On liikaa nuoria, jotka eivät pärjää peruskoulun taidoilla – Mikä meni pieleen?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sanni Grahn-Laasonen
Miksi oppivelvollisuutta ei laajennettu toiselle asteelle, vaikka tutkijat suosittelivat sitä? Opetusministeri Sanni-Grahn Laasonen vastaa. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Kriitikot arvostelevat opetusministeriä siitä, että puheet ja teot ovat ristiriidassa eikä tutkijoita ole kuunneltu. Ministeri on jyrkästi eri mieltä.

Pelkän peruskoulun varassa olevat nuoret pärjäävät yleensä heikosti työmarkkinoilla.

Näin totesivat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo ja pääsihteeri Allan Seuri sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hanna Virtanen raportissaan, jonka he kirjoittivat Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin taustaksi.

”Itse raportin merkittävin koulutuspoliittinen suositus oli se, että oppivelvollisuus laajennettaisiin toiselle asteelle. 15-vuotiaan ei saa antaa valita itseään ulos. Siitä huolimatta hallitus ei ole edistänyt tätä asiaa”, kummastelee kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.).

Miksi ei, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen?

Ministeri on arviointineuvoston tutkijoiden ja Torstin kanssa samaa mieltä siitä, että peruskoulunsa päättävien joukossa on liikaa niitä, jotka eivät pärjää siihen mennessä hankkimillaan taidoilla.

”Tutkijat ylipäätään ovat kuitenkin erimielisiä siitä, onko oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle keinona vaikuttava. Tutkimusnäyttö osoittaa itse asiassa siihen suuntaan, että tärkeämpää olisi puuttua syrjäytymiseen varhaisemmin kuin nykyään tehdään. Koulutuspolitiikan tutkijoiden keskuudessa on paljon yksimielisyyttä siitä, että tärkeää olisi kehittää nimenomaan varhaisia vuosia ja varhaiskasvatusta.”

Grahn-Laasonen laajentaisi oppivelvollisuutta mieluummin alku- kuin loppupäästä.

”Esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi olisi omiaan ehkäisemään syrjäytymistä.”

Kenen puheissa on ristiriitaa?

Pilvi Torsti näkee ministerin puheissa ristiriitaa. Hänen mukaansa nykyhallitus ei ole edistänyt systemaattisesti kumpaakaan, ei koulutuspolun alkupäätä eikä sen loppupäätä: hallitus on tehnyt rajuja leikkauksia koulutukseen ja kasvatukseen ja esimerkiksi rajannut subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolipäiväiseksi työttömien lapsilta.

”Hallitus on siis leikannut juuri niiltä lapsilta, jotka varhaiskasvatuksesta eniten hyötyisivät. Tämä päätös oli valtava heikennys lasten tasa-arvossa”, Torsti sanoo.

Edellisen hallituksen vaatimattomat saavutukset

Ministeri puolustautuu sanomalla, että hallituskauden ensimmäisenä kahtena vuotena oli pakko säästää kaikesta, myös koulutuksesta.

Varhaiskasvatusmaksuja on toisaalta alennettu 80 miljoonalla eurolla. Sen seurauksena tuhannet lapset siirtyvät kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja keskituloinen kahden lapsen perhe säästää vuodessa yli 1200 euroa maksuissa.

Hallitus on myös käynnistänyt viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun. Siinä mukana olevat kunnat sitoutuvat tarjoamaan 20 viikkotuntia varhaiskasvatusta maksutta. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen varoja lisäämisellä saadaan 1000 uutta opettajaa.

Varhaiskasvatuksen suurin tasa-arvo-ongelma on hänen mukaansa se, että liian moni lapsi ei osallistu siihen lainkaan.

”Haluan muistuttaa, että Pilvi Torsti oli edellisen hallituksen valtiosihteeri. Opetussektorilla heidän saavutuksensa jäivät vaatimattomiksi. Reformit jäivät tekemättä ja asiantuntijoiden esitykset vesitettiin”, Grahn-Laasonen sanoo.

Pilvi Torsti: ”Tarvitaan koulutuksen, tieteen ja sivistyksen kunnianpalautus”

Nykyinen koulutuspolitiikka sivuuttaa Torstin mukaan tutkimuksen myös monessa muussa asiassa.

”Koulutuspolitiikka on Suomessa perinteisesti perustunut tutkimukseen – se on ollut meidän vahvuutemme. Nyt se on hapertunut. Tarvitaan koulutuksen, tieteen ja sivistyksen kunnianpalautus”, hän sanoo.

Torsti kritisoi sitä, että tällä hallituskaudella ei ole tehty koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman Kesun kaltaista, läpinäkyvää tavoitesuunnitelmaa. Aiemmilla hallituskausilla Kesu eli nelivuotinen, hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin perustunut nelivuotinen suunnitelma tehtiin. Se toimi hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmana ja sisälsi koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjat.

”Koska tällä hallituskaudella sellaista ei ole tehty, tutkijoilla ei ole mitään läpinäkyvää tapaa arvioida hallituksen ja ministerin linjaa. Linjaa ei siis ole aukikirjattu mihinkään”, Torsti sanoo.

Sanni Grahn-Laasonen: ”Kyllä tutkimustietoa hyödynnetään”

”Olen voimakkaasti eri mieltä siitä, että tutkimustietoa ei muka hyödynnettäisi päätöksenteossa”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Hänen mukaansa vuoropuhelu tutkijoiden kanssa on opetus- ja kulttuuriministeriössä jokapäiväistä ja päätöksentekoon kuuluvat laajat lausuntokierrokset ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.

”Kesun ongelma oli se, että tehtiin hienoja suunnitelmia mutta niitä ei pantu toimeen. Kesu jäi kuolleeksi kirjaimeksi ja pelkäksi strategiapaperiksi.”

Hän huomauttaa, että nykyhallituksen käytössä on omat tulevaisuussuunnitelmansa, kuten Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030.

”Nykypäivänä tarvitaan strategisempaa ajattelua”

Pilvi Torstin mukaan vision tavoitteet – koulutustason nosto ja tutkimuksen painottaminen – ovat oikeat. Ongelma on, että polut ja keinot niihin jätetään liian auki.

”Yli kymmenen vuoden päähän kurkottava korkeakouluvisio ei myöskään korvaa koko koulutuspolitiikkaa neljän vuoden väliajoin linjannutta Kesua. Ne ovat eri asioita. Meidän pitää kehittää toimiva Kesu tai vastaava pitkäjänteinen ja läpinäkyvä suunnittelumalli.”

Mikäli asia riippuu Grahn-Laasosesta, uutta Kesua ei ole tulossa.

”Kesu edustaa vanhan maailman ajattelua. Siinä eräänlaisena komiteatyönä laaditaan neljäksi vuodeksi suunnitelma toimista. Nykypäivänä tarvitaan strategisempaa ajattelua, jossa asetetaan ensin tavoitteet ja keinot mietitään sitten erikseen.”

X