Opettajan kasvomaski tuo haasteita kuulovammaisten lasten ja nuorten oppimiselle – Iida, 13: ”En juurikaan lue huulilta – saisin paremmin selvää, jos opettajat käyttäisivät visiirejä”

Kuulovammajärjestöt haluaisivat kuulovammaisten lasten ja nuorten opettajien käyttävän tavallisen kasvomaskin sijaan läpinäkyvää visiiriä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Moni kuulovammainen lapsi ja nuori saisi opettajan puheesta paremmin selvää, jos opettaja käyttäisi läpinäkyvää visiiriä. Nummelassa yläkoulua käyvä Iida Teivainen, 13, sovittelee päivittäin korvan taakse kuulokojeen, silmälasien sangan sekä kasvomaskin nauhan.

Kuulovammajärjestöt haluaisivat kuulovammaisten lasten ja nuorten opettajien käyttävän tavallisen kasvomaskin sijaan läpinäkyvää visiiriä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Vuorio

Joidenkin kuulovammaisten lasten ja nuorten on näinä aikoina sovitettava korvan taakse paljon tavaraa. Kun korvan takana on kuulokoje, silmälasin sanka ja kasvomaskin nauha, on joku esineistä jossain vaiheessa vahingossa lattialla.

Koronavirus on tuonut kasvomaskit monilla alueilla kuten Uudellamaalla yläkouluihin niin oppilaille kuin opettajillekin. Maskeja käytetään turvallisuuden vuoksi kaikilla sisätiloissa pidettävillä oppitunneilla. Samalla on kuitenkin sivuutettu se, että opettajien kasvomaskien käyttö voi heikentää tai jopa estää kuulovammaisten oppilaiden oppimista.

Koska opettajan ja oppilaan välinen kommunikaatio ja vuorovaikutus eivät synny pelkästään äänen varassa, etenkin kuulovammaisille oppilaille on opetuksen seuraamiseksi erityisen tärkeää nähdä opettajan suun liikkeet sekä kasvojen ilmeet ja eleet. Tavallisen kasvomaskin takaa ne eivät näy.

Useimmat kuulovammaiset oppilaat käyvät koulua integroituna lähikouluihinsa. Kuuloalan järjestöt ovat äskettäin tiedotteella ilmaisseet huolensa kuulovammaisten oppilaiden puolesta.

Yksi heistä on Nummelassa asuva Iida Teivainen, 13. Iida käy peruskoulun seitsemättä luokkaa. Hänellä on kummassakin korvassa keskivaikea kuulovamma, ja hän käyttää kuulon apuna korvantauskojeita.

”Ymmärrän hyvin, miksi nyt käytetään maskeja. Silti maskien vuoksi on välillä vaikea saada selvää siitä, mitä opettaja sanoo.”

Iida ei halua, että opettajat luopuisivat maskeista, mutta mallia voisi vaihtaa.

”Vaikka en juurikaan lue huulilta, saisin silti varmaan paremmin opettajien puheista selvää, jos opettajat käyttäisivät läpinäkyviä visiirejä.”

Kuulovammaisten lasten tarpeet huomioitava

Iidan koulu on iso, noin 800 oppilaan ala- ja yläkoulu. Hälyä on koulupäivän aikana runsaasti, mikä tarkoittaa kuulovammaisille erityistä ponnistelua, että kaikkien äänien joukosta kykenisi poimimaan ne itselle tärkeät asiat.

Kuuloalan järjestöt Kuuloliitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto, Kuurojen Liitto, Kuurojen Palvelusäätiö ja LapCI vaativat nyt, että maskisuosituksia tehtäessä huomioitaisiin myös huonokuuloisten ja kuulovammaisten lasten ja nuorten tarpeet.

Järjestöt muistuttavat, että erityisesti viittomakieltä käytettäessä on opetuksessa ja tulkkauksessa olennaista, että kasvojen ilmeet näkyvät täysimääräisesti, sillä ne ovat tärkeä osa ymmärrettävyyttä.

Iida ei ole viittomakielinen, vaan puhekielinen. Kuten muutkin yläkoulun oppilaat, myös Iida käyttää kasvomaskia koulupäivän ajan. Koulu antaa kerran viikossa maskinipun, josta riittää neljä kertakäyttömaskia päivää kohden.

Kun korvan takana on kuulokojeet ja silmälasien sangat, täytyy kasvomaskin nauhat riisua varovasti.

”Kyllä maskin käyttäminen välillä ärsyttää. Muutaman kerran olen ottanut maskin pois vähän liian vauhdikkaasti ja sitten kuulokojeet ovat lentäneet lattialle.”

Iidan, kuten kaikkien muidenkin yläkouluikäisten elämässä koronavirus näkyy muun muassa vapaa-ajanvieton mahdollisuuksien kaventumisena. Teini-ikäiset tarvitsevat sellaisia tiloja, joissa voi viettää aikaa ilman rahaakin. Mutta virustilanteen vuoksi nyt muun muassa useimmat nuorisotalot, kirjastot ja harrastetilat menevät kiinni.

”Melkein kaikki paikat menevät kiinni. Nyt ei ole paljon muita mahdollisuuksia kaverin tapaamiseen kuin olla toisen kotona tai sitten mennä yhdessä kävelylle.”

Kuulojärjestöt muistuttavat, että Suomi on velvoitettu huomioimaan kuulovammaisten lasten erityistarpeet jo YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Järjestöt toivovat kuntien muistavan tämän ohjeistuksissaan ja määrärahoissaan, jotta oikeus tasavertaiseen oppimiseen ja tiedonsaantiin säilyy.

Juttua muokattu 1.12. kello 13.04: Poistettu yksi lause, jossa väitettiin, ettei Iida kuule ilman kuulokojeita. Todellisuudessa hän kuulee jonkin verran ilman kuulokojeitakin.

Lue myös: Viittomakielinen Olivia juhlii ylioppilaaksi pääsyään ja haaveilee kätilön ammatista: ”Toisen asteen opiskelussa kuurous ei ole este – opinnoissa pärjää siinä missä muutkin”

X