Onko juusto tulevaisuuden luksusherkku? Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan

Kaikki tiedämme, että lihan kulutusta tulisi vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta miten käy juuston, jonka ilmastovaikutus on melkein yhtä suuri kuin naudanlihan?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kaikki tiedämme, että lihan kulutusta tulisi vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta miten käy juuston, jonka ilmastovaikutus on melkein yhtä suuri kuin naudanlihan?
(Päivitetty: )
Teksti:
Katariina Taleva

Vuonna 2017 suomalaiset söivät 26 kiloa juustoa henkeä kohden. Määrä on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastoista.

Uusi tutkimus kertoo, että lihan ja maitotuotteiden välttäminen on suurin yksittäinen keino, jolla jokainen voi vähentää omaa kulutusta maapallolla. Analyysin mukaan liha ja maitotuotteet käyttävät suurinta osaa maailman maanviljelyalueesta ja tuottavat eniten maatalouden kasvihuonepäästöjä. Kuitenkin nämä tuotteet tarjoavat vain 37 prosenttia proteiinista.

Olisiko aika miettiä myös maitotuotteiden kulutuksen vähentämistä ?

Kestääkö maailma lihan ja juuston kulutusta?

Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän ilmasto-oppaan mukaan, juuston ilmastovaikutus vastaa noin 13 kilon hiilidioksidipäästöjä. Naudanlihan päätöt ovat 15 kg CO2/lihakilo.

Sitran asiantuntija Hanna Mattila muistuttaa kuitenkin, että juustosta tai lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. Kyse on enemmän näiden tuotteiden kulutuksen määrästä ja tuotantotavoista.

”Maailma kestää jonkin verran lihan ja juuston kulutusta. Eläinperäisestä juustosta voi tulla tulevaisuudessa harvemmin nautittu herkku. Määrän lisäksi on yhtä tärkeää miettiä, miten syöty juusto on tuotettu. Tähän vaikuttavat esimerkiksi tuotannossa käytetyn energian uusiutuvuus, maaperän hoitaminen ja se, millaista ja miten tuotettua rehua eläin on syönyt.”

”Moni vegaaniksi ryhtynyt ei ole miettinyt riittävää kalsiumin saantia”

Luustolle tärkeää kalsiumia on erityisesti maitotuotteissa. Yhdessä paksussa juustoviipaleessa tai 2–3 ohuemmassa viipaleessa on noin 200 milligrammaa kalsiumia. Se on vain neljäsosa yli 18-vuotiaiden päivittäisestä saantisuosituksesta.

Jos ruokavaliosta jättää juuston ja muut maitotuotteet pois, täytyy huolehtia riittävän kalsiumin saannista. Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holm kertoo käyneensä esimerkiksi Vegaaniliiton edustajan kanssa keskusteluja vegaanien kalsiumin saannista.

”Moni vegaaniksi ryhtynyt ei ole miettinyt riittävää kalsiumin saantiaan. Vaikka on monia korvaavia ”maitotuotteita”, kuten soija- ja riisimaitoja, niiden sisältämät kalsiumin määrät vaihtelevat kovasti. Täytyykin itse pitää huoli, että saa riittävästi kalsiumia ja turvautua esimerkiksi apteekista saataviin kalsiumlisiin”, Ansa Holm muistuttaa.

Väestötasolla ei ole vielä tutkittu, miten luustoon tulee vaikuttamaan maitotuotteiden poistaminen ruokavaliosta.

Ansa Holm korostaa, että keskimäärin suomalaisilla ei ole huolta kalsiumin saannista, jos käyttää maitotuotteita ruokavaliossaan.

X