Onko käsitys nuorison raitistumisesta pelkkä myytti? Vaihtuiko vain alkoholi amfetamiiniin?

Keskikokoisissa suomalaiskaupungeissa vedetään viikonloppuisin amfetamiinia. Poliisin havaintojen mukaan osa teineistä onkin vaihtanut kaljan kannabikseen. Seura tutki tilannetta Rovaniemellä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Perjantai-illan hulinaa Rovaniemen yössä. Yökerho Halfmoonissa on opiskelijabileet, ja paikka kuhisee nuoria. Heitä on saapunut linja-autolasteittain myös Kemistä ja Torniosta.

Keskikokoisissa suomalaiskaupungeissa vedetään viikonloppuisin amfetamiinia. Poliisin havaintojen mukaan osa teineistä onkin vaihtanut kaljan kannabikseen. Seura tutki tilannetta Rovaniemellä.
(Päivitetty: )
Teksti: Marja Hannula

Kadulla ei juuri ole vastaantulijoita. Ainoa liike näkyy nakkikioskista.

Suomen pohjoisimman kaupungin keskusta on perjantai-iltana lähes tyhjä. Rovaniemen Koskikadun baareissa on vain muutamia asiakkaita. Kello on 23.30.

Vajaan tunnin kuluttua meininki on täysin toinen: katu täyttyy pääosin nuorista juhlijoista, ja kaksi iäkkäämpää humalaista rikkoo tapellessaan tuulilasin valokuvaajan autosta.

Viinaa suositussa matkailukaupungissa on juotu aina, mutta nyt tämän päihteen rinnalle on kiilannut kovempia aineita.

Rovaniemeläiset käyttävät huumeita, niin sanottuja bilehuumeita huumepoliisin mukaan yhä enemmän.

Lahjomatonta tietoa saadaan paikkakunnan jätevesistä tehdyistä tarkoista analyyseista. Rovaniemen jätevesistä löytyy paljon jäämiä amfetamiinista. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) vuoden 2016 mittauksissa pitoisuudet olivat jätevesissä viikonloppuna lähes samat kuin Tampereella. Ne olivat myös huomattavasti korkeammat kuin Oulussa.

Kuinka moni vastaan tulevista kaupunkilaisista pyörii täällä huumepöllyssä?

Parikymppiset naiset

Puolen yön jälkeen vastaan tulevista nuorisoporukoista on mahdoton ulkoisesti arvata, kuka käyttää kuka ei.

Rovaniemi ei ole pienemmistä kaupungeista ainoa, jossa käytetään yhä enemmän kovia huumeita.

Savonlinna oli jätevesitutkimuksessa ekstaasin käytön suhteen neljäntenä Helsingin, Espoon ja Tampereen jälkeen.

Huumausaineiden kirjo ja tarjonta ovat lisääntyneet merkittävästi kaikissa suomalaiskaupungeissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Rovaniemellä kovista huumeista ylivoimaisesti eniten käytetään amfetamiinia.

Reilu vuosi sitten Lapin poliisi kiinnitti huomion uuteen käyttäjäryhmään: parikymppiset naiset olivat alkaneet käyttää amfetamiinia juhliessaan. Tieto tuli ilmi poliisin rikostilastoista sekä tiedustelusta.

”Kyse on yksittäistapauksista”, rikoskomisario Olli Murtola tarkentaa.

Rovaniemelläkin suurin osa amfetamiinin käyttäjistä on niin sanottuja ongelmakäyttäjiä.

”He ovat samoja naamoja, käyttäjiä ja välittäjiä, jotka käyvät välillä vankilassa ja vapauduttuaan useimmiten jatkavat toimintaa.”

Kanavat tiedossa

Noin kello 00.30 yökerho Doriksen edessä seisoskelee kuusi nuorta. Osa heistä juo tölkeistä olutta. Puheen sujuvuudesta päätellen kukaan heistä ei ole vielä humalassa.

Rovaniemen suositussa yökerho Doriksessa oli puoliltaöin vasta muutama asiakas. Järjestyksenvalvoja Jouni Alajoen vilkkain työaika oli vasta edessä. Huumeista Alajoki kertoo huomanneensa lähinnä vain kannabiksen käyttöä. ©KAISA SIRÉN/OTAVAMEDIA

Ennen kuin he ovat ehtineet kuulla loppuun kysymyksen bilehuumeista yksi jo huudahtaa:

”Ne näkyy kyllä paljon. Siis ihan oikiasti.”

Sitten käsi suun eteen ja ”uuups”.

Kommentoija on huolissaan siitä, että hänet yhdistetään huumeidenkäyttäjiin, jos hän kertoo tietonsa ja mielipiteensä aiheesta. Muut porukasta yhtyvät huoleen.

He sanovat, että vanhemmat saattavat paheksua, jos oma nimi ja kasvot tulevat esiin huumeita käsittelevässä jutussa. Sama tilanne on toistunut illan aikana jo kaksi kertaa: nuorilla olisi puhuttavaa, mutta he haluavat tehdä sen nimettömästi.

Se sopii, ja puheen tieltä irtoaa tulppa. Puolituntisessa spontaanissa keskustelussa selviää yksityiskohtia myyjistä ja ostamisesta. Ylivoimaisesti eniten puhuttaa kannabis. Myös amfetamiinin viihdekäyttö tulee esille.

”Enenevässä määrin jopa piriä (amfetaminia) käyttävät. Se on oikiasti tullu esille”, nuori mies sanoo.

Käyttäjiä kaveripiirissä

Kaikki kuusi nuorta sanovat, että huumeita on erittäin helppo saada Rovaniemellä. Niitä voi joko tilata netistä tai tutun tutulta.

”Mieki pystysin samantien bitcoinilla tilaamaan netistä ihan mitä haluan. Ei se tarvi enää sitä, että sie tunnet jotku piirit. Sen kun menet nettiin oikialle sivustolle.”

Haastateltava puhuu Silkkitie-sivustosta sekä Sipulikanava-keskustelupalstasta. Niistä voi hänen kertomansa mukaan tilata mitä vain huumetta.

”Voit kirjottaa sinne, että etit amfetamiinia, niin joku ottaa sinuun kohta yhteyttä.”

Silkkitie ja Sipulikanava ovat suomenkielisiä nettisivuja, joilla voi esiintyä nimimerkin suojissa. Sivut on rakennettu Tor-verkkoon, jossa käyttäjätiedot eivät näy ja tallennu.

Rikoskomisario Olli Murtola vahvistaa myöhemmin nuorten havainnon nettikaupasta. Rovaniemellä se on kuitenkin vielä vähäistä katukauppaan verrattuna.

Yksi haastateltava sanoo, että huumeet ovat Rovaniemellä muutaman puhelun takana.

”Linkit on nykyään silleen, että kaverin kaverin kaverit – lähipiiristä, mutta silti isolta alueelta.”

Jokainen nuorista sanoo tuntevansa jonkun, joka käyttää. Miespuolinen haastateltava sanoo tuntevansa henkilöitä, jotka ovat nuoresta asti nähneet, kun lähipiiristä joku käyttää ja alkaneet sitten itsekin kokeilla huumeita.

”Jos on elänyt siinä piirissä ja kaverit on sellaisia, se pienentää kynnystä lähteä siihen mukaan.”

Viinan korvaaja

Pilven poltosta on kuulemma tullut 16–25-vuotiaiden ”cool-juttu”.

Yksi haastateltavista kertoo hänen 14-vuotiaan siskonsa kysyneen, onko normaalia polttaa kannabista joka päivä. Sisko oli kertonut, että hänen koulukavereistaan muutamat polttavat pilveä päivittäin.

Poliisi vahvistaa, että yhä nuoremmat käyttävät kannabista ja heidän määränsä lisääntyy. Lapin huumepoliisin tietoon tulleet nuorimmat kannabiksen käyttäjät ovat olleet 13-vuotiaita.

Ovatko nuoret sitten vaihtaneet alkoholin kannabikseen?

Murtolan mukaan ovat.

”Kannabis on selkeästi korvaamassa alkoholin viihdekäytössä. Teini-ikäisissä näkyy sellainen asenne, että alkoholi kuuluu meikäläisen ikäisille vanhoille miehille.”

Murtola muistuttaa kuitenkin, ettei ilmiö ole noin yksioikoinen.

”Myös sekakäyttöä esiintyy paljon.”

Huumetta pikavipillä

Valtakunnallisissa väestötutkimuksissa korvautumisilmiötä ei ole löydetty. THL:n huumekyselyissä on tullut ilmi, että 15–69-vuotiaden päihteidenkäyttö kasaantuu.

”Ne, jotka käyttävät kannabista, käyttävät myös alkoholia enemmän kuin ikätoverinsa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Paljon uutisoitu nuorten raitistuminen on Hakkaraisen mukaan tosiasia. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattikoululaisten raitistuminen ilmenee esimerkiksi THL:n tänä vuonna julkaistusta kouluterveyskyselystä.

Eikö siis tutkimustieto vielä tavoita kaupunkiyön todellisuutta Rovaniemnen Koskikadulta?

Yökerhon edustalla haastateltavien nuorten mielipiteet kannabiksesta jakautuvat: Yksi tytöistä sanoo suhtautuvansa ehdottoman kielteisesti pilven polttamiseen. Yksi pojista taas sanoo, ettei näe mitään pahaa siinä, jos pilveä polttaa pari kertaa viikossa.

Mistä nuoret sitten saavat rahat huumeisiin? Poliisin tietojen mukaan kannabiksen hinta Lapissa on 20–25 euroa grammalta ja amfetamiinin noin 50 euroa grammalta.

Rahat saadaan huumeita myymällä tai sitten pikavipeillä, nuoret kertovat.

Matkailijoiden kyselyt

Mennään jo pikkutunneilla, kello on 1.15.

Ravintola Iloisessa Ilveksessä tulee vastaan Eino Hantula, 32. Hantulan tiedot ja kokemukset Rovaniemen huumeista ovat päinvastaiset kuin haastatelluilla parikymppisillä.

Iloisen Ilveksen asiakas Eino Hantula ei ole törmännyt paikalliseen huumekulttuuriin. ©KAISA SIRÉN/OTAVAMEDIA

 

”Sanotaanko näin, että jos tänään haluaisin polttaa ruohoa tai jos haluaisin ekstaasia, en yhtään tiedä, mistä pitäisi lähteä hakemaan.”

Hantula tuntee paljon rovaniemeläisiä, koska hän on työskennellyt monissa ravintoloissa. Vapaa-ajallakin hän tykkää käydä baareissa ja tavata ihmisiä. Siksi hän sanoo itsekin ihmettelevänsä, ettei tiedä huumeskenestä oikeastaan mitään.

Hantulan mukaan Rovaniemellä ei ole niin sanottua piritoria, minne voisi mennä odottelemaan huumekauppiasta.

”Pitäisi myös olla todella aktiivinen, jos haluaisi ajautua sellaiseen sosiaaliseen piiriin, missä saatavuutta on.”

Hantula kertoo, että turistit kyselevät silloin tällöin, mistä voi ostaa ruohoa.

”Jos haluaisin heitä auttaa, en yhtään tiedä, minne ohjaisin.”

Rattikäryjä

Järjestyspoliisin partiolla on tänä yönä ollut kiirettä.

”Metelikeikat” ovat liittyneet lähinnä alkoholiin. Niitä on ollut poikkeuksellisen paljon, kertovat poliisiaseman pihalta tavoitetut vanhemmat konstaapelit Niko Ylönen ja Sami Jaakola.

Vanhempia konstaapeleita Niko Ylöstä (vas.) ja Sami Jaakolaa työllistäneet yön ”metelikeikat” ovat aiheutuneet alkoholista. ©KAISA SIRÉN/OTAVAMEDIA

Huumeisiin liittyvät rettelöt työllistävät poliiseja vähemmän. Jos tällaisia tehtäviä on, tekijät ovat yleensä poliisin vanhoja tuttuja.

”Niiltä, jotka eivät ole vakiasiakkaita, takavarikoidaan yleensä kannabista”, Ylönen kertoo.

Amfetamiinin viihdekäyttö ei isommin kadulla partioivalle poliisille näy. Ylönen ja Jaakola törmäävät kyseiseen huumeeseen eniten pysäyttäessään päihtyneitä liikenteessä. Näissäkin tapauksissa tekijät ovat useimmiten poliisin vanhoja tuttuja.

Vaikkeivät huumeet näy katukuvassa enemmälti, Lapin huumepoliisi takavarikoi yhä suurempia eriä amfetamiinia yksittäisiltä henkilöiltä. Myös metamfetamiinin takavarikointi on lisääntynyt.

”Tätä huumetta ei Lapissa ole vielä paljon, mutta määrät ovat selvästi kasvussa”, Murtola sanoo.

Metamfetamiinista johdettu kristalli nousi otsikoihin viihdetaitelija Jari Sillanpään käryttyä ratista Helsingin keskustassa syyskuun puolivälissä. MTV:n tietojen mukaan poliisi oli löytänyt Sillanpään autosta kristallia.

Ongelma kristallisoituu

Jätevesitutkimuksista on pääteltävissä, että nopeasti koukuttavan metamfetamiinin käyttö kasvaa Suomessa rajusti. Kyseisestä huumeesta paljastuu tutkimuksissa erikoinen ilmiö: vuonna 2014 suurimmat metamfetamiinijäämät löytyivät Savonlinnasta.

Pääkaupunkiseudusta tuli kuitenkin pian metamfetamiinin pääpesä: jätevesissä pitoisuudet lähes 30-kertaistuivat vuosina 2014–2016. Siis kolmessa vuodessa.

Metamfetamiinin osalta huomio kiinnittyy myös Jyväskylään. Kun 14:n suomalaiskaupungin jätevedet tutkittiin, Jyväskylässä oli kolmanneksi eniten pitoisuuksia vuonna 2016.

Huumetrendit vaihtelevat, eikä niiden taustoista ole tarkkoja tietoja. Rikoskomisario Olli Murtola pitää maahantuontia yhtenä selityksenä: huumeen saatavuus ohjaa osittain sen käyttöä.

Kristallin käyttäjiä on A-klinikan johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan yhteiskunnan kaikilla laidoilla. Simojoki sanoi Ylelle (17.9.2017), että käyttäjiä on ”syrjäytyneestä työssäkäyvään pukumieheen ja luovaan kansanosaan”.

THL:n tutkimusprofessorin Pekka Hakkaraisen mukaan kyse ei silti ole mistään koko kansan ilmiöstä.

”Metamfetamiini on lisääntynyt, mutta se on ainakin osittain tullut amfetamiinin tilalle.”

Jätevesitutkimuksista onkin nähtävissä, että amfetamiinin vähennyttyä on metamfetamiini lisääntynyt.

Amfetamiinin tuontireitti

Poromiehentiellä yökerho Halfmoonissa on opiskelijabileet, jotka kello 2.40 ovat jo hiipumassa.

”Väkimäärään nähden ilta on ollut rauhallinen”, sanoo järjestyksenvalvoja Henry Hynynen.

huumeet

Yökerho Halfmoonin järjestyksenvalvoja Henry Hynynen tarkistaa uusien asiakkaiden paperit. ©KAISA SIRÉN/OTAVAMEDIA

Yökerhossa ovat bilettäneet Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Bussit odottavat jo kadulla viedäkseen nuoret juhlijat takaisin Länsi-Lappiin.

Samasta suunnasta tulee suurin osa Rovaniemen huumeista. Tornion ja Haaparannan raja on Suomen vapain raja, jonka kautta Lappiin ja Ouluun tulee suurin osa amfetamiinista.

Edelleen yökerhon ovelle tulee lisää nuoria. 20 vuotta järjestyksenvalvojana työskennellyt Hynynen jatkaa papereiden tarkistamista.

Ammattikuntaa huumeiden viihdekäyttö työllistää – Hynynenkin on huomannut, että parikymppiset naiset ovat alkaneet käyttää juhliessaan amfetamiinia.

”Näitä naisia ei ole paljon, mutta heidän määränsä kasvaa koko ajan.”

Hynysen mukaan kaikilla noin 18–22-vuotiailla piristeiden ja alkoholin sekakäyttö on lisääntynyt.

”Piristeet ja sekakäyttö näkyvät hervottomana käyttäytymisenä. Tai sitten nuori sammuu eikä pysty liikkumaan vaikka on vielä tajuissaan. Silloin soitetaan ambulanssi paikalle.”

Rovaniemen lisäksi Hynynen on ollut töissä muun muassa Tromsassa ja Nordkapissa, missä amfetamiinin ja muiden piristeiden viihdekäyttö on Rovaniemeä paljon isompaa.

”Norjassa pienilläkin paikkakunnilla on yllättävän paljon käyttöä.”

Hynynen vahvistaa, että huumeiden viihdekäyttäjiä löytyy jokaisesta ammatti- ja yhteiskuntaluokasta.

Yö rauhoittuu

Lapin keskussairaalan päivystyksessä on tänä yönä rauhallista, huumeiden takia hoidettavia ei ole tuotu. Amfetamiinin viihdekäyttö näkyy kuitenkin päivystyksen arjessa. Havainto on, että amfetamiinin käyttäjät ovat entistä nuorempia.

Apulaisosastonhoitaja Tiina Järvelä kertoo puhelimitse, että nuoria juhlijoita tuodaan yleensä päivystykseen eniten alkoholimyrkytyksen takia.

Kaikista eniten päivystystä työllistävät juhlijat ovat kuitenkin 40–60-vuotiaita humalaisia.

Yön viimeinen etappi on Lordin aukiolla kello 3.40. Bilettäjät lähtevät Rovaniemen baareista, ja poliisipartiot ovat tulleet aukiota ympäröiville kaduille passiin rauhoittaakseen tilannetta.

Baarien sulkemisaikaan poliisit miinoittavat ravintoloiden edustat, jotta tappeluilta vältyttäisiin. ©KAISA SIRÉN/OTAVAMEDIA

 

Aukiolla yksi nainen kiinnittää huomion: Hän on pukeutunut pelkkiin shortseihin ja toppiin, vaikka ulkona on vain kuusi astetta lämmintä. Nainen juoksee edestakaisin ja puhuu puhelimeen. Poliisi näyttää tarkkailevan naista, kunnes tämä katoaa 24 tuntia auki olevaan kauppaan.

Yksinäinen kulkija haahuilee katuja. Yölämpötila on kuusi astetta. ©KAISA SIRÉN/OTAVAMEDIA

Lue myös:

 Mitä päihdeoloista huostaanotetulle Annalle kuuluu nyt?

 

X