Orgioita ja ostettua seksiä: Maineikas avustusjärjestö velloo skandaalissa – Suomessa hyväntekijät luvataan syynätä tarkasti

Käytössä on nollatoleranssi, lupaavat Kirkon Ulkomaanapu, Unicef ja SPR.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lehtitietojen mukaan brittiläisen Oxfamin avustustyöntekijät olisivat ostaneet seksiä paikallisilta naisilta Haitissa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen.

Käytössä on nollatoleranssi, lupaavat Kirkon Ulkomaanapu, Unicef ja SPR.
(Päivitetty: )
Teksti:
Pauliina Karjalainen

The Times -lehti paljasti 10. helmikuuta, että brittiläisen Oxfam-avustusjärjestön työntekijät olivat ostaneet seksipalveluita paikallisilta naisilta ja järjestäneet orgioita työskennellessään Haitissa vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Osan seksiä myyneistä on kerrottu olleen alaikäisiä.

Järjestö teki tapahtuneista sisäisen selvityksen, minkä jälkeen asiasta vaiettiin.

The Timesin paljastuksen jälkeen Oxfamin apulaisjohtaja on ilmoittanut erostaan ja Britannian hallitus on uhannut vetää järjestön toimintaa tukevan rahoituksensa pois. Hallitus rahoitti Oxfamia viime vuonna lähes 40 miljoonalla eurolla.

Sittemmin järjestön työntekijöiden on väitetty syyllistyneen seksuaalisiin väärinkäytöksiin myös Etelä-Sudanissa.

Seura kysyi kolmelta Suomessa toimivalta avustusjärjestöltä, miten ne ohjeistavat ja valvovat avustustyöntekijöitään.

Suomen Punainen Risti, Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu vakuuttavat, että seksuaalisessa hyväksikäytössä ja muissa väärinkäytöksissä on nollatoleranssi.

Koulutuksia, haastatteluja ja rikosrekisterin tarkastus

Kolmesta tarkastellusta järjestöstä Suomen Punainen Risti lähettää ulkomaille suurimman määrän avustustyöntekijöitä: vuosittain yli sata eri alojen ammattilaista.

Vaikka Suomen Unicef ei lähetä omia työntekijöitään avustustöihin ulkomaille, sen työtä tukee Suomessa noin 2 000 vapaaehtoista. YK:n lastenjärjestö Unicefin palveluksessa olevista yli 10 000 ihmisestä 80 prosenttia työskentelee kentällä.

Ennen pääsemistä avustustöihin maailmalle, järjestöt edellyttävät hakijaa osallistumaan erilaisiin koulutuksiin ja allekirjoittamaan järjestön omat toimintaohjeet. Lisäksi hakijoiden taustoja selvitetään.

Kenttätyötä edeltävät koulutukset vaihtelevat järjestöittäin.

SPR:n peruskurssi kestää viikon ja sisältää muun muassa turvallisuusosion.

Unicefin kautta avustustöihin lähtevän tulee osallistua muun muassa seksuaalisen häirinnän vastaiseen ja lasten seksuaalisen hyväksikäyttöä ehkäisevään koulutukseen.

Allekirjoittaessaan järjestön ohjesäännöt, joissa määritellään työntekijöille hyväksyttävä käytös ja muut toimintaohjeet, avustustyöntekijä sitoutuu noudattamaan niitä.

Järjestöt selvittävät myös avustustyöntekijöiden taustoja.

Kirkon Ulkomaanapu edellyttää kenttätyöhön lähteviltä suomalaisilta rikosrekisteriotetta, josta tarkistetaan muun muassa se, ettei henkilöllä ole hyväksikäyttötaustaa.

SPR pyytää avustustöihin hakevalta lupaa kysyä työnantajilta taustatietoja hakijasta. 

Rikostaustaselvitysten tekemisen lisäksi Unicef ylläpitää mustaa listaa aiemmista työntekijöistään, joiden syyllisyys lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön on vahvistettu tai jäänyt epäselväksi.

Oman varainhankinnan lisäksi järjestöt saavat rahoitusta valtiolta. Esimerksi Unicef sai vuonna 2016 valtiolta noin 13,5 miljoonaa euroa. Kirkon Ulkomaanapu noin 8,3 miljoonaa. © MARJO TYNKKYNEN / OTAVAMEDIA

Jokaisella avustustyöntekijällä ilmoitusvelvollisuus

Kun avustustyöntekijä on läpäissyt rekrytointivaiheen ja päässyt kohdemaahan, järjestöt valvovat väkeään työntekijöitä sitovalla ilmoitusvelvollisuudella. Jos avustustyöntekijä havaitsee väärinkäytöksiä, ohjesäännöt velvoittavat häntä ilmoittamaan niistä.

Kirkon Ulkomaanavun kansainvälinen ilmoitusjärjestelmän kautta epäillystä väärinkäytöksestä voi ilmoittaa kuka tahansa  joko nimellään tai anonyymisti. Sen lisäksi ilmoituksen voi tehdä myös esimerkiksi sähköpostitse tai tekstiviestillä.

Unicef kertoo testaavansa parhaillaan anonyymia ja helppokäyttöistä tapaa ilmoittaa häirinnästä. Lisäksi järjestö kertoo kouluttavansa myös kumppanijärjestöjään raportoimaan epäillyistä hyväksikäyttötapauksista.

SPR:stä kerrotaan, että sen avustustyöntekijöitä valvovat ensisijaisesti esimiehet, muut vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt. Avunsaajilla on järjestön mukaan mahdollisuus antaa palautetta paikalliselle Punaiselle Ristille.

Huomautus, varoitus, irtisanominen

Kaikki kolme järjestöä vakuuttavat, että väärinkäytöksissä ja hyväksikäyttöepäilyissä on nollatoleranssi. Jos avustustyöntekijä rikkoo toimintaohjeitaan, siihen puututaan.

Se mitä väärinkäytöksestä seuraa, riippuu epäillystä teosta. Seuraamukset liikkuvat huomautuksen, varoituksen ja irtisanomisen välillä. Rikosasiat ilmoitetaan poliisille.

Komennuksen päätteeksi SPR:n jokaisen työntekijän esimiehet laativat arvion avustustyöntekijän toiminnasta. Jos toiminta ei vastaa järjestön omia ohjeita ja perusperiaatteita, järjestö arvioi, onko työntekijää enää mahdollista käyttää.

Unicefin toimintaa puolestaan seuraa ja dokumentoi YK:n sisäisen tarkastuksen ja tutkimuksen toimisto. Lisäksi YK:n pääsihteerin toimisto seuraa ja raportoi seksuaalista hyväksikäyttöä koko YK-organisaation tasolla.

Ennen Oxfam-skandaalia maailmalla ovat järkyttäneet YK:n työntekijöihin ja rauhanturvaajiin kohdistuneet hyväksikäyttöepäilyt. Viimeksi marraskuussa 2017 YK:n työntekijöitä asetettiin syytteeseen hyväksikäytöstä.

 

Seuran tiedusteluun vastasit Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki ja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

X