Onko suklaa pahe vai terveysherkku? Oikealla valinnalla pienennät riskiä sairastua niin diabetekseen kuin sydän- ja verisuonitauteihin
Harva elintarvike tarjoaa yhtä ristiriitaisia tutkimustuloksia kuin suklaa. Kuluttajan paras ohje onkin muistaa, että terveysvaikutusten ero piilee täysin suklaalajin valinnassa.
Suomessa syödään suklaata kuudesta seitsemään kiloa vuodessa henkilöä kohden, mikä on Euroopan mittakaavassa paljon.
Jo kymmenien vuosien ajan suklaan terveysvaikutuksia on tutkittu erilaisilla tutkimuksilla, joiden tulokset hyödyistä ja haitoista ovat usein ristiriitaiset.
Suklaan ystävien onneksi tutkijat ovat havainneet myös merkittäviä positiivisia yhteyksiä, mutta tuloksiin vaikuttaa ratkaisevasti se, mistä suklaasta on kyse.
”Ainoa suklaan laji, johon liittyy terveysvaikutuksia, on tumma suklaa. Valtaosa ihmisen käyttämästä suklaasta on maitosuklaata, johon ei ole tutkimuksissa yhdistetty mitään terveysnäytteitä”, Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa.
”Tummassa suklaassa ja kaakaossa on flavonoideja, jotka toimivat muun muassa antioksidantteina ja mahdollisesti ylläpitävät suolistossa hyvää bakteerikantaa. Väestötutkimuksissa runsaasti tummaa suklaata syövillä on usein parempi painonhallinta ja vähemmän diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia.”
Suosi tummaa – samoja terveysvaikutuksia ei saa muista suklaalajeista
Väestötason tulokset näyttävät, että tummasta suklaasta on ihmiselle pikemminkin hyötyä kuin haittaa.
Myös interventiona tehdyt tutkimukset tarjoavat positiivisia tuloksia. Esimerkiksi henkilöillä, joilla on lievästi kohonnut verenpaine, 50 gramman päivittäisellä tumman suklaan käytöllä vaikuttaa olevan jopa verenpainetta alentava vaikutus.
”Jos tumma suklaa todellakin alentaa verenpainetta, on sen vaikutus tärkeä laajemminkin, kuten sydän- ja verisuonitautien, aivoverenkiertohäiriöiden ja teoriassa jopa dementian ehkäisyssä”, Fogelholm sanoo.
Sen sijaan paljon energiaa, sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa sisältävissä maito- ja valkosuklaissa on liian vähän flavonoideja, jotta niiden käyttöä voisi pitää suositeltavana.
Tummaa suklaatakaan ei kannata napostella lisää pelkästään terveysvaikutusten takia, sillä samat hyödyt saa esimerkiksi hedelmistä ja vihanneksista huomattavasti pienemmällä energiamäärällä.
Tulosten väliset erot perustuvat tutkimustapoihin
Syy vaihtelevuuteen suklaata koskevissa löydöissä johtuu pääasiassa siitä, mitä tutkijat päättävät tutkia ja miten.
”Useimmat ristiriitaiset tulokset johtuvat suklaan erilaisista määrittely- ja mittaustavoista”, THL:n tutkimusprofessori Erkki Vartiainen toteaa.
Tutkimuksia on hankala verrata maailmanlaajuisesti toisiinsa, sillä niissä eroavat niin suklaalajit ja -määrät, koehenkilöiden ikä kuin heidän terveystilansakin.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa toteutettiin tutkimus, johon osallistui yli 63 000 keski-ikäistä naista 13 vuoden ajan. Päätarkoitus oli selvittää suklaankäytön yhteys sepelvaltimotautiin ja aivoverenvuotohäiriöihin.
The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehden julkaiseman tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan onnistuneet löytämään juuri mitään yhteyttä suklaan ja tutkittujen sairauksien välillä. Se ei yllätä, koska tutkimus ei huomioinut lainkaan sitä, millaista suklaata kukin koehenkilö söi.
Ristiriitaisten tulosten keskellä kuluttajan kannattaa lähinnä muistaa, ettei suklaan syöntiä tule lisätä, vaan pikemminkin tehdä suklaahyllyllä valintansa tarkasti. Parhaat hyödyt saa irti tummasta, jota asiantuntijatkin suvaitsevat nauttimaan herkkuhetkinä hyvällä omatunnolla.