Onko aika hyvästellä SDP:n ja kokoomuksen historiallinen aseveliakseli?
Lahden torilla kokoomusehdokas jakaa ohikulkijoille vessapaperia. Keskellä Tamperetta demarit julistavat tasa-arvoa. Kummassakin paikassa kehutaan aseveliakselia, jota myös sinipunaksi kutsutaan.
Lahdessa vaalitäkyinä on hyötytavaraakin – Tampereella taas Riku Kemppinen esittelee sosiaalidemokraattista julistetaidetta.
Tampereen valtaväylä Hämeenkatu hurisee läpi Keskustorin, kivennakkauksen päässä Tammerkosken sillasta. Koski pauhaa legendaarisen ravintola Tillikan huomassa.
Sosiaalidemokraattien kunnallisjärjestön virkaa tekevä kunnallissihteeri Riku Kemppinen tietää, että täällä ollaan työläisten Tampereella. Hän punoo demareiden vaalijuonta puolueen mökillä, joka on saanut naapurikseen vihreät ja SKP:n kommunistit.
”Tasa-arvo, solidaarisuus ja kaikista huolehtiminen”, sanoo Kemppinen. Ne ovat hänen ylimpiä arvojaan ja sellaisia, joiden takia hän on sosiaalidemokraatti.
Kemppinen ei ole vaaleissa ehdokkaana ainakaan vielä, mutta sen sijaan hän sanoo tekevänsä kaikkensa, että demarikandidaattien ehdokkuus on sujuvaa.
SKP:n Sauli Siidoroff (vas.) ei näe aseveliakselijutussa mitään hyvää. © Tommi Tuomi
Kaupunkilaispuolueet
Tampereella demarit ovat tehneet yhteistyötä porvarileirin ja työnantajien kokoomuksen kanssa. Paikallisella ja valtakunnan tasolla yhteistyö sai sotien jälkeen nimen aseveliakseli.
Toisin kuin kommunistit, länsimaalaisittain asennoitunut SDP pyrki yhteistyöllä kokoomuksen kanssa estämään kommunistien ja Neuvostoliiton kumouspyrkimyksiä Suomessa. Suomi tahdottiin pitää lännessä, ja siinä onnistuttiin.
Koko sodan jälkeisen ajan demarien ja kokoomuksen kannatus Tampereella on ollut tasavahvaa. Keskimäärin molemmat ovat koonneet valtuustoon parinkymmenen valtuutetun joukon – yhteensä yksinkertaisen enemmistön. Viime kuntavaaleissa kokoomuksen paikkaluku oli 17 ja SDP:n 16. Notkahduksen voi laskea uusien kaupunkilaistulokkaiden vihreiden ja perussuomalaisten syyksi. Vihreillä on nyt 10 ja perussuomalaisilla yhdeksän valtuustopaikkaa. Silti vanha akseli on pitänyt.
Toki maan nykyinen hallituskokoonpano, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistoministeristö on muuttanut vähän tilannetta. Mutta vain jossain määrin.
Tamperelaispariskunta kertoo äänestäneensä koko ikänsä demareita. © Tommi Tuomi
Ida Peltonen löytää luontevimmat yhteistyökumppanit vihreistä ja vasemmistoliitosta. © Tommi Tuomi
Soteen, syteen ja saveen
Nuorelle Kemppiselle aseveliakseli on häilyvää todellisuutta. Mutta hän lisää, että yhteistyö sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kesken sopii vieläkin hyvin, jos ja kun puolueilla on yhteneviä etuja ajettavanaan.
Kemppinen itse vannoo julkisen liikenteen ja pyöräilyn nimeen. Niinpä hänen puhettaan maankuulun autotunnelin masinoimisesta maan alle voi tulkita kritiikiksi Tampereen demareiden kokoomuslaisten yhteistyötä kohtaan.
Toinen yhteistyön muoto häntä kuitenkin miellyttää. Yhteisakseli oli nuijimassa päätöstä siitä, että Tampereesta tulee Suomeen toinen kaupunki, johon tällä vuosituhannella rakennetaan uutta raitiotietä.
Kuten Kemppinen sanoo, raitiovaunut helpottavat liikkumista myös Tampereella.
Sote kuitenkin hiertää miestä.
”Jos sote-uudistus menee läpi, seuraa lisää velanottoa, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Silloin asiakas ei päätä enää palveluiden tuottajasta, vaan päinvastoin, ja jonot ja hätä kasvavat. Tätä eivät sosiaalidemokraatit voi vaieten katsoa. Se voisi vaikuttaa myös kuntapoliittiseen yhteistyöhön”, Kemppinen sanoo.
Virstanpylväitä
SKP:n kommunistiehdokas Sauli Siidoroff on vaalimökillä saanut naapureiksi demarit. Hän on epäluuloinen.
”Sos.dem. on omistavan luokan tukipuolue. Ei aseveliakselipuheita ole mistään menneisyydestä tempaistu. Aina demarit ovat löytäneet yhteistyökumppaninsa kokoomuksen suunnalta”, hän manaa.
Demareiden ehdokas Ida Peltonen valmistuu Tampereen yliopistosta luokanopettajaksi. Hän on eri mieltä kuin Siidoroff.
”Minun sosiaalidemokraateilleni luontaisimmat yhteistyöpuolueet löytyvät vihreistä ja vasemmistoliitosta”, Peltonen sanoo.
”Sen sijaan kokoomus on Juha Sipilän oikeistohallituksessa mukana tekemässä muun muassa sote-ratkaisua, joka ei vastaa SDP:n arvopohjaa. Soteen liittyvä maakuntauudistus ei tiedä hyvää demareiden ja kokoomuksen yhteistyölle kuntasektorillakaan.”
Vapaaehtoinen vaalityöntekijä Margit Kalliokuusi kannattaa mieluusti kokoomuksen ja demarien lahtelaista liittoa. © Tommi Tuomi
Ruhjeita
Runsaan vuoden demareiden jäsenenä ollut Peltonen kuvailee itseään arvoiltaan vasemmistoliberaaliksi, mutta talouskysymyksissä oikeistolaisemmaksi.
Ratkaisevan tärkeäksi ruhjeeksi kokoomus-yhteistyölle hän nimeää myös hallituksen tekemät koulutusleikkaukset, joita kokoomus oli junailemassa.
Jos sosiaalidemokraatit nousevat kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, kokoomuksen sivistysleikkaukset eivät voi olla häiritsemättä Peltosen mielestä yhteistyötä paikallistasolla.
Sen sijaan kysymykseen aseveliakselista Peltonen vastaa, että aina on hyvä tehdä yhteistyötä. Samoin hän uskoo ainakin periaatteessa, että yhteistyökaavailut demareiden ja kokoomuksen kesken ovat aidosti auki tulevaisuudessa, vaikka menneet teot vaikuttavatkin myös tulevaan.
Kokemusta
Iäkäs pariskunta on kävellyt kotoaan Amurin kaupunginosasta Tampereen Keskustorille asti. Stockmannilta eläkkeellä oleva myyjätär ja hänen vielä kauemmin eläkkeellä ollut Finlaysonin tekstiililaitosmies tulivat tänne vaalimainoksia tutkailemaan.
”Niin kauan kuin on äänestetty, on äänestetty demareita. Hyvää on ollut sos.demin yhteistyö kokoomuksen kanssa ainakin Tampereella”, isäntä sanoo.
”Olemme asuneet täällä 1950-luvulta saakka. Emäntä lähti sitä ennen Etelä-Pohjanmaalta ja minä Pohjois-Pirkkalasta.”
Finlaysonin tekstiilitehdasta veteraaniduunari kehuu ehdottoman hyväksi työnantajaksi. Tehtaalla kului nelisenkymmentä vuotta, joista 36 vuotta kolmivuorotyössä.
”Kommunistien suuntaan emme ole tunteneet mitään vetoa koskaan. Helpompi on ollut Tamperetta ja Suomea rakentaa yhteistyössä kokoomuksen kanssa.”
Pariskunta muistuttaa vielä yhdestä asiasta. Juuri käsinkosketeltavuutensa takia kunnallisvaalit ovat vaaleista tärkeimmät.
”Vähän arveluttavat nuo osallistumisennusteet”, isäntä virkkaa demareiden ehdokasjulisteen luona.
”Katso nyt, hyviä ehdokkaita on vaikka kuinka paljon.”
Heikki Ulvilan kasvot iskostuvat lahtelaisäänestäjien mieleen bussien takaikkunatarroista. © Tommi Tuomi
Bussikuvia
Lahdessa nykyinen 102-jäseninen valtuusto on kokoontunut tänä keväänä Sibeliustalon Puusepän Salissa. Paikkakysymys on ollut pakon sanelema – Nastolan ja Lahden fuusion paisuttama valtuusto pienenee vaalien jälkeen normaaliin 59 jäsenen kokoonpanoon.
Kokoomuksen ehdokas Heikki Ulvila aikoo olla tuossa joukossa mukana. Sisäilma- ja kosteuskartoituksia tekevässä lahtelaisyrityksessä työskentelevä Ulvila kertoo Lahden torilla olevansa asuntosijoittaja – ”alle kymmenen vuokra-asuntoa.” Hänen henkilökohtaisia arvojaan ovat vapaus ja vastuu, niitä lähimpänä on kokoomus.
Niistä päästäänkin konkretiaan.
”Toimiva julkinen liikenne on usein avainasia asuntoa vuokrattaessa. En hyväksy bussien tolkuttoman pitkiä odotusaikoja. Arvostan myös tiivistä kaupunkirakentamista – ihan kuten vihreät”, hän tunnustaa.
Merkkinä urbaanista elämänasenteesta Lahden torin editse porhaltaa busseja Aleksanterinkadulla; melkein kaikissa niistä on Ulvilan kasvokuvin varustettuja vaalimainoksia.
Ulvila kertoo ostaneensa mainostilat kaikkiaan 43:sta julkisen liikenteen kaupunkibussista.
Hidastumista
Torilla on hiljaista. Olo on yllättynyt. Enin osa väestä koostuu puolueiden ehdokkaista vaalikojujensa kyljessä.
Ulvila sanoo, että luontaisimpia yhteistyöpuolueita kokoomukselle ovat keskusta, kristilliset ja perussuomalaiset. Sitten hän lisää:
”Ja demarit. Kerran olen heitä äänestänytkin, tosin sen takia, että vaimo oli SDP:n ehdokkaana.”
Ei Ulvilalla tosiaan tunnu sen suurempia demareita vastaan olevan. Demarit ja kokoomus ovat Lahden suurimpina puolueina tehneet kaupungissa yhteistyötä jo kauan.
Lahdessa kuten Tampereellakin puolueet ovat olleet vuosikymmeniä tasavahvoja. Nykyisessä valtuustossa molemmilla on 18 valtuutettua.
”Toinen maailmansota yhdisti suomalaiset, minkä jälkeen demareiden ja kokoomuksen aseveliakseli pelasti koko Suomen. Kuntatasolla yhteistyö on alkanut säröillä vasta nykyhallituksen aikana. Päätöksenteko on jotenkin hidastunut”, Ulvila sanoo.
Rulla kulkee kotiin vaikka käsilaukussa, Heikki Ulvila mainostaa. © Tommi Tuomi
Vessapaperia
Ulvila jakaa Lahden torilla vessapaperirullia. Ne menevät hyvin kaupaksi, niissä lukee: Kaiken ei tarvitse mennä päin p……ä. Se on ovela kiertoilmaisu.
”Wc-paperi on hyvä tuote. Kaikki tarvitsevat sitä, se myös kulkee täältä mukavasti kotiin asti. Vessapaperirulla mahtuu hyvin myös hienoon Louis Vuittonin käsilaukkuun”, Ulvila sanailee.
Kokoomusehdokkaan kotona ei käytetä Vuittonin laukkuja. Sitä vastoin Ulvilan talossa vallitsee sinipuna-tunnelma, kokoomuksen ja demareiden välinen yhteistyöakseli aidoimman aseveljeyden hengessä.
”Demareiden lisäksi minua ovat pyytäneet ehdokkaakseen myös kristilliset ja keskusta.”
Ulvila palaa äänensä antamiseen omalle vaimolle, siis demarille.
”Vaimo sanoo nyt, että hän vasta harkitsee äänensä antamista kokkari-miehelleen. Minä siihen, että on minulla sentään jo kolme varmaa äänestäjää: kaveri, sen kaveri ja minä itse”, Ulvila puolustautuu.
Toimiensa ohella Ulvila on myös Lahden nuorkauppakamarin varapuheenjohtaja. Siinäkin pestissä on hyväksyttävä erilaisia mielipiteitä.
”Kuten sanoin, on ajateltava suurempia kokonaisuuksia. Kuten aseveliakselia. Harvemmin yksipuoluejärjestelmät mitään erityisen hyviä ovat.”
Riitta Salminen (vas.) poikkeaa kahvittelemassa Tuija Hynnisen emännöimällä Lahden kokoomuksen vaalimökillä. © Tommi Tuomi
Rimmailua
Lahtelainen Postin ex-työntekijä Margit Kalliokuusi tekee kokoomuksen vaalityötä vapaaehtoisena viidettä kertaa. Hän ei ole ehdokas, mutta kertoo, että pyydetty kyllä on.
Isänmaallisuus, yrittämisen tukeminen, sivistysasioiden ajaminen ja vapauden kunnioitus ovat ominaisuuksia, jotka vetivät Kalliokuusta jo varhain kokoomuksen puoleen.
”Kokoomus ja demarit ovat tehneet Lahdessa paljon yhteistyötä. Suurten puolueiden yhteispeliä tarvitaan aina, isompia kahinoita ei ole ollut. Ehkä juuri demarit ovat se kokoomuksen paras yhteistyökumppani myös Lahdessa”, hän aprikoi.
Sitä vastoin esimerkiksi perussuomalaiset – niin hallituskumppani kuin onkin – ei viehätä Kalliokuusta riidanhaasteluineen ja vihamielisine lausuntoineen maahanmuuttajista.
Kokoomuksen ihmisoikeuskäsitys on Kalliokuusen mielestä parempi ja rimmaa mukavammin yhteen sosiaalidemokraattisten aatteiden kanssa.
Eikä Kalliokuusella ole pahaa sanottavaa aseveliakselistakaan, jos sinipuna-yhteistyötä sillä nimellä kutsutaan.
Yhteistä taitaa olla sekin, niin kuin Kalliokuusi muistuttaa, ettei vasemmistoliittoa ja kommunisteja voi oikein ymmärtää.
Suvaitsevuutta
Kokoomuslainen ehdokas ja terveydenhoitaja Sari Niinistö jakelee kylmettyneille ohikulkijoille vaalilahjaksi rairuohoa. Se on erilaista ruohoa: postikuoreensa Niinistö on laittanut ohran siemeniä pääsiäiseksi.
”Sari Sairaanhoitaja” – ilmaus on Niinistölle hyvinkin tuttu – on toiminut Lahden kaupunginvaltuustossa kahdeksan vuotta. Hän ei ole sukua samannimiselle presidentille tai ministerille.
Lahti on Niinistön mielestä suvaitseva, sivistystä arvostava ja asukkaistaan välittävä kaupunki. Koska täydellisyyteen on kuitenkin matkaa, Niinistö kertoo ajavansa tarmolla myös sivistys-, koulu- ja kasvatusasioita.
”Samalla estetään syrjäytymistä. Lahdessa on myös monta homekoulua, jotka on puhdistettava”, hän sanoo.
Oikoratoineen ja moottoriteineen 130 000 asukkaan Lahti on osa pääkaupungin läheistä vaikutuspiiriä. On tehty myös päätös itä–länsisuunnan kehätiestä, jolla Hämeenlinnan ja Kouvolan suuntainen maantieliikenne ohjataan pois Lahden keskustan tuntumasta.
”Tämän kaiken takia kaavoitus ja uudet työpaikat ovat Lahdelle entistäkin tärkeämpiä asioita. Samoin suvaitsevaisuus ja integraatiotoimet maahanmuuttajia ajatellen. Suvaitsevaisuus on elimellinen osa kokoomuksen ilmettä”, Niinistö vakuuttaa.
Rairuohoa pääsiäiseksi! Sari Niinistön tavoitteena on syrjäytymisen estäminen ja homekoulujen puhdistus. © Tommi Tuomi
Ideologioita
Niinistö arvelee, että kokoomus ja demarit ovat Lahden suurimmat puolueet myös vaalien jälkeen. Se sanelee yhteistyökuvioita tulevaisuudessakin.
Yhteinen sävel löytyy helposti myös tasa-arvoasioissa, vaikka Niinistö sanookin vierastavansa naiskiintiöitä.
”Lähden siitä, että paras valittakoon aina. SDP:llä ja kokoomuksella on tiettyjä ideologisia eroja, mutta se ei tee yhteistyöstä kuollutta kirjainta”, Niinistö sanoo.
”On sääli, että nykyinen hallitusyhteistyö voi aiheuttaa riitasointuja paikallistason kumppanuuteen. Ja tarkoitan tällä nimenomaan kokoomuksen ja demareiden yhteistyötä, jolla Lahtea ja koko Suomea on rikastettu.”
Taas huristaa Aleksanterinkatua pitkin yksi bussi. Ja tuolla toinen. Pakokaasusta erottuu tuttu kokoomusnaama perälaudan päältä. Demarit jakavat torikojulla omia lehtisiään.
Äänestysaktiivisuus huolettaa kaikkia.
Viime kuntavaaleissa Lahdessa äänestysprosentti oli 53,7, Tampereella 56,3.
Entä nyt 2017?