
Eläketurvakeskus vastaa: Näillä tiedoilla ei valitettavasti voi antaa kuin perusesimerkin eläkkeen karttumisesta. Eläkekarttuma lasketaan
aina koko kalenterivuoden aikana saaduista ansioista riippumatta työskentelyajan pituudesta. Eläkkeen karttumiseen ei vaikuta eläkkeen saajan ikä eikä se, onko työansiot ansaittu työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen rinnalla. Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen rinnalla saaduista työansioista. Jos eläkkeensaaja työskentelee koko vuoden 400 euron kuukausipalkalla, tulee vuosiansioksi 4 800 euroa. Tästä ansiosta eläkettä karttuu 72 euroa vuodessa, joka jaetaan 12:lla niin saadaan karttuneen kuukausieläkkeen määrä, joka tässä esimerkissä on 6 euroa. Jos työansioita on esimerkiksi 65-vuotiaaksi asti eli seitsemän kalenterivuoden ajalta, kertyy koko ajalta eläkettä 7 x 72 euroa/12 eli kuukausieläkkeeseen tulee lisäystä yhteensä 42 euroa. Tämä eläke ei tule automaattisesti maksuun, vaan sitä pitää erikseen hakea työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi, jos työnteko on silloin päättynyt. Jos sama työnteko jatkuu vielä vanhuuseläkkeen rinnalla, voi eläkkeen hakea maksuun, kun työnteko päättyy. Yksityiskohtaisempia tietoja varten kannattaa soittaa Eläketurvakeskuksen työeläkeneuvontaan p. 029 411 2801.

Mitä teemoja eläkeläiset ajavat kuntavaaleissa 28. lokakuuta?
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU vastaa: Järjestimme kuntavaalikyselyn, jossa kävi ilmi, että 44 prosenttia vastanneista pelkäsi lähipalvelujen heikkenevän kunnissamme tulevaisuudessa ja että sosiaali- ja terveyspalvelujen koettiin heikentyneen lähes 40 prosentissa jo toteutuneista kuntaliitoskunnista. Lisäksi yli puolessa kunnistamme omaishoidosta ja siihen liittyvistä oikeuksista on informoitu heikosti tai ei lainkaan. Jäsenyhdistyksille tehdyn kyselyn vastausten pohjalta kokosimme vaatimukset kunnille ikäihmisten elinolojen parantamiseksi:

  • Lähipalvelut on oltava aidosti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa ja ne on taattava kuntalaisille ikään ja asuinpaikkaan katsomatta.
  • Ikäihmisten osallisuus ja kuulluksi tuleminen on oltava perusoikeus.
  • Omaishoitajien asemaa on parannettava.
  • Palveluja on kehitettävä kuntalaisten hyvinvoinnin turvaksi.
  • Eläkeläistoimintaa tulee tukea.
  • Ikäihmisten aktivointiin on panostettava.

Miten omaishoitajien asiaa voi edistää kuntavaaleissa?
Toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela Omaishoitajat ja Läheiset -liitosta vastaa: Suomessa on noin 300 000 läheistään hoitavaa ihmistä, mutta moni heistä tekee raskasta hoitotyötä kotona yksin, uupumuksen rajamailla. Omaishoidossa on laitoshoitokuntoisia ihmisiä noin 60 000. Omaishoidon tuki vaihtelee kunnissa suuresti, siksi syksyn kunnallisvaalit ratkaisevat, miten omaishoitoa tuetaan lähivuosina kunnissa. Liittomme paikallisyhdistykset vaativat, että omaishoitajia on kohdeltava yhdenvertaisesti ja heidän jaksamistaan on tuettava. Omaishoitajien tulee päästä kunnan työterveyshuollon piiriin ja kuntaliitoksissa omaishoitajien tarvitsemat lähipalvelut on varmistettava. Omaishoitajien tulisi myös päästä mukaan suunnittelemaan oman kuntansa palveluja. Määrärahoja pitää kunnissa varata omaishoidon tarvetta vastaavasti. Omaishoitajien jaksamisesta on pidettävä huolta. Muuten on vaarana, että nykyinen on viimeinen sukupolvi, josta läheiset sitoutuvat omaishoitajiksi. Tänä päivänä omaishoitajat joutuvat liian lujille. Omaishoito painottuu ikäihmisiin. Tyypillisin omaishoitaja on itsekin jo ikääntyvä nainen, joka hoitaa läheistään useita vuosia.

Saatko hoitotukea?

  • Eläkkeensaajan hoitotuen tarkoitus on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä. Tarkoitus on tukea hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, kuntoutustaan ja hoitoaan. Tuki korvaa osin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia.
  • Eläkkeensaajan hoitotukea sai viime vuonna 230 000 henkilöä eli 15 prosenttia kaikista eläkeläisistä.
  • Hoitotukea maksetaan porrastettuna kolmeen ryhmään: perushoitotukea, korotettua tukea ja ylintä tukea.
  • Veteraanilisää maksetaan niille, jotka saavat Kelasta korotettua tai ylintä eläkkeensaajan hoitotukea sekä ylimääräistä rintamalisää.
  • Hermoston sairaudet ovat yleisin hoitotuen peruste vanhuuseläkettä saavilla. Työkyvyttömyyseläkeläiset saavat hoitotukea yleisimmin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
  • Eläkkeensaajan hoitotuki on keskeinen vammaisetuus, sillä sitä maksettiin 2011 yhteensä 421 miljoonaa euroa, ja tuki muodosti lähes 80 prosenttia kaikista vammaisetuusmenoista.

Julkaistu Vivassa 9/2012.

Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X