Rokotusjärjestys ihmetyttää – Miksi poliisi, lastenhoitajat tai sotilaat eivät voisi saada koronapiikkiä ennen muita?
Vanhukset, lääkärit ja sairaanhoitajat ovat pian saaneet koronarokotteensa. Onko rokotusjärjestys niin kiveen hakattu, ettei muita yhteiskunnalle tärkeitä ammattilaisia kuten lastenhoitajia, poliiseja tai sotilaita voi päästää piikille jonon ohi?
Kotihoitajat, päiväkotien työntekijät, poliisit ja sotilaat katsovat, että juuri heidät pitäisi rokottaa heti sen jälkeen kun riskiryhmät ovat saaneet piikkinsä.
Koronarokotteiden saatavuus paranee, ja vanhusväestöstä sekä riskiryhmistä valtaosa on saanut jo ensimmäiset piikkinsä. Joten nyt alkaa varsinainen kilpailu: mikä olisi yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta paras rokotusjärjestys? Minkä alan työntekijät ansaitsisivat päästä pandemialta suojaan seuraavaksi?
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton mielestä vanhusten ja vammaisten kotihoidon ihmiset sekä lastenhoitajat tarvitsevat nyt rokotetta aikaisemmin kuin muu aikuisväestö.
”Meidän alallamme vaikutus on suurin, sillä me mahdollistamme muiden suomalaisten työssä käymisen”, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Liitto muistuttaa, että hallitus linjasi jo viime vuonna, että sotealan työntekijät ovat rokotusjärjestyksessä muita ennen. Teho- ja ensihoidon väki alkoi saada rokotetta jo tammikuussa.
SuPerin mielestä etenkin kotihoitajat kuuluvat samaan ammattilaisjoukkoon, joten heidän piikittämisensä ei edes vaatisi muutoksia olemassaolevaan rokotusjärjestykseen. Päivähoidossa työskentelevätkin ovat tarkkaan ottaen sote-ihmisiä, liitto katsoo.
Poliisi yritti turhaan: rokotusjärjestys ei muutu
Muillakin ammattiryhmillä on silti hyvät perusteet rokotteen nopeampaan saamiseen. Kenttätyötä tekevät poliisit altistavat itsensä tartunnoille käytännössä päivittäin.
Normaalien kotihälytysten lisäksi poliisi on joutunut tarpeettomasti myös korkean virusriskin tilanteisiin, kuten hajottamaan koronarajoitusten vastustajien luvattomia mielenosoituksia.
Seuran tietojen mukaan ylin poliisijohto onkin maaliskuusta lähtien moneen kertaan esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle sekä THL:lle, miten tärkeää poliisin suojaaminen taudilta olisi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Ehdotukset rokotusjärjestyksen muuttamisesta yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden ammattilaisten hyväksi ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville.
Viimeksi poliisien toiveet torppasi julkisesti sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila KSML:n haastattelussa.
Sotilaat altistuvat työtehtävissään koronavirukselle Suomessa ja maailmalla. © Susanna Heiska / Lehtikuva
Rauhanturvaajat alttiina maailmalla – sairastunut ei pääsisi heti hoitoon
Yhtä tuloksettomia ovat olleet puolustusministeriön vetoomukset sotilaiden rokotuksista. Varuskunnissa levinneet koronaryppäät ovat uhanneet tuhansien ihmisten terveyttä.
Viime vuonna ja vielä ennen virusmuunnosten tuloa terveysviranomaiset laskelmoivat, että varusmiespalveluksessa olevat ja valtaosa henkilökunnasta ovat niin nuoria, että he todennäköisesti selviävät taudista vähemmin vaurioin kuin iäkkäämmät. Siksi heille ei kaavailtu rokotteenkaan saamiseen erikoisjärjestelyitä. Koska mitään akuuttia sotilaallista uhkaa ei ole näkyvissä, runsaatkaan tartuntamäärät eivät THL:n päätelmien mukaan vielä vaaranna Suomen puolustuskykyä.
Suurimmassa konkreettisessa vaarassa ovat kuitenkin olleet ulkomaille sijoitetut suomalaiset rauhanturvaajat ja siviilikriisinhallinnan työntekijät. Heitä on runsaat viisisataa. Useimmat toimivat alueilla, joissa koronatilanne on moninverroin pahempi kuin Suomessa, eikä omille sairastuneille ole välttämättä saatavana tehohoitoa paikanpäällä.
Ambulanssilento kotimaahan voi olla sairastuneille ainoa pelastuskeino, eikä sekään ehdi estää sairauden aiheuttamia vakavia vammoja.
Ainakin yksi kriisinhallintatehtävissä ollut suomalainen on jo kuollut koronaan, ja muutama on yhä vaikeasti sairaana.
Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut tässäkin tylynä: rokotetta ei heru normaalijärjestyksen ohi, ei vaikka rauhanturvaoperaatioiden liittolaisvaltiot sellaista suomalaisilta vaatisivat.
Eduskunta teki kuitenkin yhden myönnytyksen kriisinhallintahenkilöstölle: ulkomailla hätätilanteessa otetusta koronarokotteesta mahdollisesti aiheutuvat jälkihaitat ja vammat sentään luvataan korvata heille samalla tavalla valtion varoista kuin Suomessakin otetuista rokotteista. Tähän tarvittu lakimuutos meni jopa hallintovaliokunnasta läpi yksimielisesti, ja hyväksyttiin tiistaina täysistunnossa.
Kotihoiva ja varhaiskasvatus perustuu lähikontakteille – päiväkodeissa on paljon pieniä oireettomia viruksenkantajia
SuPer sanoo ymmärtävänsä turvallisuusalojen merkityksen, mutta silti juuri nyt arkisen kotihoivan ja varhaiskasvatuksen varmistaminen on liiton mielestä tärkeämpää.
”Meidän työssä lähikontakteja ei voi välttää, ja lapset levittävät virusta enemmän kuin aiemmin on luultu. Sairastumisen uhka on meille todennäköisempi,” Silja Paavola sanoo.
”Ei tässä ole mitään kilpailuasetelmaa – meitä on huomattavasti enemmän, joten meidän merkitys yhteiskunnalle on suurin.”